KÄYTETYN ASUNNON KAUPPA – MISTÄ VIRHEESTÄ VOI SAADA KORVAUSTA

Virheitä on monenlaisia

Asuntokauppalain käytetyn asunnon kauppaa koskevan luvun yleisen virhesäännöksen mukaan asunnossa katsotaan olevan virhe ensinnäkin silloin, jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Tämä ilmenee useimmiten siten, että asunto ei vastaa kauppakirjassa sovittua. Toisekseen laki velvoittaa myyjän oma-aloitteisesti antamaan tiedot sellaisista sekoista, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kauppaan, toisin sanoen kauppahintaan tai muutoin ostajan ostopäätökseen. Myyjä tai hänen edustajansa ei saa antaa asunnosta virheellisiä tietoja ja oikeat tiedot on annettava ennen kaupantekoa. Jos asunto ei vastaa annettuja tietoja ja niiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, asunnossa on virhe.

Asunnossa on virhe myös siinä tapauksessa, että myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Myyjän on muun muassa ilmoitettava ostajalle tiedossaan olevat merkittävät viat ja puutteet, joita ostaja ei voi havaita tavanomaisessa tarkastuksessa. On kuitenkin huomattava, ettei ostaja ei voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi tullut huomata asunnon ennakkotarkastuksessa.

Kauppaan vaikuttanut harhaanjohtava tieto tai tiedon antamatta jättäminen voi koskea myös asunnon ympäristöstä tai alueen palveluita taikka laiminlyöntiä antaa tieto niitä koskevasta, asunnon käyttöön tai arvoon vaikuttavasta seikasta. Asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun asetuksen mukaiset tiedot on velvollisuus antaa, jos myyjä on elinkeinonharjoittaja.

Asunnossa on virhe myös silloin, kun asunto on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää, kun otetaan huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat. Käytettyä asuntoa ostettaessa asunnon ikääntyminen ja luonnollinen kuluminen täytyy ottaa huomioon kauppaa tehtäessä. Käytetyn asunnon kaupassa ostajan tarkastusvelvollisuus asunnon kunnon ja muiden ominaisuuksien suhteen korostuu.

Virhe voi olla myös taloudellinen, jolloin myyjä on antanut ostajalle virheellistä, harhaanjohtavaa tai puutteellista tietoa kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Oikeudellisesta virheestä on kyse silloin, kun sivullinen omistaa kaupan kohteen tai osan siitä taikka jos sivullisella on siihen pantti- tai muu oikeus, ellei ole sovittu, että ostajan on vastaanotettava kaupan kohde sivullisen oikeudesta johtuvin rajoituksin.

Salainen virhe asuntokaupassa ja sen korvaaminen

Piilevästä eli salaisesta virheestä on kyse silloin, kun kumpikaan kaupan osapuolista ei ole ollut siitä tietoinen eikä ole sitä voinut havaita. Salaista virhettä ei yleensä voi nähdä päällepäin. Salaisen virheen on oltava ostajan kannalta merkittävä, jotta myyjä olisi siitä vastuussa. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että virhe on niin merkittävä, ettei ostaja olisi kauppaa tehnyt, jos olisi siitä tiennyt. Merkittävyyden arvioiminen vaatii aina tapauskohtausta harkintaa. Oikeuskäytännön mukaan korjauskustannusten ylittäessä 4 % kauppahinnassa merkittävyyskynnyksen on yleensä katsottu täyttyvän. Prosenttimäärä ei kuitenkaan ole suoraviivainen – myös vähäisempiä virheitä on pidetty oikeuskäytännössä merkittävinä.

Käytetyn asunnon kaupassa riidat koskevat useimmiten asunnossa ollutta salaista virhettä kuten kosteusvauriota tai sisäilmaongelmaa. Mikäli esimerkiksi käytetyn asunnon kylpyhuone on uusittu juuri ennen myyntiä, ostaja harvemmin osaa epäillä sen kuntoa. Tosiasiassa jokin on kuitenkin voinut mennä remontointiprosessissa pieleen, minkä seurauksena kylpyhuoneeseen on muodostunut kosteusvaurio. Ostaja ei ole salaista virhettä voinut ennakkotarkastuksessa havaita. Tällöin myyjän korvausvelvollisuus riippuu salaisen virheen merkittävyydestä ostajan kannalta.

Arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe, huomiota tulee kiinnittää useaan tekijään. Perimmäinen kysymys on se, mitä ostaja on perustellusti voinut edellyttää. Tätä arvioidaan kaupan tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden näkökulmasta. Erityistä merkitystä on asunnon iällä ja asunnossa mahdollisesti suoritetuilla peruskorjauksilla. Mitä uudemmasta asunnosta on kysymys, sitä parempaa kuntoa ostaja voi perustellusti edellyttää. Jos kyseessä on iäkkäämpi asunto, ostajan on osattava varautua esimerkiksi kulumisesta johtuviin vikoihin ja korjaustarpeisiin, ellei asuntoa ole juuri kunnostettu. Lähtökohtaisesti ostajalla on oikeus edellyttää, että asunto vastaa kunnoltaan ja tasoltaan sitä, mikä on tavallista samalla alueella sijaitsevissa vastaavissa asunnoissa, jollei hänelle ole nimenomaisesti muuta ilmoitettu. Muun muassa näihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe.

On mahdollista, että ostaja havaitsee myöhemmin esimerkiksi kylpyhuoneessa kosteusvaurion, eikä tätä kuitenkaan katsota hinnanalennukseen oikeuttavaksi virheeksi. Näin on, jos ostajalle ei aiheudu vaurion korjaamisesta suoranaisia kustannuksia. Tämä perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiöllä on lakiin perustuva yleinen kunnossapitovastuu. Jos asunnon sisäosat ovat vaurioituneet yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakenteen vuoksi taikka vaurio johtuu yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan viasta tai sen korjaamisesta, yhtiöllä on velvollisuus korjata osakkaan hallinnassa olevien tilojen sisäosat.

Käytetyn asunnon kaupassa riidat ovat valitettavasti suhteellisen yleisiä ja jokaiseen riitaan liittyy omat erityispiirteensä, jotka on ratkaistava tapauskohtaisesti. Oikeudelliseen asiantuntemukseen tukeutuminen jo riidan alkumetreillä on usein tarkoituksenmukaista, jotta turhat kustannukset voidaan välttää.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!