Kategoria: Perheasiat

Avioehto – Järkevä ja riitoja ehkäisevä sopimus

Miksi tekisimme avioehdon, kun suhde on vahva ja liittomme tulee olemaan luja?

Ihmisellä on kyky toivoa asioissa hyvää ja avioehdon tekeminen tuntuu välillä ongelmien hakemiselta. Käytännön kokemuksella sen tekeminen, on kuitenkin erittäin suositeltavaa. Yleensä avioehdon sisältönä on, että kumpikin osapuoli pitää kokonaan oman omaisuutensa ja toisella puolisolla ei ole lainkaan avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Tällöin erotilanteessa molemmat saavat yleensä pitää oman omaisuutensa nimiperiaatteen mukaisesti. Erotilannetta avioehto helpottaa, koska varallisuussuhteet on helpompi selvittää. Ongelmana on se, että kumpikaan osapuoli ei voi nähdä tulevaisuuteen, ja sitä kautta tietää varallisuuden muutoksista ja tilanteesta mahdollisella eron hetkellä. Kun pyrimme ajattelemaan solmiessamme liiton, että tämä liitto tulee kestämään, on välillä vaikea ajatella avioehtoa taloudellisten asioiden normaalina hoitamisena. Vähintäänkin tulisi selvittää itselleen, mitä avioehdon tekemättä jättäminen konkreettisesti tarkoittaa.

Erotilanne on aina kuormittava ja eri asteisesti riitaisa. Tilanne erossa ei kuitenkaan usein riitaudu niin pahaksi kuin ilman avioehtoa, jos sopimus on tehty asianmukaisesti. Erityisen suositeltavaa ja järkevää, sen laatiminen on, jos puolisoilla on isot varallisuuserot tai jompikumpi on yrittäjä. Jos olet kartuttanut ison omaisuuden ennen avioliittoa tai olet perinyt yllätykseksesi ison omaisuuden tai jopa olet voittanut lotossa, niin erotilanteessa, voi tuntua todella katkeralta luovuttaa tästä laskennallisesti puolet ex-puolisolle. Tilanteita, joissa ero on laitettu tällaisen tapahtuman jälkeen nopeasti vireille, on tullut paljon eroasioita hoitaneena vastaan. Ilman avioehtoa kumpikin puoliso saa yhteisestä bruttovarallisuudesta laskennallisesti puolet. On hyvä muistaa, että avioliiton aikana avioehdon olemassaolon voi kuitenkin huomioida omaisuutta kerrytettäessä esimerkiksi, kun on mietinnässä kenen nimiin hankittu omaisuus laitetaan. Yleensä tasajako yllättää ja taloudellinen tilanne tulee haastavaksi ainakin tasinkoa maksavalle osapuolelle.

Erotilanne käytännössä tapahtuu nopeasti ja siihen on vaikea taloudellisesti varautua, varsinkin jos osituksen sisältö tulee yllätyksenä, eikä siihen ole varautunut. Yleensä mukana on osapuolten lapset, jolloin olisi tärkeä saada ero hoidettua mahdollisimman sopuisasti. Monesti tilanne on se, että yhteinen kotina lapsille ajateltu omakotitalo joudutaan myymään, koska kummallekaan osapuolelle ei ole taloudellisia resursseja jäädä erotilanteen synnyttämän paineen ja muutoksen vuoksi siihen asumaan. Eroon liittyy myös muuta kuormittavuutta ja se jo on monelle tarpeeksi kestää, siten ammattilaisen palkkaaminen laki- ja taloudellisten asioiden hoitamiseen, on todella järkevää ja vähentää tilanteen kuormittavuutta.

Johtopäätöksenä avioehdolla on edelleen turhaan negatiivinen kaiku ja se tulee ajatella järkeväksi ja riitoja ehkäiseväksi taloudellisia asioita koskevaksi sopimukseksi. Osapuolet voivat tulla hyvinkin erilaisista taustoista ja toinen osapuoli ei näe tilannetta samalla lailla kuin itse näkee. On ikävä huomata tämä vasta erotilanteessa.

Lue myös:
Avioehto – asiakirja pahan päivän varalle


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Taloudellinen väkivalta, mitä se on?

Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan henkilön taloudellisiin asioihin liittyvän itsemääräämisoikeuden tahallista loukkaamista tai rajoittamista.

Taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen tai itsenäisen rahankäytön estämisenä taikka pakottamisena ottamaan lainaa, antamaan rahaa toisen käyttöön tai yhteisen tilin hallinnoimisena sekä muuna kontrollina. Kuten väkivalta ylipäänsä, taloudellinen väkivalta loukkaa ihmisen koskemattomuutta ja päätäntävaltaa itseään koskeviin asioihin. Tyypillistä tällaisissa tapauksissa on, että uhrin täytyy pyytää lupa yhteisten rahojen käyttämiseen ja perustella, mihin rahat aikoo käyttää.

Taloudellista väkivaltaa esiintyy erilaisissa ihmissuhteissa. Yleisimmin tätä esiintyy kuitenkin parisuhteissa ja perhesuhteissa, esimerkiksi aviopuolisoiden välillä. Puolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden avioliittolain nojalla. Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen, joka pitää sisällään puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Taloudellisen väkivallan tilanteissa on tyypillistä, että toisella puolisolla on omat rahat ja vain toisen puolison rahoja käytetään yhteisen talouden hoitamiseen. Taloudellinen väkivalta ei ole rinnasteinen taloudelliseen tilanteeseen, vaan taloudellista väkivaltaa voi esiintyä niin varakkaissa kuin vähätuloisissa talouksissa.

Taloudellisen väkivallan voidaan katsoa olevan henkisen väkivallan muoto ja henkinen väkivalta voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä katsoa rangaistavaksi teoksi. Rikoslain mukaan se, joka ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Terveyden vahingoittamisella viitataan sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen. Näin ollen rangaistavaksi voi tulla teko, jonka seuraukset ilmenevät psyykkisen tilan häiriintymisenä, joka on todettavissa lääketieteellisin keinoin. Mikäli taloudellinen väkivalta aiheuttaa uhrille esimerkiksi masennusta, ahdistusta, pelkotiloja tai muita mielenterveydenhäiriöitä, voi kyseessä olla rikoslain nojalla rangaistava teko.

Taloudellinen väkivalta jää helposti näkyvämpien väkivallan muotojen varjoon. Fyysisen väkivallan seuraukset ovat usein myös ulkopuolisten havaittavissa, kun taas taloudellista ja henkistä väkivaltaa ulkopuolisen on haastavaa nähdä. On mahdollista, että taloudelliseen väkivaltaan liittyy myös fyysistä väkivaltaa ja taloudellinen väkivalta tunnistetaankin usein vasta siinä vaiheessa, kun haetaan apua fyysiseen väkivaltaan. Fyysinen väkivalta on lain nojalla rangaistava teko sillä rikoslain mukaan se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa, tuomitaan pahoinpitelystä.

Näin ollen mikäli taloudelliseen väkivaltaan liittyy sellaista fyysistä tai henkistä väkivaltaa, joka vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on kyseessä rangaistava teko. Uhrilla on lähtökohtaisesti oikeus korvaukseen kokemansa henkisen tai fyysisen väkivallan seurauksena.

Taloudellinen väkivalta voi tietyin edellytyksin täyttää myös kavalluksen tunnusmerkistön. Rikoslain mukaan se, joka anastaa hallussaan olevia varoja, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Kavalluksena voidaan rangaista varojen siirtäminen tilitä toiselle. Kavallus kohdistuu aina toisen omaisuuteen, mutta kavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että varat ovat tekijän hallussa.   Taloudellinen väkivalta tunnistetaan melko huonosti siihen nähden, kuinka yleinen ongelma se on. Normaalin rahasta riitelyn ja taloudellisen väkivallan rajan hahmottaminen on usein uhrille haastavaa, minkä vuoksi tilanteeseen osataan hakea apua liian harvoin. Ongelman haastavuutta lisää entisestään se, että taloudelliset ongelmat on perinteisesti koettu hyvin yksityisiksi asioiksi, joista on vaikea puhua. Taloudelliseen väkivaltaan voi puuttua keskustelemalla toisen osapuolen kanssa koetusta epäoikeudenmukaisuudesta ja pyrkiä löytämään tasa-arvoisempia menettelytapoja. On ymmärrettävää, että aina tilanteesta ei voi keskustella toisen osapuolen kanssa. Tällöin tärkeää on, että väkivallasta voi kertoa jollekin luotetulle taholle.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen tapaamisoikeus – isovanhempi tai muu läheinen henkilö

Merkityksellisten ihmissuhteiden vaaliminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä, mutta myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Kysymys lapsen oikeudesta tavata läheisiä henkilöitä konkretisoituu erityisesti lapsen tapaamisoikeudesta päätettäessä. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus läheiseen suhteeseen vanhempansa kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Näin ollen tapaamisoikeus perinteisesti solmitaan lapsen ja hänen vanhempansa välille.

On mahdollista, että lapsi on erityisen läheinen myös jonkun muun henkilön, kuin vanhempansa kanssa. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi lapsen isovanhempi, sijaisvanhempi taikka isä- tai äitipuoli. Vuodesta 2019 lähtien laki on mahdollistanut tapaamisoikeuden vahvistamisen myös muun henkilön kuin vanhemman ja lapsen välille. Lapselle voidaan vahvistaa tuomioistuimessa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

Tapaamisoikeus voidaan näin ollen vahvistaa esimerkiksi lapsen ja hänen isovanhempansa välille, jos isovanhempi on lapselle erityisen läheinen henkilö. Jotta henkilö voidaan katsoa lapselle erityisen läheiseksi, edellyttää se pitkäaikaista, tiivistä ja läheistä kanssakäymistä, lähes huoltajuuteen verrattavissa olevaa suhdetta. Esimerkiksi aiempi asuminen samassa taloudessa on vahva osoitus suhteen läheisyydestä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Harkittaessa tapaamisoikeuden vahvistamista tulee huomioida ennen kaikkea lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset. Varsinkin vanhemman lapsen osalta merkitystä annetaan sille, kokeeko lapsi kyseisen henkilön hänelle erityisen läheisenä. Koska kyseessä on suhteellisen tuore lakimuutos, on oikeuskäytäntö näissä asioissa vielä vakiintumatonta.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen vieraannuttaminen

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen – kuinka se toimii?

Kun vanhempien ero sattuu kohdalle, on kyettävä ratkaisemaan, kumman luona yhteinen lapsi virallisesti asuu. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa, minkä seurauksena esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi otetaan huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lisäksi lapsilisä maksetaan lähtökohtaisesti sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Tästä virallisesta asuinpaikasta huolimatta vanhemmat voivat keskenään sopia joustavasti lapsen asumisesta.

Lapsen vuoroasuminen on yleinen ratkaisu silloin, kun vanhemmat ovat eronneet mutta ovat yhdessä lapsen huoltajia. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vuoroasuminen voidaan järjestää esimerkiksi siten, että lapsi asuu viikon kerrallaan yhdessä paikassa. Järjestely on kuitenkin lähtökohtaisesti täysin vanhempien sovittavissa, joten lapsi voi asua kerrallaan myös pidempiä aikoja yhdessä paikassa. Järjestelystä päätettäessä olisi tärkeä kuulla myös lasta hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan.

Vuoroasumisesta voi muodostua toimiva ja turvallinen ratkaisu lapselle. Toimivassa vuoroasumisessa suhde molempiin vanhempiin säilyy, sillä yhteistä arkea on enemmän. Tämän päämäärän saavuttamiseksi vanhemmilta edellytetään kykyä yhteistyöhön. Vanhempien hyvien välien lisäksi kotien etäisyys on ratkaisevassa asemassa järjestelyn toimivuuden kannalta. Kotien läheisyys helpottaa ennen kaikkea lasta; tämä mahdollistaa lapsen omatoimisen liikkumisen kotien välillä sekä ylläpitää muodostuneita kaveripiirejä ja muita sosiaalisia suhteita.

Vuoroasumisen tarkemmista pelisäännöistä on syytä laatia kirjallinen sopimus, josta ilmenee vuoroasumisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevassa sopimuksessa ilmoitetaan lisäksi se, kumman vanhemman luona on lapsen virallinen asuinpaikka. Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen vuoroasumisesta ja sen ehdoista, asian voi saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen asumisesta päätettäessä lapsen etu on merkityksellisin tekijä. Vuoroasumisen tulee perustua lapsen tarpeisiin, eikä esimerkiksi vanhempien taloudellisiin intresseihin.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Onko henkinen väkivalta rikos?

Terveyttä ja ruumiillista koskemattomuutta voidaan loukata eri tavoin; loukkaaminen voi olla fyysistä tai henkistä. Pahoinpitely on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslaissa. Pahoinpitely ymmärretään perinteisesti toisen fyysisenä satuttamisena, mutta pahoinpitelyä voi olla myös ilman ruumiillista väkivaltaa. Rikoslain mukaan se, joka ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Näin ollen myös henkinen väkivalta voidaan katsoa rangaistavaksi teoksi.

Kun rikos tehdään ilman ruumiillista väkivaltaa, teon rangaistavuus edellyttää, että siitä aiheutuu jonkinlaisia seurauksia uhrille. Seurauksina laissa mainitaan terveyden vahingoittaminen, kivun aiheuttaminen ja tiedottomaan taikka muuhun vastaavaan tilaan saattaminen. Terveyden vahingoittamiselle viitataan sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen, sillä terveyttä voi vahingoittaa myös muuten kuin nyrkein tai puukoin. Terveyden vahingoittaminen ilmenee usein vammana tai sairautena. Rangaistavaksi voi tulla teko, jonka seuraukset ilmenevät esimerkiksi mielisairauksena tai mielenterveyden häiriöinä.

Psyykkisen vamman aiheuttamaa pahoinpitelyä voi käytännössä esiintyä esimerkiksi koulu- tai työpaikkakiusaamisen yhteydessä sekä parisuhteissa. Henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi toisen julkisena nöyryyttämisenä, uhkailuna, kiristämisenä, vähättelynä tai kontrollina.

Oikeuskäytännössä on pohdittu sitä, täyttääkö henkinen väkivalta pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Turun hovioikeus on vuonna 2016 antamassaan tuomiossa katsonut miehen syyllistyneen naisen pahoinpitelyyn ruumiillista väkivaltaa tekemättä. Henkinen väkivalta ilmeni toistuvana haukkumisena, alistamisena, loukkaavana nimittelynä sekä uhkailuna. Mies oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa aviopuolisolleen sekä ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittanut aviopuolisonsa terveyttä. Miehen käyttämä henkinen väkivalta aiheutti naiselle ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Näin ollen hovioikeus katsoi, että naisen terveyttä oli vahingoitettu rikoslaissa tarkoitetulla tavalla myös muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä.

Uhrilla voi olla oikeus korvaukseen kokemansa henkisen väkivallan seurauksena. Vahingonkorvauslain nojalla vahingonkorvaus käsittää hyvityksen sekä henkilö- että esinevahingosta. Henkilövahingoissa on kyse ihmisen terveydentilan negatiivisesta muutoksesta. Henkilövahingolla tarkoitetaan näin ollen myös sellaista psyykkisen tilan häiriintymistä, joka on todettavissa lääketieteellisin keinoin.

Kun henkistä väkivaltaa tapahtuu itselle läheisen ihmisen taholta, sitä voi olla vaikeaa tunnistaa. Henkisen väkivallan uhreille on tyypillistä selittää toisen väkivaltaista käyttäytymistä omilla virheillään. Pelko ei kuitenkaan kuulu parisuhteeseen, töihin tai kouluun. Jos henkilö kokee itsensä uhatuksi ja jättää asioita sanomatta tai tekemättä pelon vuoksi on todennäköistä, että hän kokee henkistä vakivaltaa.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen vieraannuttaminen

Vanhempien erot muuttavat perhe-elämää ja vaativat myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Jotkut erot saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta tämän toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta, tai estämällä tapaamisten toteutumisen. Vieraannuttaminen edellyttää, että lapsen ja vanhemman suhde on aiemmin ollut myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Lapsi saa toisesta vanhemmastaan kielteisen näkemyksen ja asettaa vanhemmat vastakkainasetteluun, jossa toinen on hyvä ja toinen paha. Myöhemmin lapsi saattaa kokea pettäneensä vanhempansa osallistuessaan vieraannuttamiseen. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä ja itseinhoa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyseessä vieraannuttaminen. Vanhempi saattaa vain aidosti olla huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsen kieltäytyessä tapaamisesta, saattaa sen sijaan taustalla olla jo entuudestaan huonot välit vanhempaan tai huonot kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Eroriidassa, mikäli lapset reagoivat tilanteessa, on kyse aina haastavasta riitatilanteesta, johon tulee ottaa avuksi lapsiasioihin perehtynyt asianajaja. Tällöin on tärkeä osata arvioida tilannetta oikein ja osata esittää vanhemmalle ne seikat, joihin asianajo olisi hyvä perustaa aina kussakin tapauksessa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

10 kysymystä sateenkaariperheistä

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai suokupuolivähemmistöllä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää. että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esim. elatusvelvollisuus) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö tai henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä näin ollen hänelle muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapsen isyyttä ei tunnustettu, eikä sitä voida tunnustaa. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja siittiöitä, ettei luovuttajaa voida vahvistaa lapsen isäksi myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tällaisia tosiasiallisia vanhempia esimerkiksi juuri sateenkaariperheissä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Osituksessa molempien velvollisuus on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa. Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen puolisoiden omaisuuden välillä.

Osituksessa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuus kuolinpesästä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolaina, autolaina ja kulutusluotto. Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Koetko perheväkivallan uhkaa?

Viime päivinä on noussut vahvasti esiin perheväkivallan ja sen uhkan lisääntyminen koronaviruksen aikana. Monien perheiden kohdalla sekä vanhemmat että lapset viettävät nyt aikansa kotona asetettujen rajoitusten seurauksena. Se, että perheet viettävät nyt selvästi aiempaa enemmän aikaa yhdessä, voi joissakin kodeissa kärjistyä perheväkivaltaan ja sen uhkaan. Jo väkivallan uhkaa voidaan pitää henkisenä väkivaltana ja se voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.       

Perheiden tilanteet ovat monenlaisia ja kaikilta vaaditaan sopeutumista muuttuneeseen tilanteeseen. Kaikki eivät kuitenkaan aina pysty sopeutumaan haastavaan ja yhtäkkiseen tilanteeseen ongelmattomasti. On perheitä, joissa tilanne on jännittynyt ja varautunut jo ennestään. Tällöin perheiden viettäessä tiiviimmin aikaa yhdessä voi tilanne kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi. Myös muuttuneen tilanteen aiheuttamat taloushuolet ja työttömyyden uhka voivat joissakin perheissä aiheuttaa ristiriitoja ja kireän ilmapiirin. Tilanteen pitkittyessä on vaarana, että se voi johtaa väkivaltaan tai sen uhkaan myös perheissä, joissa ei ole esiintynyt aiemmin väkivaltaa tai sen uhkaa.

Jos tuntee pelkoa väkivallasta tai sen uhkasta olisi tärkeää hakea apua jo etukäteen ennen kuin tilanne pitkittyy ja kärjistyy.

Tilanteen uhatessa kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi olisi hyvä pyrkiä rauhoittamaan tilanne tai poistua paikalta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos tilanne perheessä on kärjistynyt nopeasti ja tilanteesta ei ole ulospääsyä. 

Jos olet joutunut perheväkivallan uhriksi, ilmoita siitä poliisille mahdollisimman pian tekemällä rikosilmoitus. Voit tehdä rikosilmoituksen joko paikalle saapuvalle poliisipartiolle tai voit tehdä ilmoituksen myöhemminkin millä tahansa poliisiasemalla. Sinun on myös syytä hakeutua lääkäriin niin pian kuin mahdollista, vaikka vammat eivät edellyttäisikään lääkärin hoitoa. On tärkeää, että lievätkin ruhjeet ja mustelmat kirjataan lääkärintodistukseen, jota voidaan käyttää oikeudenkäynnissä todisteena. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, sinun tulisi välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Kirjaa myös ylös kaikki muistikuvat tapahtuneesta ja säilytä koko todistusaineisto, kuten viestit ja kuvat, jos niitä liittyy asiaan.

Tärkeää on, ettet jää yksin kokemuksesi kanssa. Perheväkivallan uhriksi joutuminen on raskas kokemus ja herättää monenlaisia tunteita, kuten ahdistusta. Tapahtuneesta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta sen avulla pystyy käsittelemään tilannetta ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Perheväkivaltaa kokeneille on tukipalveluita, joista saa apua ja tukea henkisessä jaksamisessa. Me olemme apunasi ja tukenasi oikeudellisissa kysymyksissä.  


Tutustu myös seuraavaan artikkeliimme:
Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Naimisiin mennessä ei tule ajatelleeksi, että oma liitto päättyisi eroon. Nyt on kuitenkin niin käymässä. Muutosten ja tunteiden myllerryksen keskellä pitäisi osata hoitaa kaikki käytännön asiatkin avioeroon ja yhteisten lasten huoltoon liittyen. Tilanne voi herättää useita kysymyksiä, jotka mietityttävät. Miten avioeroa haetaan? Mitä tapahtuu avioerohakemuksen jättämisen jälkeen? Miten yhteisten lasten asioista päätetään eron yhteydessä? Alle olemme koonneet ohjeet avioeron hakemiseen ja kerromme, miten avioeroprosessi etenee.

Miten avioeroa haetaan?

Ensimmäiseksi tulee täyttää avioerohakemus, joka löytyy oikeuslaitoksen sivulta. Täytetyn ja allekirjoitetun hakemuksen voi toimittaa oman asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina. Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai erikseen. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole merkitystä. Jos välit ovat tulehtuneet pahasti, voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa olla parempi tehdä hakemus yksin. Hakemus täytetään yhtenä kappaleena, jos puolisot hakevat yhdessä avioeroa. Jos vain toinen puoliso on hakijana, hakemus täytetään kahtena kappaleena.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeuteen?

Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen alkaa puolen vuoden harkinta-aika. Kun avioeroa haetaan yksin, avioeron harkinta-aika alkaa kulumaan siitä, kun käräjäoikeus on toimittanut hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Jos avioeroa haetaan yhdessä, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus jätettiin tai saapui käräjäoikeudelle. Puolisot voidaan kuitenkin tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Tällöin erillään asuminen tulee jollain tavalla osoittaa.

Jos molemmat tai jompikumpi puolisoista edelleen harkinta-ajan jälkeen haluaa avioeron, he voivat hakea lopullista eroa samalta käräjäoikeudelta kuin minne ensimmäinen avioerohakemus jätettiin. Lopullisen avioerohakemuksen voivat puolisot tehdä yhdessä tai erikseen. Lopullista eroa haettaessa täytettävä avioerohakemus on sama lomake kuin edellisellä kerralla, mutta nyt siitä täytetään toista vaihetta koskeva kohta. Avioeron viemistä loppuun on haettava ennen kuin ensimmäisen vaiheen lomakkeen jättämisestä tai tiedoksiannosta toiselle puolisolle ehtii kulua vuosi. Mikäli lopullista avioeroa ei haeta tänä aikana, avioero raukeaa ja avioliitto juridisessa mielessä jatkuu. Eron saadakseen onkin muistettava tehdä ja toimittaa ajoissa lopullinen avioerohakemus käräjäoikeuteen.

Jos toinen puolisoista hakee yksin lopullista avioeroa, käräjäoikeus toimittaa jälleen hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Tämän jälkeen avioero myönnetään ja tieto avioeroon tuomitsemisesta lähetetään molemmille osapuolille kirjeitse.

Jos on yhteisiä lapsia, miten heidän asioistaan päätetään eron sattuessa?

Yhteisiä lapsia koskevat asiat voi kirjata avioerohakemuksen muut vaatimukset perusteluineen -kohtaan. Lapsia koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan aina ole selvillä tässä vaiheessa, minkä johdosta nämä vaatimukset voidaan esittää myöhemmin kokonaan erillisellä hakemuksella.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. On kuitenkin huomattava, että vanhempien keskinäisesti tekemä sopimus ei ole juridisesti pätevä. Tämä vuoksi olisikin suositeltavaa, että vanhemmat laatisivat kirjallisen sopimuksen lasten asioista, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lastenvalvojan vahvistama sopimus voidaan rinnastaa oikeuden päätökseen ja on juridisesti pätevä.

Aina vanhemmat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä lasten huoltajuus-, tapaamis- ja elatusmaksuasioista. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Vanhempien kannattaa ensisijaisesti yrittää päästä sopuun lapsia koskevissa asioissa lastenvalvojan tai lakimiehen avulla. Tällöin olisi hyvä kummankin osapuolen ottaa itselleen oma oikeudellinen avustaja. Jos osapuolet eivät pääse sopuun lapsia koskevissa asioissa, viime kädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.     

Tarvitseeko avioeron hakemiseen lakimiehen avuksi?

Jos avioero mietityttää, olisi hyvä jo tässä vaiheessa selvittää, mitä se oikeudellisesti tarkoittaa ja, miten se tulee vaikuttamaan elämään. Jos puolisoilla on yhteisiä lapsia, lakimiehen ottaminen avuksi etenkin tällöin on kannattavaa. Konsultoimalla lakimiestä saa näkemystä siihen, miten esimerkiksi lasta koskevien asioiden kanssa menetellään ja miten ositus toimitetaan. Lakimiehen avulla osapuolten mahdollisuus päästä sovintoon nopeutuu ja helpottuu. Lähtökohtana on aina se, että pyritään hakemaan ja edistämään sovinnollista ratkaisua. Ottamalla lakimiehen avuksi aikaisessa vaiheessa osapuolet säästävät rahaa ja vältytään siltä, että tilanne lukkiutuisi. Avioliiton päättyminen on suuri elämänmuutos. Me olemme apunasi ja tukenasi koko avioeroprosessin ajan sekä vastaamme kysymyksiisi, jotka mietityttävät.   


Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Puolisoiden elatusvastuu parisuhde-eron jälkeen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa