Kategoria: Perheasiat

Lapsen vieraannuttaminen

Vanhempien erot muuttavat perhe-elämää ja vaativat myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Jotkut erot saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta tämän toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta, tai estämällä tapaamisten toteutumisen. Vieraannuttaminen edellyttää, että lapsen ja vanhemman suhde on aiemmin ollut myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Lapsi saa toisesta vanhemmastaan kielteisen näkemyksen ja asettaa vanhemmat vastakkainasetteluun, jossa toinen on hyvä ja toinen paha. Myöhemmin lapsi saattaa kokea pettäneensä vanhempansa osallistuessaan vieraannuttamiseen. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä ja itseinhoa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyseessä vieraannuttaminen. Vanhempi saattaa vain aidosti olla huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsen kieltäytyessä tapaamisesta, saattaa sen sijaan taustalla olla jo entuudestaan huonot välit vanhempaan tai huonot kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Eroriidassa, mikäli lapset reagoivat tilanteessa, on kyse aina haastavasta riitatilanteesta, johon tulee ottaa avuksi lapsiasioihin perehtynyt asianajaja. Tällöin on tärkeä osata arvioida tilannetta oikein ja osata esittää vanhemmalle ne seikat, joihin asianajo olisi hyvä perustaa aina kussakin tapauksessa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

10 kysymystä sateenkaariperheistä

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai suokupuolivähemmistöllä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää. että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esim. elatusvelvollisuus) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö tai henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä näin ollen hänelle muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapsen isyyttä ei tunnustettu, eikä sitä voida tunnustaa. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja siittiöitä, ettei luovuttajaa voida vahvistaa lapsen isäksi myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tällaisia tosiasiallisia vanhempia esimerkiksi juuri sateenkaariperheissä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Osituksessa molempien velvollisuus on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa. Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen puolisoiden omaisuuden välillä.

Osituksessa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuus kuolinpesästä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolaina, autolaina ja kulutusluotto. Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Koetko perheväkivallan uhkaa?

Viime päivinä on noussut vahvasti esiin perheväkivallan ja sen uhkan lisääntyminen koronaviruksen aikana. Monien perheiden kohdalla sekä vanhemmat että lapset viettävät nyt aikansa kotona asetettujen rajoitusten seurauksena. Se, että perheet viettävät nyt selvästi aiempaa enemmän aikaa yhdessä, voi joissakin kodeissa kärjistyä perheväkivaltaan ja sen uhkaan. Jo väkivallan uhkaa voidaan pitää henkisenä väkivaltana ja se voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.       

Perheiden tilanteet ovat monenlaisia ja kaikilta vaaditaan sopeutumista muuttuneeseen tilanteeseen. Kaikki eivät kuitenkaan aina pysty sopeutumaan haastavaan ja yhtäkkiseen tilanteeseen ongelmattomasti. On perheitä, joissa tilanne on jännittynyt ja varautunut jo ennestään. Tällöin perheiden viettäessä tiiviimmin aikaa yhdessä voi tilanne kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi. Myös muuttuneen tilanteen aiheuttamat taloushuolet ja työttömyyden uhka voivat joissakin perheissä aiheuttaa ristiriitoja ja kireän ilmapiirin. Tilanteen pitkittyessä on vaarana, että se voi johtaa väkivaltaan tai sen uhkaan myös perheissä, joissa ei ole esiintynyt aiemmin väkivaltaa tai sen uhkaa.

Jos tuntee pelkoa väkivallasta tai sen uhkasta olisi tärkeää hakea apua jo etukäteen ennen kuin tilanne pitkittyy ja kärjistyy.

Tilanteen uhatessa kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi olisi hyvä pyrkiä rauhoittamaan tilanne tai poistua paikalta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos tilanne perheessä on kärjistynyt nopeasti ja tilanteesta ei ole ulospääsyä. 

Jos olet joutunut perheväkivallan uhriksi, ilmoita siitä poliisille mahdollisimman pian tekemällä rikosilmoitus. Voit tehdä rikosilmoituksen joko paikalle saapuvalle poliisipartiolle tai voit tehdä ilmoituksen myöhemminkin millä tahansa poliisiasemalla. Sinun on myös syytä hakeutua lääkäriin niin pian kuin mahdollista, vaikka vammat eivät edellyttäisikään lääkärin hoitoa. On tärkeää, että lievätkin ruhjeet ja mustelmat kirjataan lääkärintodistukseen, jota voidaan käyttää oikeudenkäynnissä todisteena. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, sinun tulisi välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Kirjaa myös ylös kaikki muistikuvat tapahtuneesta ja säilytä koko todistusaineisto, kuten viestit ja kuvat, jos niitä liittyy asiaan.

Tärkeää on, ettet jää yksin kokemuksesi kanssa. Perheväkivallan uhriksi joutuminen on raskas kokemus ja herättää monenlaisia tunteita, kuten ahdistusta. Tapahtuneesta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta sen avulla pystyy käsittelemään tilannetta ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Perheväkivaltaa kokeneille on tukipalveluita, joista saa apua ja tukea henkisessä jaksamisessa. Me olemme apunasi ja tukenasi oikeudellisissa kysymyksissä.  


Tutustu myös seuraavaan artikkeliimme:
Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Naimisiin mennessä ei tule ajatelleeksi, että oma liitto päättyisi eroon. Nyt on kuitenkin niin käymässä. Muutosten ja tunteiden myllerryksen keskellä pitäisi osata hoitaa kaikki käytännön asiatkin avioeroon ja yhteisten lasten huoltoon liittyen. Tilanne voi herättää useita kysymyksiä, jotka mietityttävät. Miten avioeroa haetaan? Mitä tapahtuu avioerohakemuksen jättämisen jälkeen? Miten yhteisten lasten asioista päätetään eron yhteydessä? Alle olemme koonneet ohjeet avioeron hakemiseen ja kerromme, miten avioeroprosessi etenee.

Miten avioeroa haetaan?

Ensimmäiseksi tulee täyttää avioerohakemus, joka löytyy oikeuslaitoksen sivulta. Täytetyn ja allekirjoitetun hakemuksen voi toimittaa oman asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina. Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai erikseen. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole merkitystä. Jos välit ovat tulehtuneet pahasti, voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa olla parempi tehdä hakemus yksin. Hakemus täytetään yhtenä kappaleena, jos puolisot hakevat yhdessä avioeroa. Jos vain toinen puoliso on hakijana, hakemus täytetään kahtena kappaleena.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeuteen?

Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen alkaa puolen vuoden harkinta-aika. Kun avioeroa haetaan yksin, avioeron harkinta-aika alkaa kulumaan siitä, kun käräjäoikeus on toimittanut hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Jos avioeroa haetaan yhdessä, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus jätettiin tai saapui käräjäoikeudelle. Puolisot voidaan kuitenkin tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Tällöin erillään asuminen tulee jollain tavalla osoittaa.

Jos molemmat tai jompikumpi puolisoista edelleen harkinta-ajan jälkeen haluaa avioeron, he voivat hakea lopullista eroa samalta käräjäoikeudelta kuin minne ensimmäinen avioerohakemus jätettiin. Lopullisen avioerohakemuksen voivat puolisot tehdä yhdessä tai erikseen. Lopullista eroa haettaessa täytettävä avioerohakemus on sama lomake kuin edellisellä kerralla, mutta nyt siitä täytetään toista vaihetta koskeva kohta. Avioeron viemistä loppuun on haettava ennen kuin ensimmäisen vaiheen lomakkeen jättämisestä tai tiedoksiannosta toiselle puolisolle ehtii kulua vuosi. Mikäli lopullista avioeroa ei haeta tänä aikana, avioero raukeaa ja avioliitto juridisessa mielessä jatkuu. Eron saadakseen onkin muistettava tehdä ja toimittaa ajoissa lopullinen avioerohakemus käräjäoikeuteen.

Jos toinen puolisoista hakee yksin lopullista avioeroa, käräjäoikeus toimittaa jälleen hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Tämän jälkeen avioero myönnetään ja tieto avioeroon tuomitsemisesta lähetetään molemmille osapuolille kirjeitse.

Jos on yhteisiä lapsia, miten heidän asioistaan päätetään eron sattuessa?

Yhteisiä lapsia koskevat asiat voi kirjata avioerohakemuksen muut vaatimukset perusteluineen -kohtaan. Lapsia koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan aina ole selvillä tässä vaiheessa, minkä johdosta nämä vaatimukset voidaan esittää myöhemmin kokonaan erillisellä hakemuksella.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. On kuitenkin huomattava, että vanhempien keskinäisesti tekemä sopimus ei ole juridisesti pätevä. Tämä vuoksi olisikin suositeltavaa, että vanhemmat laatisivat kirjallisen sopimuksen lasten asioista, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lastenvalvojan vahvistama sopimus voidaan rinnastaa oikeuden päätökseen ja on juridisesti pätevä.

Aina vanhemmat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä lasten huoltajuus-, tapaamis- ja elatusmaksuasioista. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Vanhempien kannattaa ensisijaisesti yrittää päästä sopuun lapsia koskevissa asioissa lastenvalvojan tai lakimiehen avulla. Tällöin olisi hyvä kummankin osapuolen ottaa itselleen oma oikeudellinen avustaja. Jos osapuolet eivät pääse sopuun lapsia koskevissa asioissa, viime kädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.     

Tarvitseeko avioeron hakemiseen lakimiehen avuksi?

Jos avioero mietityttää, olisi hyvä jo tässä vaiheessa selvittää, mitä se oikeudellisesti tarkoittaa ja, miten se tulee vaikuttamaan elämään. Jos puolisoilla on yhteisiä lapsia, lakimiehen ottaminen avuksi etenkin tällöin on kannattavaa. Konsultoimalla lakimiestä saa näkemystä siihen, miten esimerkiksi lasta koskevien asioiden kanssa menetellään ja miten ositus toimitetaan. Lakimiehen avulla osapuolten mahdollisuus päästä sovintoon nopeutuu ja helpottuu. Lähtökohtana on aina se, että pyritään hakemaan ja edistämään sovinnollista ratkaisua. Ottamalla lakimiehen avuksi aikaisessa vaiheessa osapuolet säästävät rahaa ja vältytään siltä, että tilanne lukkiutuisi. Avioliiton päättyminen on suuri elämänmuutos. Me olemme apunasi ja tukenasi koko avioeroprosessin ajan sekä vastaamme kysymyksiisi, jotka mietityttävät.   


Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Puolisoiden elatusvastuu parisuhde-eron jälkeen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla

Joskus tapaamiset eivät toteudu kuten osapuolten välisessä sopimuksessa on sovittu tai kuten käräjäoikeus on antamassaan päätöksessä määrännyt. Toinen vanhemmista saattaa jatkuvasti peruuttaa tai siirrellä toisen vanhemman kanssa sovittuja tapaamisia ilman perusteltua syytä. Tällaisessa tapauksessa, kuten myös lapsen asumista tai huoltoa koskevissa tilanteissa voi tuomioistuimelta hakea täytäntöönpanon tehostamista. Täytäntöönpanon toimittamiseksi voidaan määrätä, että vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan lapsi tai vaihtoehtoisesti lapsi määrätään noudettavaksi. Autamme tarvittaessa niin asian ajamisessa tai perustelujen laatimisessa kuin sovittelussa.

Täytäntöönpanon tehostamisen yhteydessä on tuomioistuimelta mahdollista pyytää vähissä määrin myös täsmennystä osapuolten väliseen sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Tällöin arvioidaan, miksei tapaamiset ole toteutuneet ja huomioidaan myös lapsen mielipide. Tapaavaa vanhempaa ei voida kuitenkaan velvoittaa tapaamaan lastaan.

Asia on laitettava vireille hakemuksella.

Usein asia siirretään käräjäoikeuden toimesta ensin täytäntöönpanosovitteluun ja asiaan määrätään sovittelija. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, eikä sopimusta asiassa synny, jatketaan käsittelyä käräjäoikeudessa.

Tällä hetkellä Suomessa vallitseva poikkeustila herättää kysymyksiä myös lapsen tapaamisoikeudesta; toinen vanhemmista saattaa kieltäytyä luovuttamasta lasta toiselle tai esimerkiksi uhmaa viranomaisten antamia määräyksiä viemällä lapsen isovanhempien luokse. Tilanne ei kuitenkaan lähtökohtaisesti muuta osapuolten välisen sopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen mukaista menettelyä vaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa on vaalittava myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi Uudenmaan eristystä koskevassa hallituksen tiedostustilaisuudessa keskiviikkona 25.3. hallitus linjasi, ettei liikkumista rajoiteta, jos siihen on painava henkilökohtainen syy, kuten lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen. Vastaavanlaisesta tilanteesta ei kuitenkaan ole olemassa oikeuskäytäntöä, ja tilanne on aina ratkaistava tapauskohtaisesti.

On hyvä muistaa, että mikäli sovittuja tapaamisjärjestelyitä ei ole mahdollista tässä poikkeustilanteessa toteuttaa, voivat vanhemmat yhteisymmärryksessä sopia myös tilapäisesti poikkeavista ratkaisuista tai niihin voi hakea oikeudelta muutosta. Tapaamisjärjestelyitä pohtiessa tulee ottaa huomioon hallituksen linjaukset ja noudattaa viranomaisen ohjeistusta. Tärkeintä on varmistaa, että lapsi joka tapauksessa kokisi tilanteen mahdollisimman turvalliseksi. Autamme sinua koko asian käsittelyn ajan.


Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen
Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Nyt on hyvä hetki hoitaa kuntoon elämäsi kannalta tärkeät asiakirjat

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tärkeät asiakirjat hoitaa kuntoon, sen parempi. On hyvä varautua aina tulevaan, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä silloin, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan. Niiden tekoa ei tarvitse pelätä eikä sitä kannata lykätä. On tärkeää myös etukäteen pohtia, miten haluaisi asioita hoidettavan ja kenen toimesta, jos myöhemmin ei kykene itse niitä hoitamaan heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Isot muutokset pysäyttävät miettimään ja nyt jos koskaan on se hetki, kun kannattaa hoitaa ne asiat kuntoon, jotka on odottanut pitkään ja, joita on siirtänyt tulevaisuuteen.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Testamentin tärkeys ja merkitys

Kuolema on yksi niistä asioista, jota ei välttämättä haluta edes ajatella eikä siihen ole osattu varautua etukäteen. Kuolema kohtaa kuitenkin väistämättä meidät jokaisen ja usein vielä täysin varoittamatta. On hyvä varautua pahimman varalle, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa ja siirtää testamentin tekoa myöhemmäksi.  

Testamentilla henkilö voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee ja miten se jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Täysin vapaasti omaisuuden jaosta ei voi kuitenkaan määrätä, sillä rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan. Rintaperillisille on laissa määritelty tietty oikeus perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Testamentin tekeminen kannattaa erityisesti silloin, jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä. Jos testamenttia ei ole tehty eikä perillisiä ole, omaisuus menee valtiolle. Testamenttia voi muuttaa tai sen voi peruuttaa milloin tahansa.      

Testamentin tekemistä ei kannata siirtää tulevaisuuteen vaan se on hyvä hoitaa kuntoon ajoissa, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan. Testamentti kannattaa tehdä heti, kun tietää kenelle omaisuus halutaan jättää ja miten se jaetaan. Asiantuntijan avustuksella voi varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluaa ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset.      

Hyvin ja asianmukaisesti laadittu testamentti vähentää perintöriitoja. Testamentilla voidaan tehokkaasti ehkäistä myöhempiä perillisten välisiä riitoja vainajan omaisuudesta. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Testamentilla voit myös vaikuttaa perintöverojen määrään. Testamentin huolellisella suunnittelulla ja ajoissa laatimisella voidaan yleensä säästää huomattavastikin perintöveroissa.

Hyvä syy testamentin tekoon on myös lesken tulevaisuuden turvaaminen. Testamentti on erityisen tärkeä silloin, jos olet avoliitossa. Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta eikä perintöoikeutta toistensa omaisuuteen. Lisäksi testamentilla voi rajata perintöoikeutta ja poistaa rintaperillisten puolisoiden avio-oikeuden perintöomaisuuteen.


Lue lisää testamentista ja perintöasioista täältä.


Varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksella

On tärkeää pohtia, miten haluaisi asioitaan hoidettavan ja kenen toimesta, jos ei siihen itse jossain vaiheessa elämäänsä kykene.

Haluaisitko silloin, että lähiomainen tai tuttu henkilö vai maistraatin nimeämä edunvalvoja hoitaisi asioitasi? Kumpi osaa ajaa sinun etujasi paremmin? Onko tämä asia, josta haluat itse päättää sen ollessa vielä mahdollista?

Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan ja varmistua siitä, että omaisuutta ja muita asioita hoidetaan myös silloin, kun siihen ei itse kykene. Valtuutuksella voi määrätä etukäteen, miten taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita hoidetaan ja kuka niitä hoitaa, jos ei itse enää pysty huolehtimaan niistä.

Edunvalvontavaltuutuksella voi varmistaa, että asioita hoidetaan oman tahdon mukaisesti myös silloin, kun ei kykene itse niitä hoitamaan sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Jos valtuutus puuttuu ja henkilön toimintakyvyttömyys syntyy yllättäen, hänen asioitaan alkaa hoitamaan maistraatin nimeämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus tulee viedä vahvistettavaksi maistraattiin. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan silloin, kun henkilö ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan.


Lue myös artikkeli PK-yrityksen toiminnan jatkuminen odottamattomassa tilanteessa


Edunvalvontavaltuutus on tärkeä myös yrittäjän kannalta. Valtuutuksen puuttuminen voi lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnan. Tämän johdosta on tärkeää, että yrittäjä laatii edunvalvontavaltuutuksen ja sen avulla varmistaa, että yritystoiminta jatkuu ja yritystä koskevat asiat ovat hoidossa myös silloin, kun hän ei itse kykene niitä hoitamaan. On tärkeää, että valtuutettu tuntee alan ja yrityksen toimintatavat.

Yrittäjä voi päättää kenet haluaisi hoitamaan asioitaan ja millaisista yritystä koskevista asioista henkilöllä olisi oikeus päättää. Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voisi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaisi henkilökohtaisia asioita ja toinen keskittyisi yritystoimintaan. Erityisesti yrittäjän kannattaa miettiä, onko lähipiirissä henkilöä, joka pystyisi hoitamaan yritystoimintaan liittyvät asiat.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Elatusapujen ja elatustukien määriä korotettu v. 2020 alusta

Elinkustannusindeksin tarkistuksen myötä kaikkia elatusapuja ja korvauksia sekä elatustukea korotetaan 0,77 prosenttia 1.1.2020 lukien. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Indeksitarkistuksesta on huolehdittava maksajan tai vastaavasti saajan itse. Kansaneläkelaitoksen maksamaan elatustukeen tulee tämän lisäksi korotus 1.1.2020 alkaen siten, että täysimääräinen elatustuki on jatkossa 167,01 euroa kuukaudessa lasta kohden.

Indeksikorotusten lisäksi elatusavun määräytymisen laskemisessa käytettävän elatusapuohjeen (oikeusministeriön julkaisu 2007:2) ajantasaisuuden säilyttämiseksi on siinä käytettäviä rahamääriä tarkistettu. Lisäksi joitain ohjeen kohtia on täsmennetty. Yksi näistä on esimerkiksi lapsen tapaamisoikeuden aiheuttamat matkakustannukset, jotka jakautuvat elatuslaskelmassa jatkossa sen vanhemman elatuskyvyn vähennykseksi, joka niistä vastaa.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Isyysasiat

Isyyden vahvistaminen

Avioliitto on peruste isyyden vahvistamiselle ilman erillisiä toimenpiteitä: Aviomies oletetaan lapsen isäksi, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana, eikä isyyttä ei tarvitse tällöin erikseen vahvistaa.

Joka kolmas lapsi syntyy avoliittoperheeseen, ja tällöin kyseeseen tulee isyyden vahvistaminen erikseen maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä. Useimmille aviopareille biologinen isyys on kuitenkin selvä, eikä tunnustaminen enää edellytä perheeltä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, vaan isyys on mahdollista tunnustaa jo äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Isyyden vahvistamista koskevan oikeudenkäynnin voi käynnistää joko lapsi tai mies.

Isyyden kumoaminen

Isyys voidaan kumota tunnustamalla aviolapsen isyys tai käräjäoikeuden kautta isyyden kumoamista koskevalla kanteella. Kun toinen mies on tunnustanut isyytensä ja maistraatti on vahvistanut isyyden tunnustamisen perusteella, aviomiehen isyys on kumottu. Kun isyys kumotaan tunnustamalla aviolapsi, lapsen juridinen isä vaihtuu siten, että aviomiehen isyys kumoutuu ja lapsi saa samassa yhteydessä uuden juridisen isän. Jos on aihetta epäillä lapsen virallisen isän isyyttä, voidaan isyys vaatia kumottavaksi oikeudessa. Isyyden kumoamista koskeva kanne on nostettava laissa säädetyssä määräajassa.

Autamme isyyteen liittyvissä asioissa

Ota meihin yhteyttä mikäli tarvitset apua isyyden tunnustamiseen, kumoamiseen tai muihin isyysasioihin littyen.

Avoliitto ja ero

Suomalaisten avoliitot purkautuvat tilastojen mukaan eniten heti liiton alkuvuosina. Osa yhdessä asuvista ja perheen perustavista pariskunnista avioituu myöhemmin, mutta osa ei puolestaan näe avioliiton solmimista tarpeellisena ajan kuluessakaan. Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta vaan tehdään omaisuuden erottelu. Pääsääntöisesti kumpikin puoliso saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten, jos erottelua ei saada sovinnolla tehtyä.

Kun avoliitto päättyy, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta. Mikäli jompikumpi puolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä puolisoltaan. Hyvityksestä on osapuolten mahdollista sopia itse tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajan määräämistä ei ole haettu, tulee asiassa nostaa kanne käräjäoikeudessa.

Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?

Avustamme kaikissa eroon liittyvissä asioissa, ota yhteyttä!