Kategoria: Perheasiat

LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN

Vanhempien erotilanne muuttaa koko perheen dynamiikkaa ja vaatii myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Tavallisesti eron seurauksena lapselle aiheutuu noin vuodesta kahteen kestävä kriisi tai riippuen vanhempien eron vaikeudesta pidempikin. Riitaisat erot ja vanhempien erityisen huonot välit saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Pahimmillaan vieraannuttaminen johtaa lapsen ja vieraannutetun vanhemman välien katkeamiseen. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta. Myös tapaamisten toteutuminen saatetaan estää perusteettomasti. Jotta voidaan puhua vieraannuttamisesta, lapsen ja vanhemman suhteen on tullut aiemmin olla myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin erityisen haitallisesti. Lapsi saa vieraannutetusta vanhemmastaan kielteisen, mustamaalatun näkemyksen ja syntyy vastakkainasettelua vanhempien välillä. Usein lapsen ainoaksi vaihtoehdoksi jää valita puolensa ’’hyvän’’ ja ’’pahan’’ vanhemman väliltä. Myöhemmin lapsi saattaa kuitenkin kokea pettäneensä toisen vanhempansa. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä, turvattomuutta ja itseinhoa. Vieraannuttamisen seurauksena lapselle voi kehittyä pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyse vieraannuttamisesta. Vanhempi saattaa olla aidosti huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsi saattaa myös itse kieltäytyä vanhempansa tapaamisesta. Syynä voi olla esimerkiksi jo entuudestaan huonot välit toiseen vanhempaan tai ikävät kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Lapsenhuoltolain mukaan vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Säännös ilmaisee epäsuorasti vieraannuttamisen lainvastaisuuden jättäen kuitenkin paljon tulkinnanvaraa. Lapsen vieraannuttamisesta aiheutunut riitatilanne on aina hyvin haastavaa osapuolille, minkä vuoksi lapsiasioihin perehtyneen asianajajan apu on enemmän kuin tarpeen. Kunkin tapauksen erityispiirteet on osattava ottaa yksilöllisesti huomioon. On tärkeää arvioida tilannetta oikein ja kyettävä esittämään ne seikat, jotka ovat vieraannuttamisväitteiden ja riidan ratkaisemisen kannalta olennaisia ja lapsen edun mukaisia.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

10 KYSYMYSTÄ SATEENKAARIPERHEISTÄ

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää, että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville. Siten vuonna 2017 voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki, joka mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton, mahdollisti samalla heille perheen ulkoisen adoption.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esimerkiksi elatusvelvollisuuden) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö ja henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä hänelle näin ollen muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai vastaavasti lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa.  Nykyään lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että lapsen isyyttä ei ole todettu tai vahvistettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Lapsen synnyttäneelle on tullut antaa hedelmöityshoidoista annetun lain tarkoittamaa hedelmöityshoitoa. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tosiasiallinen vanhempi esimerkiksi juuri sateenkaariperheessä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

OSITUKSESSA HUOMIOITAVAT VARAT JA VELAT, ILMOITUVELVOLLISUUS JA OMAISUUDEN SALAAMINEN

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Ositus ei koske avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta eli omaisuutta, joka on suljettu pois avio-oikeuden piiristä esimerkiksi avioehdolla tai lahjakirjan määräyksellä. Mikäli avio-oikeudenalaista omaisuutta ei ole, tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.

Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Yhteisymmärryksessä voidaan sopia omaisuuden osituksesta puolittamisperiaatteesta poiketen. Osituksessa molempien osapuolten velvollisuutena on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa.

Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan tai omaisuuden jaosta ei päästä sopuun, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Käräjäoikeuden hakemuksesta määräämä pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen lähtökohtaisesti lain säännösten mukaisesti, mutta kuitenkin puolisoiden sovinnollisuutta edistäen.

Osituksessa tai erottelussa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Omaisuus huomioidaan sen arvoisena ja sisältöisenä kuin se oli avioeron tullessa vireille tai puolison kuoltua eli ositusperusteen syntyhetkellä. Vaikka omaisuutta olisi myyty avioeron vireille tulemisen jälkeen, kuuluisi se edelleen osituksessa huomioitaviin varoihin. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuudet kuolinpesistä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolainat, autolainat ja kulutusluotot.

Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan, on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Edunvalvontavaltuutus auttaa varautumaan tulevaisuuteen

Elämä voi olla ennalta-arvaamatonta ja tämän myötä tulevaisuuteen kannattaa varautua monin keinoin. Edunvalvontavaltuutus tarkoittaa valtakirjaa, jonka avulla henkilö voi itse etukäteen määrätä, kenellä on oikeus hoitaa hänen asioitaan ja miten. Valtuutus astuu voimaan jos valtuuttaja ei enää itse kykene hoitamaan omia asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Edunvalvontavaltuutus voidaan määrätä koskemaan valtuuttajan taloudellisia asioita yleisesti tai sen vaikutukset voidaan rajoittaa koskemaan vain tiettyjä asioita. Valtuutus voi täten antaa sen saaneelle oikeuden hoitaa esimerkiksi valtuutetun raha-asioita, vakuutuksia sekä omaisuuden myymistä.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa aina, iästä riippumatta. Heikentynyt terveydentila voi olla seurausta esimerkiksi tapaturmasta tai liikenneonnettomuudesta ja voi näin sattua myös nuoremmalle ihmiselle. Edunvalvontavaltakirjan ansiosta asioiden hoitamisesta tulee läheisille helpompaa, edullisempaa ja nopeampaa – valtuutettu ei tällöin tarvitse esimerkiksi valtuuttajan asunnon myymiseen Digi- ja väestötietoviraston lupaa. Tavallisesti edunvalvojana toimii lähisukulainen. Valtuutetulta on kuitenkin aina kysyttävä ja varmistettava, että hän suostuu edunvalvojan rooliin.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla saat jo etukäteen varmuuden siitä, että elämän hallintasi tulee olemaan hyvissä käsissä silloinkin, kun et siihen itse enää kykene. Tämän takia suosittelemme lämpimästi laatimaan edunvalvontavaltuutuksen omaksi turvaksesi.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

PERUNKIRJOITUS ETÄNÄ – NÄIN SE HOITUU KOTOA KÄSIN!

Perunkirjoitus voidaan järjestää kokonaan etänä, jos läsnäolo esimerkiksi olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittaisi liikaa osakkaita. Meidän kauttamme perunkirjoituksen toimittaminen etänä onnistuu vaivattomasti ja laadukkaasti.

Perunkirjoitus järjestetään Microsoft Teams -sovelluksen kautta. Voit osallistua perunkirjoitustilaisuuteen omalta tietokoneeltasi. Tilaisuuteen voi osallistua sovelluksen lisäksi verkkoselaimen kautta. Laitamme osakkaille kutsun sähköpostiin osallistua Teams -kokoukseen ja vastaamalla kutsuun osakkaat pääsevät liittymään perunkirjoitustilaisuuteen haluamallaan tavalla.

Näytön jakamisen avulla etukäteen valmisteltu perukirja pystytään käymään yhdessä läpi kohta kohdalta ja tekemään mahdolliset tarvittavat muutokset perukirjaan, kuten fyysisessäkin tapaamisessa tekisimme. Kun perukirja on käyty läpi ja siihen on tehty tarvittavat muutokset, on perukirja valmis allekirjoitettavaksi.

Allekirjoitukset voidaan hoitaa tilanteesta riippuen joko sähköisesti tai kierrätämme perukirjan postitse allekirjoitettavana. Tämän jälkeen lähetämme valmiin ja allekirjoitetun perukirjan kaikille kuolinpesän osakkaille.

Osallistuminen perunkirjoitukseen etäyhteyksillä sekä sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistautuminen eivät vaadi sinulta erityisosaamista. Lähetämme osakkaille etukäteen ohjeet tilaisuuteen osallistumisesta ja palvelun käytöstä. Vastaamme mielellämme kaikkiin perunkirjoitustilaisuutta ja palvelun käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

MITEN PERUNKIRJOITUS KÄYTÄNNÖSSÄ ETENEE?

Kun läheinen kuolee, elämään astuu suru ja ikävä. Surun keskellä omaiset joutuvat huolehtimaan monista käytännön järjestelyistä. Perunkirjoitus on yksi omaisten hoidettavaksi tulevista asioista läheisen menetyksen jälkeen.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tarvittaessa perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta. Perunkirjoitusajan pidennystä on haettava kirjallisella hakemuksella, joka on tehtävä varsinaisen perunkirjoitukselle varatun ajan puitteissa. Perunkirjoitusaikaa voidaan pidentää, jos se on pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä perusteltua. Perunkirjoitusajan pidentäminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun perittävän jäämistö on laajuudeltaan huomattava tai sukuselvitys täytyy hankkia ulkomailta.

Perukirjaa varten on hankittava tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Perunkirjoituksessa ja perukirjaa varten tarvitaan muun muassa vainajan sukuselvitys, kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset, mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus sekä tiedot varoista ja veloista. Läheisen menetyksen jälkeen asiakirjojen hankkiminen ja perunkirjoituksen valmistelu voi tuntua uuvuttavalta, kun samanaikaisesti tulisi järjestää hautajaiset, hoitaa laskut ja ilmoittaa vainajan kuolemasta eri tahoille. Tällöin me voimme hankkia puolestasi tarvittavat asiakirjat ja selvitykset perinnönjättäjän tilanteesta, jolloin sinulle jää vähemmän huolehdittavaa.

Kutsu perunkirjoitustilaisuuteen on toimitettava kaikille kuolinpesän osakkaille. Perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Perunkirjoitus voidaan järjestää, vaikka kaikki osakkaat eivät osallistuisikaan tilaisuuteen. Riittää, että perunkirjoitukseen osallistuu pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Meidän henkilökuntamme toimii tilaisuudessa uskottuina miehinä ja huolehdimme siitä, että perunkirjoitus hoidetaan laadukkaasti alusta loppuun.

Perunkirjoituksessa valmistuu perunkirja, joka on luettelo kuolinpesän osakkaista ja vainajan sekä mahdollisen lesken varoista ja veloista. Jäljennös perukirjasta on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verotoimiston on säilytettävä annettu perukirja pysyvästi. Perukirja pitää toimittaa myös pankille kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseksi. Perukirjasta pankki tarkastaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaina oikeutettuja määräämään pesän varallisuudesta. Oikein ja ammattitaitoisesti laadittu perukirja muodostaa hyvän pohjan perintöverotukselle ja perinnönjaolle.

Perunkirjoituksen järjestäminen voi tuntua raskaalta muiden hoidettavana olevien käytännön asioiden rinnalla. Me olemme apunasi perunkirjoituksen toimittamisessa. Halutessasi hoidamme puolestasi perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen ja perukirjan laatimisen sekä huolehdimme tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten hankkimisesta. Anna meidän auttaa osaamisellamme ja keventää taakkaasi, jotta sinulle jää aikaa muistoille ja surutyölle.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

KOETKO PERHEVÄKIVALLAN UHKAA?

Perheväkivallalla tarkoitetaan perheen sisäistä väkivaltaa. Se voi ilmetä esimerkiksi henkisenä, fyysisenä, seksuaalisena tai taloudellisena väkivaltana ja käsittää keneen tahansa perheenjäseneen kohdistuvan väkivallan. Kyse voi olla esimerkiksi aviopuolisoiden tai sisarusten välisestä väkivallasta taikka lasten ja vanhempien välisestä väkivallasta puolin ja toisin. Etenkin vuonna 2020 alkaneen koronaviruksen seurauksena perheet viettivät entistä tiiviimmin aikaa yhdessä, jolloin perheväkivallan uhka oli korostunutta. Vaikka pandemia on sittemmin rauhoittunut ja arkielämä pääosin palautunut entiselleen, vaikuttavat viime vuodet yhä perheväkivallan esiintymiseen. Koronapandemian seurauksena monien perheiden taloudellinen tilanne on huonontunut ja etätöiden määrä kasvanut. Muun muassa näistä syistä perheenjäsenten välit voivat kiristyä, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaisuuteen. Perheväkivalta on edelleen Suomessa vakava ongelma.

Monien perheiden kohdalla sekä vanhemmat että lapset viettävät aikaansa kotona korostetusti esimerkiksi kesäloma-aikaan. Se, että perheet viettävät selvästi enemmän aikaa yhdessä, saattaa joissakin kodeissa kärjistyä perheväkivaltaan tai ainakin sen uhkaan. Mikäli perheen tilanne on jännittynyt ja varautunut jo ennestään, tiiviimmin yhdessä vietetty aika voi olla viimeinen tikki. Jo väkivallan uhkaa voidaan pitää henkisenä väkivaltana ja se voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.

Jos tuntee pelkoa väkivallasta tai sen uhkasta olisi tärkeää hakea apua jo etukäteen ennen kuin tilanne pitkittyy ja kärjistyy.
Tilanteen uhatessa kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi olisi hyvä pyrkiä rauhoittamaan tilanne tai poistua paikalta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos tilanne perheessä on kärjistynyt nopeasti ja tilanteesta ei ole ulospääsyä.

Jos olet joutunut perheväkivallan uhriksi, ilmoita siitä poliisille mahdollisimman pian tekemällä rikosilmoitus. Voit tehdä rikosilmoituksen joko paikalle saapuvalle poliisipartiolle tai myöhemmin millä tahansa poliisiasemalla taikka poliisin verkkoasioinnin kautta. Lääkäriin on syytä hakeutua niin pian kuin mahdollista, vaikka vammat eivät edellyttäisikään lääkärin hoitoa. On tärkeää, että lievätkin ruhjeet ja mustelmat kirjataan lääkärintodistukseen, jota voidaan käyttää oikeudenkäynnissä todisteena. Mahdollisuuksien mukaan teosta syntyneet näkyvät vammat olisi myös hyvä saada valokuvatuksi valokuvien todistusarvon vuoksi. Todistusaineisto kannattaa säilyttää tekijän ulottumattomissa, jotta tilanne ei kärjistyisi entisestään. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, sinun tulisi välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Kirjaa ylös myös kaikki muistikuvasi tapahtuneesta ja säilytä koko todistusaineisto, kuten viestit ja kuvat, jos niitä liittyy asiaan.

On tärkeää, ettet jää yksin kokemuksesi kanssa. Perheväkivallan uhriksi joutuminen on raskas kokemus ja herättää monenlaisia negatiivisia tunteita. Tapahtuneesta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta se on tärkeä tapa käsitellä tilannetta ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Perheväkivaltaa kokeneille on myös tukipalveluita, joista saa apua ja tukea henkiseen jaksamiseen. Esimerkiksi tukipalvelu Nollalinja on auki vuorokauden jokaisena tuntina jokaiselle perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Naistenlinja puolestaan on erikoistunut naisten ja tyttöjen auttamiseen.

Me olemme apunasi ja tukenasi oikeudellisissa kysymyksissä. Avustamme sekä esitutkinnassa että rikosoikeudenkäynnissä. Esitutkinnassa olemme tukenasi kuulemisessa ja huolehdimme, että poliisi huomioi kaiken olennaisen esitutkinnassa. Rikosprosessissa avustamme sinua ja varmistamme, että rikosasia tulee totuudenmukaisesti käsitellyksi ja saat äänesi kuuluviin. Väkivallan uhrilla on oikeus vahingonkorvauksiin, joiden asianmukaiseksi vaatimiseksi on hyvä turvautua ammattitaitoisten juristiemme apuun. Usein myös lähestymiskiellon hakeminen voi tulla kyseeseen, joten autamme hakemuksen laatimisessa ja sen käsittelyprosessissa tuomioistuimessa. Tilanteeseen mahdollisesti liittyvistä perheoikeudellisista kysymyksistä meillä on niin ikään useita vuosia kokemusta.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Naimisiin mennessä ei tule ajatelleeksi, että oma liitto päättyisi eroon. Muutosten ja tunteiden myllerryksen keskellä pitäisi osata hoitaa kaikki käytännön asiatkin avioeroon ja yhteisten lasten huoltoon liittyen. Tilanne voi herättää useita kysymyksiä, jotka mietityttävät. Miten avioeroa haetaan? Mitä tapahtuu avioerohakemuksen jättämisen jälkeen? Miten yhteisten lasten asioista päätetään eron yhteydessä? Alle olemme koonneet ohjeet avioeron hakemiseen ja kerromme, miten avioeroprosessi etenee.

Miten avioeroa haetaan?

Ensimmäiseksi tulee täyttää avioerohakemus, joka löytyy oikeuslaitoksen sivulta. Täytetyn ja allekirjoitetun hakemuksen voi toimittaa oman asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina. Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai erikseen. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole merkitystä. Jos välit ovat tulehtuneet pahasti, voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa olla parempi tehdä hakemus yksin. Hakemus täytetään yhtenä kappaleena, jos puolisot hakevat yhdessä avioeroa. Jos vain toinen puoliso on hakijana, hakemus täytetään kahtena kappaleena.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeuteen?

Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen alkaa puolen vuoden harkinta-aika. Kun avioeroa haetaan yksin, avioeron harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun käräjäoikeus on toimittanut hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Jos avioeroa haetaan yhdessä, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus jätettiin tai saapui käräjäoikeudelle. Puolisot voidaan kuitenkin tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Tällöin erillään asuminen tulee jollain tavalla osoittaa.

Jos molemmat tai jompikumpi puolisoista edelleen harkinta-ajan jälkeen haluaa avioeron, he voivat hakea lopullista eroa samalta käräjäoikeudelta kuin minne ensimmäinen avioerohakemus jätettiin. Lopullisen avioerohakemuksen voivat puolisot tehdä yhdessä tai erikseen. Lopullista eroa haettaessa täytettävä avioerohakemus on sama lomake kuin edellisellä kerralla, mutta nyt siitä täytetään toista vaihetta koskeva kohta. Avioeron viemistä loppuun on haettava ennen kuin ensimmäisen vaiheen lomakkeen jättämisestä tai tiedoksiannosta toiselle puolisolle ehtii kulua vuosi. Mikäli lopullista avioeroa ei haeta tänä aikana, avioero raukeaa ja avioliitto juridisessa mielessä jatkuu. Eron saadakseen onkin muistettava tehdä ja toimittaa ajoissa lopullinen avioerohakemus käräjäoikeuteen.

Jos toinen puolisoista hakee yksin lopullista avioeroa, käräjäoikeus toimittaa jälleen hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Tämän jälkeen avioero myönnetään ja tieto avioeroon tuomitsemisesta lähetetään molemmille osapuolille kirjeitse.

Jos on yhteisiä lapsia, miten heidän asioistaan päätetään eron sattuessa?

Yhteisiä lapsia koskevat asiat voi kirjata avioerohakemuksen muut vaatimukset perusteluineen -kohtaan. Lapsia koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan aina ole selvillä tässä vaiheessa, minkä johdosta nämä vaatimukset voidaan esittää myöhemmin kokonaan erillisellä hakemuksella.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. On kuitenkin huomattava, että vanhempien keskinäisesti tekemä sopimus ei ole juridisesti pätevä. Tämä vuoksi olisikin suositeltavaa, että vanhemmat laatisivat kirjallisen sopimuksen lasten asioista, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lastenvalvojan vahvistama sopimus voidaan rinnastaa oikeuden päätökseen ja se on juridisesti pätevä.

Aina vanhemmat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä lasten huoltajuus-, tapaamis- ja elatusmaksuasioista. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen sovinnollinen ratkaisu on aina paras vaihtoehto. Vanhempien kannattaa ensisijaisesti yrittää päästä sopuun lapsia koskevissa asioissa lastenvalvojan tai lakimiehen avulla. Tällöin olisi hyvä kummankin osapuolen ottaa itselleen oma oikeudellinen avustaja. Jos osapuolet eivät pääse sopuun lapsia koskevissa asioissa, viime kädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.  

Tarvitseeko avioeron hakemiseen lakimiehen avuksi?

Jos avioero mietityttää, olisi hyvä jo tässä vaiheessa selvittää, mitä se oikeudellisesti tarkoittaa ja, miten se tulee vaikuttamaan elämään. Jos puolisoilla on yhteisiä lapsia, lakimiehen ottaminen avuksi etenkin tällöin on kannattavaa. Konsultoimalla lakimiestä saa näkemystä siihen, miten esimerkiksi lasta koskevien asioiden kanssa menetellään ja miten ositus toimitetaan. Lakimiehen avulla osapuolten mahdollisuus päästä sovintoon nopeutuu ja helpottuu. Lähtökohtana on aina se, että pyritään hakemaan ja edistämään sovinnollista ratkaisua. Ottamalla lakimiehen avuksi aikaisessa vaiheessa osapuolet säästävät rahaa ja vältytään siltä, että tilanne lukkiutuisi. Avioliiton päättyminen on suuri elämänmuutos. Me olemme apunasi ja tukenasi koko avioeroprosessin ajan sekä vastaamme kysymyksiisi, jotka mietityttävät.   

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla

Joskus tapaamiset eivät toteudu kuten osapuolten välisessä sopimuksessa on sovittu tai kuten käräjäoikeus on antamassaan päätöksessä määrännyt. Toinen vanhemmista saattaa jatkuvasti peruuttaa tai siirrellä toisen vanhemman kanssa sovittuja tapaamisia ilman perusteltua syytä. Tällaisessa tapauksessa, kuten myös lapsen asumista tai huoltoa koskevissa tilanteissa voi tuomioistuimelta hakea täytäntöönpanon tehostamista. Täytäntöönpanon toimittamiseksi voidaan määrätä, että vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan lapsi tai vaihtoehtoisesti lapsi määrätään noudettavaksi. Autamme tarvittaessa niin asian ajamisessa tai perustelujen laatimisessa kuin sovittelussa.

Täytäntöönpanon tehostamisen yhteydessä on tuomioistuimelta mahdollista pyytää vähissä määrin myös täsmennystä osapuolten väliseen sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Tällöin arvioidaan, miksei tapaamiset ole toteutuneet ja huomioidaan myös lapsen mielipide. Tapaavaa vanhempaa ei voida kuitenkaan velvoittaa tapaamaan lastaan.

Asia on laitettava vireille hakemuksella.

Usein asia siirretään käräjäoikeuden toimesta ensin täytäntöönpanosovitteluun ja asiaan määrätään sovittelija. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, jatketaan käsittelyä käräjäoikeudessa.

Mikäli sovittuja tapaamisjärjestelyitä ei ole mahdollista toteuttaa, voivat vanhemmat yhteisymmärryksessä sopia myös tilapäisesti poikkeavista ratkaisuista tai niihin voi hakea oikeudelta muutosta. Tapaamisjärjestelyitä pohtiessa tulee aina huomioida lapsen etu. Autamme sinua tarvittaessa koko asian käsittelyn ajan.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Nyt on hyvä hetki hoitaa kuntoon tärkeät asiakirjat

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tärkeät asiakirjat hoitaa kuntoon, sen parempi, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä silloin, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Testamentin tärkeys ja merkitys

Kuolema on yksi niistä asioista, jota ei välttämättä haluta edes ajatella etukäteen. Kuolema kohtaa kuitenkin väistämättä meidät jokaisen ja usein vielä täysin varoittamatta. On hyvä varautua pahimman varalle, vaikka olisikin helpompaa olla vain ajattelematta koko asiaa ja siirtää testamentin tekoa myöhemmäksi.  

Testamentilla henkilö voi melko vapaasti määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee ja miten se jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Jos perittävällä on rintaperillisiä, on heillä kuitenkin lähtökohtaisesti testamenttimääräyksistä huolimatta oikeus lakiosaansa. Testamentin tekeminen kannattaa erityisesti silloin, jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä. Jos testamenttia ei ole tehty eikä perillisiä ole, omaisuus menee valtiolle. Testamenttia voi muuttaa tai sen voi peruuttaa milloin tahansa.      

Asiantuntijan avustuksella voi varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluaa ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Hyvin ja asianmukaisesti laaditulla testamentilla voidaan tehokkaasti ehkäistä myöhempiä perillisten välisiä riitoja. Tarkkaan harkituilla testamenttimääräyksillä voi myös säästää perintöveroissa.

Hyvä syy testamentin tekoon on myös lesken tulevaisuuden turvaaminen. Testamentti on erityisen tärkeä silloin, jos olet avoliitossa. Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta eikä perintöoikeutta toistensa omaisuuteen. Lisäksi testamentilla voi rajata perintöoikeutta ja poistaa rintaperillisten puolisoiden avio-oikeuden perintöomaisuuteen.


Varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksella

On tärkeää pohtia, miten ja kenen toimesta haluaisi asioitaan hoidettavan, jos ei siihen itse jossain vaiheessa elämäänsä kykene.

Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan ja varmistua siitä, että omaisuutta ja muita asioita hoidetaan myös silloin, kun siihen ei itse kykene. Valtuutuksella voi määrätä etukäteen, miten taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita hoidetaan ja kuka niitä hoitaa, jos ei itse enää pysty huolehtimaan niistä.

Edunvalvontavaltuutus tulee viedä vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan silloin, kun henkilö ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan. Jos valtuutus puuttuu ja toimintakyky yllättäen heikkenee tai lakkaa, henkilön asioita alkaa hoitamaan Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa