Ajankohtaista

Julkaistu: 30.4.2019

Kiinteistökauppaa koskeva laki, maakaari, määrittelee niin ostajan kuin myyjänkin velvollisuudet ja oikeudet kiinteistökauppaa tehtäessä. Lain mukaan myyjän on ennen kauppaa kerrottava varsin laajasti kiinteistön laadusta ja muista kaupan kohdetta koskevista asioista. Vastavuoroisesti laki asettaa myös ostajalle laajan selonottovelvollisuuden kaupan kohteesta ja sen ominaisuuksista. Niin ostajan kuin myyjänkin kannattaa turvautua asiantuntijan apuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmatilanteiden välttämiseksi ja selvittämiseksi.

 Kiinteistön virhe

Yleensä varsinkin omakotitalokiinteistössä suoritetaan ennen kauppaa kuntotarkastus. Tästä huolimatta ostaja voi myöhemmin olla sitä mieltä, ettei kaupan kohde vastaa sitä, mistä oli sovittu tai siinä on ilmennyt vikoja, joita ei ole lainkaan havaittu kuntotarkastuksessa. Virhe voi johtua myös myyjän antamasta väärästä tai harhaanjohtavasta tiedosta. Tällainen voi olla esimerkiksi virheellinen tieto rakenteista, pinta-alasta tai alueen kaavoituksesta. Sen sijaan kiinteistön korkea ikä ja siitä johtuvat korjaustarpeet eivät kuulu myyjän virhevastuun piiriin, eikä niistä yleensä voi saada korvausta myyjältä. Nämä seikat on jo huomioitu kauppahinnassa. Ostaja ei voi olettaa, että esimerkiksi alkuperäistä 1960-luvun talon kattoa ei tarvitsisi uusia tai saman aikakauden pesuhuonetta päivittää vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Kiinteistössä voi olla myös virhe, josta myyjä ei ole ollut lainkaan tietoinen kaupantekohetkellä. Tällöin puhutaan salaisesta virheestä. Myyjä voi joutua korvaamaan tällaisenkin virheen, vaikkei olisikaan tahallaan salannut mitään tietoa kiinteistöstä tai sen ominaisuuksista.

 Ostajan selonottovelvollisuus

Ennen kauppaa ostajan on huolellisesti tarkastettava kiinteistö ja tutustuttava myyjän kaupan kohteesta antamiin tietoihin. Ostaja ei voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hän olisi voinut havaita normaalissa kiinteistön tarkastuksessa tai josta ostajan voidaan olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Siten esimerkiksi normaalissa pintapuolisessa tarkastuksessa havaittavissa olevista puutteista ja virheistä on turha valittaa myyjälle. Toisaalta ostajan ei tarvitse ulottaa tarkastustaan sellaisiin seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttäisi teknisiä tai muita, selvästi tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajalta ei voida edellyttää esimerkiksi rakenneavausten tekemistä, ellei kuntotutkimuksessa ole tullut esille siihen erityistä tarvetta.

 Virheestä ilmoittaminen

Ostajan tulee ilmoittaa virheestä ja siitä johtuvista vaatimuksista myyjälle kohtuullisen ajan kuluessa virheen havaitsemisesta. Yksityishenkilöiden välisessä kiinteistökaupassa myyjän virhevastuu kestää pääsäännön mukaan viisi vuotta kaupan kohteen hallinnan luovutuksesta. Jos reklamointia ei suoriteta oikea-aikaisesti, ostaja saattaa menettää oikeutensa vedota virheeseen ja saada siitä korvausta myyjältä.

 Virheen seuraukset

Kaupan purku tulee kyseeseen yleensä vain silloin, kun kiinteistössä on virhe, jonka korjauskustannukset ovat kauppahintaan verrattuna huomattavat. Yleisin virheen seuraus on hinnanalennus, jonka avulla kiinteistön kauppahinta asetetaan tasolle, joka vastaisi virheellisen kiinteistön kauppahintaa. Hinnanalennuksen suuruutta määriteltäessä huomioidaan myös korjauksella saavutettava mahdollinen kiinteistön arvonnousu ja tasonparannus. Hinnanalennus onkin vain harvoin suoraan korjauskustannusten määrää vastaava summa.

Julkaistu: 18.4.2019

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädäntö uudistuu vuoden 2019 aikana. Lakiin lisätään esimerkiksi lapsen vanhempia velvoittavia asioita. Myös lapselle tärkeän henkilön tapaamisoikeus olisi mahdollista vahvistaa. Nykyisin yleistynyt vuoroasuminen kirjataan uudistuksen myötä lakiin. Lisäksi lasten huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien kierre halutaan katkaista.

Lapsen oikeudet – vanhempien velvollisuudet

Uudistuksen myötä lakiin lisätään vanhempien velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Toinen lakiin lisättävä velvollisuus vanhemmille koskee lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Tämä tarkoittaa, että vanhempien tuleemyötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Laissa kielletään myös epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Vuoroasuminen

Viime vuosina yleistynyt lapsen vuoroasuminen lisätään nyt lakiin. Asumisratkaisun valintaan vaikuttaisivat kuitenkin lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Vuoroasumisessakin lapsella voisi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lakimuutos ei siis vaikuttaisi etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistuksen myötä lapselle on mahdollista vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voisi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Nykyisen vain lapsen ja vanhemman välille vahvistetun tapaamisoikeuden voisi jatkossa vahvistaa esimerkiksi sijaisvanhemmille, vanhemman entiselle puolisolle tai samassa taloudessa asuneille isovanhemmille. Tuomioistuin voisi vahvistaa tapaamisoikeuden ja se tulisi arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Huoltoriitojen kierteen katkaiseminen

Toistuvat huoltoriidat ovat lapsen kannalta vahingollisia ja kuormittavat koko perhettä. Uudistuksen myötä toistuvien oikeudenkäyntien kierteen katkaisemiseksi tuomioistuimen tulisi hylätä asiaan liittyvä muutoshakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos hakemukselle ei ole selvää perustetta. Päätettäessä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tulisi nykyistä paremmin huomioida vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle. Asian ratkaisussa olisi myös kiinnitettävä huomioita siihen, mikä vaihtoehto voisi parhaiten turvata lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen. Suuri painoarvo tulisi antaa myös tapaamisoikeuden ja lapselle läheisten ihmissuhteiden kunnioittamiselle.

 

Julkaistu: 20.3.2019

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan. Lisäksi tiedon levitys on toteutettu joko joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muulla tavalla niin, että useat voivat sen nähdä. Jos tällainen teko aiheuttaa loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voidaan tiedonlevittäjä tuomita sakkoon ja maksamaan loukatulle vahingonkorvausta. Loukkaava julkaisu kuten videotallenne voidaan määrätä poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Jos epäilee jonkun syyllistyneen tällaiseen rikokseen tai on itse epäiltynä, kannattaa turvautua asiantuntevan lakimiehen apuun.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ei välttämättä ole aina rikos. Poikkeustapauksina pidetään esimerkiksi henkilöitä, jotka toimivat politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa. Silloin yksityiselämää koskevalla tiedolla tulee olla merkitystä toiminnan arviointiin tässä työtehtävässä. Tiedon levittämisen tulisi myös liittyä johonkin yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseen. Tässä tapauksessa on tärkeää huomata, että mitä tahansa yksityiselämään liittyvää tietoa ei voi levittää.

Julkaistu: 6.3.2019

Olemme muuttaneet Forssassa. Toimistomme uusi osoite on Kartanonkatu 10 a, Forssa. Ajanvaraukset sinne numerosta 040 672 2255.

Julkaistu: 18.2.2019

Olemme rekrytoineet toimistoomme uuden lakimiehen.

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tiina Huitula on aloittanut toimistomme palveluksessa 1.2. lukien.

Hänet tavoittaa puhelimitse 040 185 2664 tai sähköpostitse tiina@annia.fi

Sivut