Kategoria: Perheasiat

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Osituksessa molempien velvollisuus on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa. Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen puolisoiden omaisuuden välillä.

Osituksessa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuus kuolinpesästä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolaina, autolaina ja kulutusluotto. Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Koetko perheväkivallan uhkaa?

Viime päivinä on noussut vahvasti esiin perheväkivallan ja sen uhkan lisääntyminen koronaviruksen aikana. Monien perheiden kohdalla sekä vanhemmat että lapset viettävät nyt aikansa kotona asetettujen rajoitusten seurauksena. Se, että perheet viettävät nyt selvästi aiempaa enemmän aikaa yhdessä, voi joissakin kodeissa kärjistyä perheväkivaltaan ja sen uhkaan. Jo väkivallan uhkaa voidaan pitää henkisenä väkivaltana ja se voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.       

Perheiden tilanteet ovat monenlaisia ja kaikilta vaaditaan sopeutumista muuttuneeseen tilanteeseen. Kaikki eivät kuitenkaan aina pysty sopeutumaan haastavaan ja yhtäkkiseen tilanteeseen ongelmattomasti. On perheitä, joissa tilanne on jännittynyt ja varautunut jo ennestään. Tällöin perheiden viettäessä tiiviimmin aikaa yhdessä voi tilanne kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi. Myös muuttuneen tilanteen aiheuttamat taloushuolet ja työttömyyden uhka voivat joissakin perheissä aiheuttaa ristiriitoja ja kireän ilmapiirin. Tilanteen pitkittyessä on vaarana, että se voi johtaa väkivaltaan tai sen uhkaan myös perheissä, joissa ei ole esiintynyt aiemmin väkivaltaa tai sen uhkaa.

Jos tuntee pelkoa väkivallasta tai sen uhkasta olisi tärkeää hakea apua jo etukäteen ennen kuin tilanne pitkittyy ja kärjistyy.

Tilanteen uhatessa kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi olisi hyvä pyrkiä rauhoittamaan tilanne tai poistua paikalta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos tilanne perheessä on kärjistynyt nopeasti ja tilanteesta ei ole ulospääsyä. 

Jos olet joutunut perheväkivallan uhriksi, ilmoita siitä poliisille mahdollisimman pian tekemällä rikosilmoitus. Voit tehdä rikosilmoituksen joko paikalle saapuvalle poliisipartiolle tai voit tehdä ilmoituksen myöhemminkin millä tahansa poliisiasemalla. Sinun on myös syytä hakeutua lääkäriin niin pian kuin mahdollista, vaikka vammat eivät edellyttäisikään lääkärin hoitoa. On tärkeää, että lievätkin ruhjeet ja mustelmat kirjataan lääkärintodistukseen, jota voidaan käyttää oikeudenkäynnissä todisteena. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, sinun tulisi välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Kirjaa myös ylös kaikki muistikuvat tapahtuneesta ja säilytä koko todistusaineisto, kuten viestit ja kuvat, jos niitä liittyy asiaan.

Tärkeää on, ettet jää yksin kokemuksesi kanssa. Perheväkivallan uhriksi joutuminen on raskas kokemus ja herättää monenlaisia tunteita, kuten ahdistusta. Tapahtuneesta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta sen avulla pystyy käsittelemään tilannetta ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Perheväkivaltaa kokeneille on tukipalveluita, joista saa apua ja tukea henkisessä jaksamisessa. Me olemme apunasi ja tukenasi oikeudellisissa kysymyksissä.  


Tutustu myös seuraavaan artikkeliimme:
Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Naimisiin mennessä ei tule ajatelleeksi, että oma liitto päättyisi eroon. Nyt on kuitenkin niin käymässä. Muutosten ja tunteiden myllerryksen keskellä pitäisi osata hoitaa kaikki käytännön asiatkin avioeroon ja yhteisten lasten huoltoon liittyen. Tilanne voi herättää useita kysymyksiä, jotka mietityttävät. Miten avioeroa haetaan? Mitä tapahtuu avioerohakemuksen jättämisen jälkeen? Miten yhteisten lasten asioista päätetään eron yhteydessä? Alle olemme koonneet ohjeet avioeron hakemiseen ja kerromme, miten avioeroprosessi etenee.

Miten avioeroa haetaan?

Ensimmäiseksi tulee täyttää avioerohakemus, joka löytyy oikeuslaitoksen sivulta. Täytetyn ja allekirjoitetun hakemuksen voi toimittaa oman asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina. Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai erikseen. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole merkitystä. Jos välit ovat tulehtuneet pahasti, voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa olla parempi tehdä hakemus yksin. Hakemus täytetään yhtenä kappaleena, jos puolisot hakevat yhdessä avioeroa. Jos vain toinen puoliso on hakijana, hakemus täytetään kahtena kappaleena.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeuteen?

Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen alkaa puolen vuoden harkinta-aika. Kun avioeroa haetaan yksin, avioeron harkinta-aika alkaa kulumaan siitä, kun käräjäoikeus on toimittanut hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Jos avioeroa haetaan yhdessä, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus jätettiin tai saapui käräjäoikeudelle. Puolisot voidaan kuitenkin tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Tällöin erillään asuminen tulee jollain tavalla osoittaa.

Jos molemmat tai jompikumpi puolisoista edelleen harkinta-ajan jälkeen haluaa avioeron, he voivat hakea lopullista eroa samalta käräjäoikeudelta kuin minne ensimmäinen avioerohakemus jätettiin. Lopullisen avioerohakemuksen voivat puolisot tehdä yhdessä tai erikseen. Lopullista eroa haettaessa täytettävä avioerohakemus on sama lomake kuin edellisellä kerralla, mutta nyt siitä täytetään toista vaihetta koskeva kohta. Avioeron viemistä loppuun on haettava ennen kuin ensimmäisen vaiheen lomakkeen jättämisestä tai tiedoksiannosta toiselle puolisolle ehtii kulua vuosi. Mikäli lopullista avioeroa ei haeta tänä aikana, avioero raukeaa ja avioliitto juridisessa mielessä jatkuu. Eron saadakseen onkin muistettava tehdä ja toimittaa ajoissa lopullinen avioerohakemus käräjäoikeuteen.

Jos toinen puolisoista hakee yksin lopullista avioeroa, käräjäoikeus toimittaa jälleen hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Tämän jälkeen avioero myönnetään ja tieto avioeroon tuomitsemisesta lähetetään molemmille osapuolille kirjeitse.

Jos on yhteisiä lapsia, miten heidän asioistaan päätetään eron sattuessa?

Yhteisiä lapsia koskevat asiat voi kirjata avioerohakemuksen muut vaatimukset perusteluineen -kohtaan. Lapsia koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan aina ole selvillä tässä vaiheessa, minkä johdosta nämä vaatimukset voidaan esittää myöhemmin kokonaan erillisellä hakemuksella.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. On kuitenkin huomattava, että vanhempien keskinäisesti tekemä sopimus ei ole juridisesti pätevä. Tämä vuoksi olisikin suositeltavaa, että vanhemmat laatisivat kirjallisen sopimuksen lasten asioista, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lastenvalvojan vahvistama sopimus voidaan rinnastaa oikeuden päätökseen ja on juridisesti pätevä.

Aina vanhemmat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä lasten huoltajuus-, tapaamis- ja elatusmaksuasioista. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Vanhempien kannattaa ensisijaisesti yrittää päästä sopuun lapsia koskevissa asioissa lastenvalvojan tai lakimiehen avulla. Tällöin olisi hyvä kummankin osapuolen ottaa itselleen oma oikeudellinen avustaja. Jos osapuolet eivät pääse sopuun lapsia koskevissa asioissa, viime kädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.     

Tarvitseeko avioeron hakemiseen lakimiehen avuksi?

Jos avioero mietityttää, olisi hyvä jo tässä vaiheessa selvittää, mitä se oikeudellisesti tarkoittaa ja, miten se tulee vaikuttamaan elämään. Jos puolisoilla on yhteisiä lapsia, lakimiehen ottaminen avuksi etenkin tällöin on kannattavaa. Konsultoimalla lakimiestä saa näkemystä siihen, miten esimerkiksi lasta koskevien asioiden kanssa menetellään ja miten ositus toimitetaan. Lakimiehen avulla osapuolten mahdollisuus päästä sovintoon nopeutuu ja helpottuu. Lähtökohtana on aina se, että pyritään hakemaan ja edistämään sovinnollista ratkaisua. Ottamalla lakimiehen avuksi aikaisessa vaiheessa osapuolet säästävät rahaa ja vältytään siltä, että tilanne lukkiutuisi. Avioliiton päättyminen on suuri elämänmuutos. Me olemme apunasi ja tukenasi koko avioeroprosessin ajan sekä vastaamme kysymyksiisi, jotka mietityttävät.   


Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Puolisoiden elatusvastuu parisuhde-eron jälkeen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla

Joskus tapaamiset eivät toteudu kuten osapuolten välisessä sopimuksessa on sovittu tai kuten käräjäoikeus on antamassaan päätöksessä määrännyt. Toinen vanhemmista saattaa jatkuvasti peruuttaa tai siirrellä toisen vanhemman kanssa sovittuja tapaamisia ilman perusteltua syytä. Tällaisessa tapauksessa, kuten myös lapsen asumista tai huoltoa koskevissa tilanteissa voi tuomioistuimelta hakea täytäntöönpanon tehostamista. Täytäntöönpanon toimittamiseksi voidaan määrätä, että vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan lapsi tai vaihtoehtoisesti lapsi määrätään noudettavaksi. Autamme tarvittaessa niin asian ajamisessa tai perustelujen laatimisessa kuin sovittelussa.

Täytäntöönpanon tehostamisen yhteydessä on tuomioistuimelta mahdollista pyytää vähissä määrin myös täsmennystä osapuolten väliseen sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Tällöin arvioidaan, miksei tapaamiset ole toteutuneet ja huomioidaan myös lapsen mielipide. Tapaavaa vanhempaa ei voida kuitenkaan velvoittaa tapaamaan lastaan.

Asia on laitettava vireille hakemuksella.

Usein asia siirretään käräjäoikeuden toimesta ensin täytäntöönpanosovitteluun ja asiaan määrätään sovittelija. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, eikä sopimusta asiassa synny, jatketaan käsittelyä käräjäoikeudessa.

Tällä hetkellä Suomessa vallitseva poikkeustila herättää kysymyksiä myös lapsen tapaamisoikeudesta; toinen vanhemmista saattaa kieltäytyä luovuttamasta lasta toiselle tai esimerkiksi uhmaa viranomaisten antamia määräyksiä viemällä lapsen isovanhempien luokse. Tilanne ei kuitenkaan lähtökohtaisesti muuta osapuolten välisen sopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen mukaista menettelyä vaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa on vaalittava myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi Uudenmaan eristystä koskevassa hallituksen tiedostustilaisuudessa keskiviikkona 25.3. hallitus linjasi, ettei liikkumista rajoiteta, jos siihen on painava henkilökohtainen syy, kuten lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen. Vastaavanlaisesta tilanteesta ei kuitenkaan ole olemassa oikeuskäytäntöä, ja tilanne on aina ratkaistava tapauskohtaisesti.

On hyvä muistaa, että mikäli sovittuja tapaamisjärjestelyitä ei ole mahdollista tässä poikkeustilanteessa toteuttaa, voivat vanhemmat yhteisymmärryksessä sopia myös tilapäisesti poikkeavista ratkaisuista tai niihin voi hakea oikeudelta muutosta. Tapaamisjärjestelyitä pohtiessa tulee ottaa huomioon hallituksen linjaukset ja noudattaa viranomaisen ohjeistusta. Tärkeintä on varmistaa, että lapsi joka tapauksessa kokisi tilanteen mahdollisimman turvalliseksi. Autamme sinua koko asian käsittelyn ajan.


Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen
Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Nyt on hyvä hetki hoitaa kuntoon elämäsi kannalta tärkeät asiakirjat

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tärkeät asiakirjat hoitaa kuntoon, sen parempi. On hyvä varautua aina tulevaan, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä silloin, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan. Niiden tekoa ei tarvitse pelätä eikä sitä kannata lykätä. On tärkeää myös etukäteen pohtia, miten haluaisi asioita hoidettavan ja kenen toimesta, jos myöhemmin ei kykene itse niitä hoitamaan heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Isot muutokset pysäyttävät miettimään ja nyt jos koskaan on se hetki, kun kannattaa hoitaa ne asiat kuntoon, jotka on odottanut pitkään ja, joita on siirtänyt tulevaisuuteen.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Testamentin tärkeys ja merkitys

Kuolema on yksi niistä asioista, jota ei välttämättä haluta edes ajatella eikä siihen ole osattu varautua etukäteen. Kuolema kohtaa kuitenkin väistämättä meidät jokaisen ja usein vielä täysin varoittamatta. On hyvä varautua pahimman varalle, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa ja siirtää testamentin tekoa myöhemmäksi.  

Testamentilla henkilö voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee ja miten se jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Täysin vapaasti omaisuuden jaosta ei voi kuitenkaan määrätä, sillä rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan. Rintaperillisille on laissa määritelty tietty oikeus perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Testamentin tekeminen kannattaa erityisesti silloin, jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä. Jos testamenttia ei ole tehty eikä perillisiä ole, omaisuus menee valtiolle. Testamenttia voi muuttaa tai sen voi peruuttaa milloin tahansa.      

Testamentin tekemistä ei kannata siirtää tulevaisuuteen vaan se on hyvä hoitaa kuntoon ajoissa, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan. Testamentti kannattaa tehdä heti, kun tietää kenelle omaisuus halutaan jättää ja miten se jaetaan. Asiantuntijan avustuksella voi varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluaa ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset.      

Hyvin ja asianmukaisesti laadittu testamentti vähentää perintöriitoja. Testamentilla voidaan tehokkaasti ehkäistä myöhempiä perillisten välisiä riitoja vainajan omaisuudesta. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Testamentilla voit myös vaikuttaa perintöverojen määrään. Testamentin huolellisella suunnittelulla ja ajoissa laatimisella voidaan yleensä säästää huomattavastikin perintöveroissa.

Hyvä syy testamentin tekoon on myös lesken tulevaisuuden turvaaminen. Testamentti on erityisen tärkeä silloin, jos olet avoliitossa. Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta eikä perintöoikeutta toistensa omaisuuteen. Lisäksi testamentilla voi rajata perintöoikeutta ja poistaa rintaperillisten puolisoiden avio-oikeuden perintöomaisuuteen.


Lue lisää testamentista ja perintöasioista täältä.


Varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksella

On tärkeää pohtia, miten haluaisi asioitaan hoidettavan ja kenen toimesta, jos ei siihen itse jossain vaiheessa elämäänsä kykene.

Haluaisitko silloin, että lähiomainen tai tuttu henkilö vai maistraatin nimeämä edunvalvoja hoitaisi asioitasi? Kumpi osaa ajaa sinun etujasi paremmin? Onko tämä asia, josta haluat itse päättää sen ollessa vielä mahdollista?

Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan ja varmistua siitä, että omaisuutta ja muita asioita hoidetaan myös silloin, kun siihen ei itse kykene. Valtuutuksella voi määrätä etukäteen, miten taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita hoidetaan ja kuka niitä hoitaa, jos ei itse enää pysty huolehtimaan niistä.

Edunvalvontavaltuutuksella voi varmistaa, että asioita hoidetaan oman tahdon mukaisesti myös silloin, kun ei kykene itse niitä hoitamaan sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Jos valtuutus puuttuu ja henkilön toimintakyvyttömyys syntyy yllättäen, hänen asioitaan alkaa hoitamaan maistraatin nimeämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus tulee viedä vahvistettavaksi maistraattiin. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan silloin, kun henkilö ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan.


Lue myös artikkeli PK-yrityksen toiminnan jatkuminen odottamattomassa tilanteessa


Edunvalvontavaltuutus on tärkeä myös yrittäjän kannalta. Valtuutuksen puuttuminen voi lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnan. Tämän johdosta on tärkeää, että yrittäjä laatii edunvalvontavaltuutuksen ja sen avulla varmistaa, että yritystoiminta jatkuu ja yritystä koskevat asiat ovat hoidossa myös silloin, kun hän ei itse kykene niitä hoitamaan. On tärkeää, että valtuutettu tuntee alan ja yrityksen toimintatavat.

Yrittäjä voi päättää kenet haluaisi hoitamaan asioitaan ja millaisista yritystä koskevista asioista henkilöllä olisi oikeus päättää. Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voisi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaisi henkilökohtaisia asioita ja toinen keskittyisi yritystoimintaan. Erityisesti yrittäjän kannattaa miettiä, onko lähipiirissä henkilöä, joka pystyisi hoitamaan yritystoimintaan liittyvät asiat.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Elatusapujen ja elatustukien määriä korotettu v. 2020 alusta

Elinkustannusindeksin tarkistuksen myötä kaikkia elatusapuja ja korvauksia sekä elatustukea korotetaan 0,77 prosenttia 1.1.2020 lukien. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Indeksitarkistuksesta on huolehdittava maksajan tai vastaavasti saajan itse. Kansaneläkelaitoksen maksamaan elatustukeen tulee tämän lisäksi korotus 1.1.2020 alkaen siten, että täysimääräinen elatustuki on jatkossa 167,01 euroa kuukaudessa lasta kohden.

Indeksikorotusten lisäksi elatusavun määräytymisen laskemisessa käytettävän elatusapuohjeen (oikeusministeriön julkaisu 2007:2) ajantasaisuuden säilyttämiseksi on siinä käytettäviä rahamääriä tarkistettu. Lisäksi joitain ohjeen kohtia on täsmennetty. Yksi näistä on esimerkiksi lapsen tapaamisoikeuden aiheuttamat matkakustannukset, jotka jakautuvat elatuslaskelmassa jatkossa sen vanhemman elatuskyvyn vähennykseksi, joka niistä vastaa.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Isyysasiat

Isyyden vahvistaminen

Avioliitto on peruste isyyden vahvistamiselle ilman erillisiä toimenpiteitä: Aviomies oletetaan lapsen isäksi, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana, eikä isyyttä ei tarvitse tällöin erikseen vahvistaa.

Joka kolmas lapsi syntyy avoliittoperheeseen, ja tällöin kyseeseen tulee isyyden vahvistaminen erikseen maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä. Useimmille aviopareille biologinen isyys on kuitenkin selvä, eikä tunnustaminen enää edellytä perheeltä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, vaan isyys on mahdollista tunnustaa jo äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Isyyden vahvistamista koskevan oikeudenkäynnin voi käynnistää joko lapsi tai mies.

Isyyden kumoaminen

Isyys voidaan kumota tunnustamalla aviolapsen isyys tai käräjäoikeuden kautta isyyden kumoamista koskevalla kanteella. Kun toinen mies on tunnustanut isyytensä ja maistraatti on vahvistanut isyyden tunnustamisen perusteella, aviomiehen isyys on kumottu. Kun isyys kumotaan tunnustamalla aviolapsi, lapsen juridinen isä vaihtuu siten, että aviomiehen isyys kumoutuu ja lapsi saa samassa yhteydessä uuden juridisen isän. Jos on aihetta epäillä lapsen virallisen isän isyyttä, voidaan isyys vaatia kumottavaksi oikeudessa. Isyyden kumoamista koskeva kanne on nostettava laissa säädetyssä määräajassa.

Autamme isyyteen liittyvissä asioissa

Ota meihin yhteyttä mikäli tarvitset apua isyyden tunnustamiseen, kumoamiseen tai muihin isyysasioihin littyen.

Avoliitto ja ero

Suomalaisten avoliitot purkautuvat tilastojen mukaan eniten heti liiton alkuvuosina. Osa yhdessä asuvista ja perheen perustavista pariskunnista avioituu myöhemmin, mutta osa ei puolestaan näe avioliiton solmimista tarpeellisena ajan kuluessakaan. Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta vaan tehdään omaisuuden erottelu. Pääsääntöisesti kumpikin puoliso saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten, jos erottelua ei saada sovinnolla tehtyä.

Kun avoliitto päättyy, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta. Mikäli jompikumpi puolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä puolisoltaan. Hyvityksestä on osapuolten mahdollista sopia itse tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajan määräämistä ei ole haettu, tulee asiassa nostaa kanne käräjäoikeudessa.

Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?

Avustamme kaikissa eroon liittyvissä asioissa, ota yhteyttä!

Lapset erotilanteessa

Uusi laki on saatettu vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja perhetilanteiden monimuotoistumista. Lakimuutos suo ensimmäisen kerran isovanhemmille tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa. Lisäksi laissa on nimenomainen säännös huoltajien yhteistoimintaan sekä velvollisuuteen myötävaikuttaa omalta osaltaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen.

Yhteishuolto tai yksinhuolto

Huoltajuus säilyy yleensä molemmilla vanhemmilla, mutta joissakin tilanteissa yksinhuoltajuus on lapsen edun mukainen ratkaisu. Huoltajan velvollisuus on turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on myös pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Oheishuolto

Oheishuollosta voidaan sopia vanhempien kesken. Riidattomissa tilanteissa vanhempien ohella yhden tai useamman henkilön voidaan sopia olevan lapsen oheishuoltaja, vanhempien suostumuksella ja lastenvalvojan vahvistamana. Riitatilanteessa oheishuoltoa voi hakea tekemällä kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuteen. Tällöin voidaan voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan, ja hän toimii vanhempien ohella lapsen huoltajana. Päätöksen tulee olla lapsen edun mukainen. Tilanne voi olla käsillä esimerkiksi, jos lapsi on jo pitkään mahdollisen oheishuoltajahenkilön hoidettavana ja hänen suhteensa vanhempaan on katkennut. Kyse on aina tilannekohtaisesta harkinnasta ja parhaan yksilöratkaisun etsimisestä kussakin tapauksessa erikseen.

Lapsen asuminen on joko vanhempien yhdessä sopiman mukaan tai oikeuden määräämänä toisen vanhemman luona. Nykyisin on mahdollista lapsen asumisjärjestelynä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Tällöin lapsella on kaksi kotia, mutta edelleen yksi virallinen asuinpaikka. Tarkempi sisältö määräytyy aina perheen olosuhteiden mukaan ja tämän soveltaminen on oikeuskäytännössä vielä vakiintumatonta. Aikaisemmin tämä on käytännössä tarkoittanut usein viikko-viikko -järjestelyä, jossa lapsi vaihtaa aina toisen vanhemman luo viikon välein.

Lapsella on oikeus tavata säännöllisesti sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tapaamiset sovitetaan perheen tilanteen mukaan. Mikäli tapaamiset eivät suju suullisesti sopimalla, on niistä tarpeen sopia kirjallisesti. Vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen asuinpaikan lastenvalvojan luona, jolloin lastenvalvoja vahvistaa kirjallisen sopimuksen. Sopimus on voimassa ja täytäntöön pantavissa kuten tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös. Jos vanhemmat eivät pääse asiasta sopimukseen tai lastenvalvoja ei vahvista vanhempien tekemää tapaamissopimusta, asia voidaan ratkaista tuomioistuimen päätöksellä tai tuomioistuinsovittelussa. Tapaamiset voivat tapahtua esimerkiksi joka toinen viikonloppu, arkitapaamisina tai juhlapyhätapaamisina tai ne voivat olla laajempia viikko-viikko, jolloin puhutaan jo vuoroviikkoasumisesta.

Isovanhemman tai muun läheisen tapaamisoikeus

Nykyisin voidaan vahvistaa tapaamisoikeus myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Edellytyksenä on se, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava, vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut osallistuminen lapsen elämään lähes päivittäin.

Vanhempien yhteistoimintavelvoite ja vieraannuttamisen ehkäiseminen

Huoltajilla on yhteistoimintavelvollisuus myös tapaamisoikeuden toteuttamisessa. Kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.

Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Jos lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemmalle, hänen on samoin edellytyksin tehtävä ilmoitus vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus hänelle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Tapaamisoikeuden kiireellinen täytäntöönpano

Mikäli tapaamiset eivät ole toteutuneet osapuolten tekemän sopimuksen tai käräjäoikeuden antaman päätöksen mukaan, voidaan lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanon tehosteita hakea tuomioistuimelta. Tämä koskee myös huoltoa ja asumista. Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi joko siten, että vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi sakon uhalla taikka siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Tuomioistuimelta voidaan tässä menettelyssä pyytää myös vähäisessä määrin täsmennyksiä varsinaiseen sopimukseen tai päätökseen. Tällöin arvioidaan miksi tapaamiset eivät ole toteutuneet ja myös lapsen mielipide huomioidaan. Tapaamisoikeutta ei myöskään voida panna täytäntöön vastoin tapaavan vanhemman tahtoa ja tapaavaa vanhempaa ei siis voi velvoittaa tapaamaan lastaan. Asia laitetaan vireille hakemuksella. Usein käräjäoikeus siirtää asian ensin täytäntöönpanosovitteluun ja määrää asiaan sovittelijan. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, jatkuu asian käsittely käräjäoikeudessa.

Lapsella on oikeus elatukseen vanhemmalta, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat yhdessä sopia elatusavusta lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja tekee lainmukaiset laskelmat osapuolten toimittamien tositteiden perusteella. Mikäli vanhemmat eivät pääse asiasta sovintoon, elatusavun vahvistamista voi hakea kanteella käräjäoikeudesta. Osapuolina asiassa ovat lapsi ja etävanhempi. Yleensä kustannukset katetaan oikeusavusta, koska se haetaan lapsen nimiin. Monesti asia ratkeaa sovintoon vielä tässäkin vaiheessa. Toimistomme hoitaessa asiaa teemme tarvittavat laskelmat ja pyydämme kaikki tarvittavat tositteet elatuksen laskemiseksi. Myös elatusavun määrään voi hakea muutosta, mikäli jokin olosuhde on muuttunut laskuperusteissa.

TOP 5: Yleisimmät kysymykset elatusavusta

1. Miten elatusavun oikea määrä arvioidaan?

Elatusavun määrää arvioidaan käyttäen apuna Oikeusministeriön julkaisemaa ohjetta lapsen elatusavusta. Arvioinnissa otetaan huomioon perheen tiedossa olevat olosuhteet. Elatusavun määrään vaikuttavat kummankin vanhemman tulot ja menot, uusi elämäntilanne, lapsen ikä ja erityistarpeet. Lopulta asiassa mietitään kohtuullisuutta. Yleensä elatusapu määrätään 18 ikävuoteen asti, ja sitä voidaan myös porrastaa esimerkiksi lapsen iän mukaisen tarpeen kasvaessa.

2. Elatusavun hakemisen hyödyt oikeuden kautta?

Elatusapua haetaan oikeuden kautta yleensä hyvin riitaisissa tilanteissa, joissa asioita ei saada sovittua ja vanhempien välit ovat tulehtuneet. Lastenvalvojalla ei ole avustajaa mukana, ja riitaisissa tilanteissa sovintoon on hyvin vaikea päästä, varsinkin jos toinen osapuoli ei suostu esittämään tuloista ja menoista tositteita. Kun elatusapu haetaan oikeudesta ja käytetään avustajaa, on riidan kehittyminen epätodennäköisempää kuin tilanteessa, jossa vanhemmat yrittävät sovitella asiaa keskenään tai lastenvalvojan luona. Oikeudessa tiedot on esitettävä tai tuomioistuin määrää elatusavuksi vaaditun määrän. Yleensä etävanhemman on vaikea hyväksyä elatusapua, koska sen ei koeta kohdistuvan ainoastaan lapsen hyväksi. Avustajat pyrkivät aina sovittelemaan asiaa ja saamaan järkevän ratkaisun.

3. Milloin voin hakea elatusapua oikeudelta?

Lastenvalvoja ja oikeusprosessi ovat valinnaisia tapoja elatusavun hakemisessa. Varsinkin riitaisissa tilanteissa, joissa sovinto on varsin epätodennäköinen, tuomioistuinprosessi on hyvä tapa varmistaa elatus lapselle. Tuomioistuin vahvistaa elatusavun vireille tulopäivästä eli kun hakemus saapuu oikeudelle, siten asian pitkittyminen voi aiheuttaa elatusavun menetyksiä. Tuomioistuin voi vain erityisestä syystä määrätä elatusapua maksettavaksi takautuvasti. Siten niin kauan kuin sovintoa yritetään lastenvalvojalla ei ole takeita saada elatusapua ja lastenvalvojalla vahvistettu elatusapu edellyttää aina sovintoa.

4. Mitä elatusavun hakeminen oikeudesta maksaa?

Hakemus voidaan laittaa vireille joko lähivanhemman tai lapsen nimissä. Mikäli lapsilla ei ole tuloa tai varallisuutta, he saavat yleensä valtion maksaman ilmaisen oikeusavun, jolloin oikeudenkäynti ei aiheuta lähivanhemmalle kustannuksia. Avustaja hoitaa myös oikeusavun hakemisen. Jos oikeusturvavakuutus on voimassa, voi se elatusapuasiassa korvata niin lähi- kuin etävanhemman oikeudenkäyntikuluja. Lasta ei yleensä velvoiteta korvaamaan toisen vanhemman oikeudenkäyntikuluja, vaikka toinen vanhempi niin vaatisi. Etävanhempi saatetaan velvoittaa korvaamaan lapsen tai lähivanhemman oikeudenkäyntikuluja hävitessään asian.

5. Kauanko käsittely kestää?

Kun asia tulee haastehakemuksella vireille käräjäoikeuteen, se saatetaan toiselle osapuolelle tiedoksi ja pyydetään vastausta asiaan. Tämä prosessi kestää yleensä muutamia kuukausia ja voi myös venyä, riippuen asian laajuudesta. Asia voidaan ratkaista kirjallisesti tai suullisessa istunnossa, riippuen asiasisällöstä ja muun muassa todistelun laadusta. Kirjallinen menettely on aina nopeampi. Asia voidaan myös sopia asiamiesten välityksellä. Tällöin käräjäoikeus vahvistaa osapuolten sovinnon ja asia saadaan nopeammin ratkaistua. Vaikka prosessissa menisi aikaa, elatusapu määrätään vaadittaessa aina vireille tulosta asti ja erityisestä syystä myös tätä aikaisemmalta ajalta. Ratkaisusta on oikeus valittaa hovioikeuteen, joten tämäkin voi viedä oman aikansa, mikäli ainakin toinen osapuoli valittaa päätöksestä.

Yleistä tietoa lapsiasioista

Vanhempiensa eron kokee Suomessa vuosittain noin 40 000 lasta. Eron aiheuttamaa stressiä ei voi kokonaan välttää, mutta sitä voi vähentää huomattavasti hyvällä sopimisella ja lapsen edun mukaisilla järjestelyillä. Nämä helpottavat myös vanhempien jaksamista. Erotilanteessa tulee pohdittavaksi, miten lapsen asuminen, tapaaminen ja elatus järjestetään. Vuosien mittaan elämäntilanteet muuttuvat ja saatetaan tarvita muutoksia sovittuihin järjestelyihin tai jo kertaalleen sovituista asioista voi syntyä erimielisyyttä.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus

Erotilanteessa tulee pohdittavaksi, miten lapsen asuminen, tapaaminen ja elatus järjestetään. Huoltajuus säilyy yleensä molemmilla vanhemmilla, mutta joissakin tilanteissa yksinhuoltajuus on lapsen edun mukainen ratkaisu. Vuosien mittaan elämäntilanteet muuttuvat ja saatetaan tarvita muutoksia sovittuihin järjestelyihin tai jo kertaalleen sovituista asioista voi syntyä erimielisyyttä.

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä

Lapsella on oikeus osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajien on selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. Edelleen vanhemmat kuitenkin päättävät missä lapsi asuu.

Ota yhteyttä ja anna asiantuntijan auttaa

Valitsemalla meidät saat tueksesi lasten asioihin hyvin perehtyneen avustajan.

Avioero ja ositus

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Omaisuudesta tulee tehdä ositus tai erottelu, josta eroavat puolisot voivat sopia keskenään. Puolisoiden omaisuuden ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Sen laatiminen juristin avulla varmistaa, että ositussopimus täyttää lain sille asettamat vaatimukset.

Avioeron vaiheet infografiikkana – klikkaa isommaksi

Erityisesti riitatilanteissa tarvitaan asiantuntemusta osituksessa, jotta varmistetaan taloudellisten asioiden oikeudenmukainen jako. Tarvittaessa opastamme neuvottelemaan osituksesta ja valvomme, että solmittava ositussopimus on asiakkaamme etujen mukainen. Mikäli ositusta varten joudutaan määräämään pesänjakaja, avustamme joka vaiheessa ja tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?

Ota meihin yhteyttä tasapuolisen osituksen laatimiseksi.

 

10 kysymystä avioerosta

”Onko avioerossa aina puolen vuoden harkinta-aika?”

Katso juristin vastaukset kymmeneen yleisimpään kysymykseen erosta.

Avioerohakemuksen voi toimittaa asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina.

Kyllä, avioeroa voi hakea joko toinen puoliso yksin tai molemmat puolisot yhteisesti. Toisin sanoen toinen puoliso ei voi estää avioeroa kieltäytymällä jättämästä avioerohakemusta.

Nykyisin avioerohakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa syytä erolle.

Tämäkin asia voidaan puolisoiden kesken sopia. Viimekädessä asia voidaan jättää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Ei, jos puolisot ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta, voi käräjäoikeus tuomita heidät avioeroon ilman harkinta-aikaa. Tämä erillään asuminen tulee kuitenkin jollain tavalla osoittaa. Tällaisessa tilanteessa on usein hyvä turvautua lakimiehen apuun.

Lähtökohta on, että kumpikaan puoliso ei saa hyötyä avioerosta. Avioero-osituksessa voidaan huomioida puolisoiden kerryttämä omaisuus ennen avioliittoa. Erityisesti saatetaan huomioida tilanne, jossa avioliitto on kestänyt hyvin lyhyen aikaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puolison panos yhteiselämään voi olla muutakin kuin rahallista. Oleellista on, että tällaisen tilanteen huomioimista osituksessa pitää osata vaatia.

Puolisoiden välillä olisi hyvä laatia avioehtosopimus avioliiton solmimisen yhteydessä. Asiantunteva lakimies, joka huomioi molempien puolisoiden tarpeet, voi tällaisen sopimuksen laatia.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Viimekädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.

Normaalitilanteessa hieman yli puoli vuotta, mutta riitaiset tapaukset saattavat kestää useita vuosia.

Avioerohakemuksen voi perua harkinta-ajan kuluessa ennen kuin käräjäoikeus on tuominnut puolisot avioeroon. Hakemuksen voi peruuttaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti käräjäoikeuteen. Tämä peruutusilmoitus pitää molempien puolisoiden allekirjoittaa.

Ota yhteyttä – sovitaan aika tapaamiselle