Ajankohtaista

Julkaistu: 20.11.2018

Tällä viikolla vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa ja tänään 20.11. on Kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä. Vuoden 2018 Lapsen oikeuksien viikon teemana on osallisuus. Lapsen osallisuudella tarkoitetaan, että lapselle annetaan mahdollisuus kertoa mielipiteensä häntä koskevassa asiassa. Tämä on yksi tärkeimpiä periaatteita YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Lapsen oikeudet tuovat mukanaan vanhempien velvollisuudet. Vanhempien tehtävänä on turvata lapselle oikeus osallisuutteen kunnioittavalla ja lapsen ikätasoon sopivalla tavalla. Kiinnostuitko? Voit lukea lisää aiheesta ohessa olevasta esitteestä.

https://www.lastensivut.fi/assets/Uploads/Lapsen-oikeudet-esite.pdf

Julkaistu: 1.11.2018

Jos laskuja ei maksa, ne voivat päätyä ulosottoon. Valtakunnanvoudinviraston mukaan tänä vuonna ulosottovelallisten määrä tulee olemaan todennäköisesti korkeampi kuin viime vuonna. Maksamattomasta laskusta lähetetään ensin maksumuistutukset. Vasta maksumuistutuksien jälkeen maksamattomat laskut siirtyvät perintätoimiston käsiteltäviksi, joka lähettää velalliselle maksuvaatimuksen. Kuluttajalla on lain mukaan oikeus keskeyttää vapaaehtoinen perintä, jotta perintäkulut eivät lisääntyisi. Tällöin perintätoimiston on jatkettava perintää käräjäoikeudessa.

Suoraan ulosottokelpoisia ovat vain osa laskuista, kuten verot. Ne velkoja voi viedä suoraan ulosottoon ilman, että käräjäoikeus tutkisi saatavien oikeudellisuuden. Velkojan tulee kuitenkin muiden kuin suoraan ulosottokelpoisien saatavien osalta hakea käräjäoikeudelta haastehakemuksella päätöstä siitä, että lasku on pätevä, ja että velallisen tulee maksaa se. Jos laskua ei tässäkään vaiheessa maksa, velkoja on oikeutettu viemään asian ulosottoon.

Laskun siirryttyä ulosottoon tavoitteena on edelleen, että velallinen maksaisi laskun vapaaehtoisesti. Jos näin ei tapahdu, suoritetaan ulosmittaus velallisen tuloista tai omaisuudesta. Ulosmittaus kohdistuu useimmiten palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. Yleisesti ottaen kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia. Tavanomaiseen koti-irtaimistoon ulosmittaus ei kuitenkaan kohdistu.

https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/08/ulosottovelallistenmaarajatkaakasvuaan.html

Julkaistu: 22.10.2018

Toimistomme hakee äitiysloman sijaiseksi LAKIMIESTÄ.

Edellytämme sinulta oikeustieteen maisterin tutkintoa sekä lupaa toimia oikeudenkäyntiavustajana tuomioistuimessa. Lisäksi toivomme aktiivista ja itsenäistä otetta työntekoon, huolellisuutta sekä sopeutumista välillä hyvinkin hektiseen aikatauluun. Aikaisempi työkokemus on eduksi, mutta tärkeämpää on innostuneisuus juridiikkaan ja ongelmanratkaisuun, soveltuvuus asianajajan ammattiin, sopivuus toimiston tiimiin sekä ammatin vaatimat sosiaaliset taidot.

Työpaikkasi sijaitsee Hämeenlinnassa, mutta voit tehdä etätöitä. Toimipaikkojamme on myös Forssa ja Turku, joihin edellytämme tarvittaessa valmiutta asiakastapaamiseen. Työ vaatii liikkumista lähinnä Etelä-Suomessa. Työsuhde alkaa 1.2.2019 ja työsuhteen kesto vähintään 9 kk. Palkkaus on provisiopohjainen.

Tarjoamme sinulle hyvän työilmapiirin ja kehittymistä tukevan yhteisön.

Mikäli kiinnostuit, lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi tarja@annia.fi. Lisätietoja voit kysyä ainoastaan sähköpostitse tarja@annia.fi.

Julkaistu: 4.10.2018

Huomenna 5.10. Stagen ohjaamolla Hämeenlinnassa toimistomme järjestää yhteistyössä poliisin Ankkuri-tiimin ja Nuorten terveysneuvontapisteen kanssa luento- ja keskustelutilaisuus. Aiheena kiusaaminen, some ja koskemattomuus.

https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/nuorten-rikokset-johtuvat-usein-...

Julkaistu: 18.9.2018

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti poliisille tekemällä rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä monella eri tapaa. Voit esimerkiksi mennä poliisiasemalle tai ilmoittaa rikoksesta poliisipartiolle, joka on tullut rikospaikalle. Voit myös tehdä rikosilmoituksen poliisin nettisivuilla, mutta vain, jos kyse on sellaisesta rikoksesta, joka ei vaadi välittömiä toimenpiteitä poliisilta. Avustajan ottaminen on hyvin suositeltavaa jo tässä vaiheessa ja avustamme mielellämme rikosilmoituksen tekemisessä. Hyvin tehty tutkintapyyntö edesauttaa toivotun lopputuloksen saavuttamista ja asian tutkimista. Jos kyse on esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tai muusta sellaisesta rikoksesta, josta sinulle on aiheutunut vammoja, sinun tulisi mennä lääkäriin mahdollisimman nopeasti ja ottaa valokuvia vahingoista. Myös todistelun kannalta lääkärintodistuksen hankkiminen on tärkeää. Jos tapahtumalla on todistajia, heidän yhteystietonsa on myös hyvä ottaa ylös. Muut tapahtumista olevat todisteet kannattaa kerätä heti talteen. Esimerkiksi puhelimesta tai internetistä löytyvä todistelu täytyy tallentaa tai tulostaa heti siten, ettei se häviä rikosprosessin aikana.

Miten rikosprosessi etenee?

Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön saatuaan poliisi käynnistää esitutkinnan, jossa selvitellään rikosta tarkemmin. Esitutkinnassa poliisi kuulustelee tarkemmin kaikki osapuolia sekä mahdollisia todistajia ja kerää todistusaineistoa. Asian selvittämistä edesauttaa, että poliisille toimitetaan kaikki saatavissa oleva materiaali. Asianomistajan on ilmoitettava vaatiiko hän rangaistusta ja vahingonkorvausta. Esitutkinnan valmistuttua asia etenee syyttäjälle, joka harkitsee nostetaanko asiassa syyte. Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, rikoksen uhri voi itse sitä ajaa, mutta hävitessään uhrilla on velvollisuus korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Silloin kun syyttäjä ajaa syytettä, ei rikoksen uhri joudu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot rikoksen uhrille. Vaatimus vahingonkorvauksista on ilmoitettava esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimessa. Vahingonkorvausta voidaan vaatia esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakuluista, rikkoontuneesta tai anastetusta omaisuudesta sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Joissakin rikoksissa korvausta voidaan vaatia myös henkisestä kärsimyksestä. Vahingonkorvauksia ei tuomita, mikäli niitä ei erikseen vaadi eikä niitä voida tuomita enempää kuin on vaadittu. Henkilöasian neuvottelukunnan suosituksessa on annettu suosituksia vahingonkorvausten määriksi muun muassa tilapäisistä haitoista sekä kärsimyksestä. Vaatimusten tulisi perustua suosituksiin. Viimeistään silloin, kun vahingonkorvausvaatimukset pyydetään, on suositeltavaa olla yhteydessä asiamieheen, jotta korvausvaatimukset tulisi laadittua oikein ja hankittua lisätodistelua vaadittujen määrien tueksi. Jos rikoksen tekijältä ei saada perityksi vahingonkorvauksia, rikoksen uhrina voit hakea ja saada joitakin tuomioistuimen määräämiä korvauksia Valtiokonttorilta. Haemme korvaukset yleensä asiakkaan puolesta. Jos kyseessä on seksuaalirikos, lähisuhdeväkivalta- tai muu väkivaltarikos, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä uhrille tukihenkilön ja avustajan, joiden palkkio maksetaan uhrin tuloista riippumatta valtion varoista. Tällöin oikeudenkäynti on uhrille ilmainen. Usein myös kotivakuutuksen liitteenä oleva oikeusturvavakuutus korvaa oikeudenkäynnin kustannukset. Yleensä rikoksen tekijä velvoitetaan vaatimuksesta korvaaman nämä kustannukset. Vähä- tai keskituloisena voit olla myös oikeutettu valtion maksamaan ilmaiseen oikeusapuun. Kartoitamme sinulle nämä vaihtoehdot yhdessä.

Sivut