Kategoria: Blogit

Blogikirjoitusten yläkategoria

Virhe kiinteistökaupassa

Kiinteistökauppaa koskeva laki, maakaari, määrittelee niin ostajan kuin myyjänkin velvollisuudet ja oikeudet kiinteistökauppaa tehtäessä. Lain mukaan myyjän on ennen kauppaa kerrottava varsin laajasti kiinteistön laadusta ja muista kaupan kohdetta koskevista asioista. Vastavuoroisesti laki asettaa myös ostajalle laajan selonottovelvollisuuden kaupan kohteesta ja sen ominaisuuksista.

Niin ostajan kuin myyjänkin kannattaa turvautua asiantuntijan apuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmatilanteiden välttämiseksi ja selvittämiseksi.

Kiinteistön virhe

Yleensä varsinkin omakotitalokiinteistössä suoritetaan ennen kauppaa kuntotarkastus. Tästä huolimatta ostaja voi myöhemmin olla sitä mieltä, ettei kaupan kohde vastaa sitä, mistä oli sovittu tai siinä on ilmennyt vikoja, joita ei ole lainkaan havaittu kuntotarkastuksessa. Virhe voi johtua myös myyjän antamasta väärästä tai harhaanjohtavasta tiedosta. Tällainen voi olla esimerkiksi virheellinen tieto rakenteista, pinta-alasta tai alueen kaavoituksesta.

Sen sijaan kiinteistön korkea ikä ja siitä johtuvat korjaustarpeet eivät kuulu myyjän virhevastuun piiriin, eikä niistä yleensä voi saada korvausta myyjältä. Nämä seikat on jo huomioitu kauppahinnassa. Ostaja ei voi olettaa, että esimerkiksi alkuperäistä 1960-luvun talon kattoa ei tarvitsisi uusia tai saman aikakauden pesuhuonetta päivittää vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia.

Kiinteistössä voi olla myös virhe, josta myyjä ei ole ollut lainkaan tietoinen kaupantekohetkellä. Tällöin puhutaan salaisesta virheestä. Myyjä voi joutua korvaamaan tällaisenkin virheen, vaikkei olisikaan tahallaan salannut mitään tietoa kiinteistöstä tai sen ominaisuuksista.

Ostajan selonottovelvollisuus

Ennen kauppaa ostajan on huolellisesti tarkastettava kiinteistö ja tutustuttava myyjän kaupan kohteesta antamiin tietoihin. Ostaja ei voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hän olisi voinut havaita normaalissa kiinteistön tarkastuksessa tai josta ostajan voidaan olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Siten esimerkiksi normaalissa pintapuolisessa tarkastuksessa havaittavissa olevista puutteista ja virheistä on turha valittaa myyjälle. Toisaalta ostajan ei tarvitse ulottaa tarkastustaan sellaisiin seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttäisi teknisiä tai muita, selvästi tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajalta ei voida edellyttää esimerkiksi rakenneavausten tekemistä, ellei kuntotutkimuksessa ole tullut esille siihen erityistä tarvetta.

Virheestä ilmoittaminen

Ostajan tulee ilmoittaa virheestä ja siitä johtuvista vaatimuksista myyjälle kohtuullisen ajan kuluessa virheen havaitsemisesta. Yksityishenkilöiden välisessä kiinteistökaupassa myyjän virhevastuu kestää pääsäännön mukaan viisi vuotta kaupan kohteen hallinnan luovutuksesta. Jos reklamointia ei suoriteta oikea-aikaisesti, ostaja saattaa menettää oikeutensa vedota virheeseen ja saada siitä korvausta myyjältä.

Virheen seuraukset

Kaupan purku tulee kyseeseen yleensä vain silloin, kun kiinteistössä on virhe, jonka korjauskustannukset ovat kauppahintaan verrattuna huomattavat. Yleisin virheen seuraus on hinnanalennus, jonka avulla kiinteistön kauppahinta asetetaan tasolle, joka vastaisi virheellisen kiinteistön kauppahintaa. Hinnanalennuksen suuruutta määriteltäessä huomioidaan myös korjauksella saavutettava mahdollinen kiinteistön arvonnousu ja tasonparannus. Hinnanalennus onkin vain harvoin suoraan korjauskustannusten määrää vastaava summa.

Testamentti – asiakirja pahan päivän varalle

Testamentti on asiakirja, joka astuu voimaan vasta sen tekijän kuoleman jälkeen. Kuolema on yksi niistä asioista, joita ei haluta ajatella eikä sen varalle haluta tehdä etukäteen suunnitelmia eikä järjestelyjä. Se on kuitenkin tapahtuma, joka osuu jokaisen kohdalle ja usein vielä täysin varoittamatta. Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa. Se ei valitettavasti auta poistamaan todellisuutta.

Jos olet tämän hetkisen elämäsi aikana ehtinyt kerryttämään kohtuullisen omaisuuden, tulisi sinun hetkeksi pysähtyä miettimään kysymystä: mitä sitten kun…

Kun kesämökin laiturilla katselet ympärillesi, mieti kenen toivoisit voivan nauttia siitä, kun sinä et enää voi.

Testamentti on asiakirja pahan päivän varalle. Ollakseen pätevä sen tulee täyttää tietyt muotovaatimukset. Asiantunteva lakimies voi laatia pätevän asiakirjan, josta käy ilmi vainajan viimeinen tahto. Näin varmistutaan, että halutut asiat myöhemmin toteutuvat. Muotovaatimukset täyttävä asiakirja auttaa välttämään pahimmat omaisuuteen liittyvät riidat sekä aikaa vievän ja kalliin oikeudenkäynnin.

Testamentti on vainajan viimeinen kirje omaisille

Vainajan omaisuutta selvitettäessä on toteutettava puolisoiden omaisuuden ositus. Tämän lisäksi on turvattava rintaperillisen oikeus lakiosaansa. Näiden lain määrittelemien oikeuksien yli jäävästä omaisuudesta voidaan määrätä testamentilla. Testamentti siis täydentää lakiin perustuvaa perinnönjakoa. Jos henkilöllä ei ole puolisoa eikä rintaperillisiä, voi hän määrätä koko omaisuudestaan testamentilla.

Testamentin avulla voit varmistaa sen, että keräämäsi omaisuus menee niille, joille itse haluat. Mukaansa täältä ei voi mitään ottaa, ei edes sitä kesämökkiä, kun on aika lähteä. Eikö olisi helpottavaa tietää, että siitä saavat jälkeesi nauttia he, jotka osaavat sitä arvostaa kuten sinä. Testamentin avulla voit myös pilkkoa omaisuutta pienempiin osiin, jolloin useampi perillinen saa siitä osansa. Tämän on katsottu olevan sallittua verosuunnittelua.

Testamentti olisi hyvä tallettaa niin, että kuoleman jälkeen tämä virallinen asiakirja tulee varmasti jokaisen tietoon. Tällä varmistetaan myös se, ettei mikään tekaistu testamentti yllättäen löydy kirjahyllyn takaa. Testamentti on hyvä säilyttää esimerkiksi pankissa, jossa oma tili on. On myös hyvä mainita kaikille läheisille tällaisen asiakirjan olemassa olosta. Näillä toimilla voidaan välttyä kalliista ja pitkäkestoisista riidoista, joiden selvittelyyn usein kuluu vainajan koko omaisuus.