Ajankohtaista

Julkaistu: 17.1.2018

Sovittelu on vakiinnuttanut asemaansa vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona muiden keinojen rinnalle. Sovittelun etuna perinteiseen tuomioistuinmenettelyyn on erityisesti sen edullisuus, yksinkertaisuus sekä joustavuus, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon silloin, kun riita on mahdollista sopia. Kehitys on ollut erittäin positiivista ja ihmiset osaavat yhä enemmän käyttää sovittelua asioiden ratkaisemisessa. Sovittelu on mahdollista käydä joko yksityisessä menettelyssä tai tuomioistuimessa tuomarin johdolla käytävänä tuomioistuinsovitteluna. Toimistostamme löytyy asiantuntijuutta niin sovittelumenettelyyn tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella.

TUOMIOISTUINSOVITTELU

Tuomioistuinsovittelu on mahdollista järjestää yleisissä tuomioistuimissa sellaisissa riita- ja hakemusasioissa, jotka voitaisiin muutenkin käsitellä tuomioistuimessa. Se voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo valmiiksi vireillä tuomioistuimessa. Molempien osapuolten suostumus on kuitenkin menettelyn edellytys. Tuomioistuinsovittelussa sovittelijana toimii tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään molempia tyydyttävä ratkaisu.

Sovittelun on oltava tarkoituksenmukaista. Riidan täytyy siis olla sellainen, että se on mahdollista sovitella. Liian riitaiset asiat eivät sovi tuomioistuinsovitteluun. Lopullisen päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee kuitenkin tuomioistuin. Tuomioistuinsovittelulla pyritään ratkaisemaan osapuolten välinen riita sovinnollisesti. Jos osapuolet niin haluavat, tuomari voi vahvistaa sovinnon, jolloin se on täytäntöönpanokelpoinen. Sovintomenettelyssä laadittu sopimus on sitova muutenkin, mutta se ei kuitenkaan ole täytäntöönpantavissa ilman sovinnon vahvistamista.

Asian hoitaminen alkaa niin kuin muukin riita-asian hoito sovittavalla tapaamisella toimistossamme. Asian käsittely tulee edullisemmaksi ja nopeammaksi, koska asian saattaminen sovitteluun on yksinkertaisempaa, eikä se vaadi yhtä monta työtuntia kuin, jos sama asia vietäisiin riita-asiana käsiteltäväksi tuomioistuimeen.

YKSITYINEN SOVITTELU

Sovittelu voidaan järjestää myös tuomioistuimen ulkopuolella yksityisessä menettelyssä. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua ovat esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely, jossa sovittelijoina toimivat asianajajat, sekä muut tätä vastaavat sovintomenettelyt. Toimistomme asianajaja Maria Puputti on asianajajaliiton hyväksymä sovittelija.

Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu pohjautuu sopimusvapauden periaatteelle. Osapuolet voivat itse valita sovittelijan, joka ei kuitenkaan voi antaa osapuolia sitovia määräyksiä, vaan toiminta on vapaaehtoista. Yksityisessä sovittelumenettelyssä voidaan käsitellä riita-asioita, joissa sovinto on sallittu. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kiinteistö- ja remonttiriidat. Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyssä osapuolet sitoutuvat noudattamaan sovintomenettelysääntöjä, mutta menettelyn kulkua ei ole kuitenkaan yksityiskohtaisesti säännelty.

Osapuolet voivat vahvistaa sovinnon tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi myös silloin, kun sopimus on tehty tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa. Asian käsittely tulee huomattavasti edullisemmaksi ja on nopeampaa kuin tuomioistuimessa. Lisäksi osapuolet lähtökohtaisesti maksavat kulut puoliksi, mikä alentaa osapuolten kustannuksia merkittävästi.

Julkaistu: 21.12.2017

Asianajotoimisto Annia toivottaa kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää ja rauhallista Joulun aikaa. Toimistomme on avoinna normaalisti 9 - 15.

Julkaistu: 7.7.2017

Toimistomme on avoinna normaalisti klo 9-15 vielä ensi viikon ajan 14.7.2017 asti. Kiirelliset asiat hoidamme kuitenkin myös heinäkuun aikana, ja puhelimitse meidät tavoittaa 17.7.-28.7.2017. Elokuun alusta palvelemme taas normaalisti.

Hyvää kesää kaikille!

Julkaistu: 30.5.2017

Kesä ja mökkikausi lähestyvät kovaa vauhtia. Kauniit säät ja lukuisat järvet sekä muut vesistöt houkuttelevat myös kaivamaan virvelit ja onget esille, vaikkei kalastus kuuluisikaan ympärivuotisiin harrastuksiin. Onkiminen on maksuton yleiskalastusoikeus. Vapakalastukseen tarvitaan kuitenkin lupa.

Kalastuslain (379/2015) 79 §:n mukaisesti kaikkien muunlaista kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavien 18–64-vuotiaiden on maksettava kalastonhoitomaksu.  Maksusta saatavilla tuotoilla hoidetaan kalavesiä ja turvataan kalastusmahdollisuudet. Maksun kerää Metsähallitus, ja luvan voi ostaa osoitteessa eraluvat.fi. Maksun voi suorittaa myös R-kioskeilla, Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä ilmaisen puhelinpalvelun kautta. Kalastonhoitomaksu on 39 €/vuosi, 12 €/viikko tai 5 €/vuorokausi. Todistus maksun suorittamisesta on vaadittaessa näytettävä kalastuksenvalvojille sekä valvontaa suorittaville viranomaisille.

Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastukseen yhdellä vavalla suuressa osassa maata sekä vapaa-ajan kalastukseen Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä. Maksu ei kuitenkaan oikeuta kalastamaan rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koski- ja virtavesissä. Kalastuskieltoalueet voi tarkistaa osoitteesta www.kalastusrajoitus.fi.

Lisätietoa kalastuksesta, tarvittavista luvista ja kalakantojen hoidosta löytyy viime viikolla auenneesta Kalat.fi -palvelusta.  

 

Lähteet: https://www.edilex.fi/uutiset/52483, http://kalat.fi/luvat

Julkaistu: 22.5.2017

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Toinen vanhempi on tällöin velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos velvoite laiminlyödään, voi tuomioistuin tuomita uhkasakon maksettavaksi. Uhkasakkoa ei kuitenkaan tuomita, jos vanhemmalla on ollut hyväksyttävä syy jättää velvoite noudattamatta.

Rovaniemen hovioikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa (2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781) hovioikeus katsoi, että äiti oli laiminlyönyt velvollisuutensa myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Isän tullessa hakemaan lasta ovea ei ollut avattu tai lapsi ei ollut odottanut isäänsä sovitussa paikassa. Isän terveydentilaan liittyvät seikat, alkoholinkäyttö ja aikaisempi rikollisuus, jotka olivat olleet tiedossa jo tapaamioikeudesta määrättäessä, eivät muodostaneet hyväksyttävää syytä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kyseisessä tapauksessa 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiota.

Yhdeksänvuotiasta lasta ei yleisesti ottaen voida pitää riittävän kehittyneenä päättämään itse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta asiasta.  Hovioikeuden mukaan tapauksessa oli kuitenkin uskottavasti näytetty, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa, eikä lapsen mielipiteeseen ollut vaikutettu. Kyseisessä tilanteessa täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää, ja äidillä oli siten ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon.

Rovaniemen hovioikeus 2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781. Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.edilex.fi/uutiset/52234

 

 

Sivut