Kategoria: Perheasiat

Elatusavun määrän muuttaminen

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Lapselle voidaan vahvistaa maksettavaksi elatusapua, mikäli lapsi ei esimerkiksi asu pysyvästi toisen vanhempansa luona tai jos toinen vanhempi ei muutoin huolehdi lapsensa elatuksesta. Elatusavun määrästä voidaan sopia vanhempien kesken ja sen voi vahvistaa lastenvalvoja.

Elatusapusopimusta voidaan kuitenkin erinäisten syiden takia muuttaa. Elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos olosuhteet elatusavun vahvistamisen jälkeen ovat olennaisesti muuttuneet ja elatusavun muuttamista voidaan pitää kohtuullisena sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman kannalta. Elatusavun sovittua määrää voidaan siis muuttaa, jos lapsen elatuksen tarpeessa tai vanhemman elatuskyvyssä on tapahtunut olennainen muutos. Syynä elatusavun muuttamiseen voi olla esimerkiksi maksavan vanhemman sairastuminen ja tätä kautta työkyvyttömäksi päätyminen tai opiskelujen aloittaminen.

Oikeusministeriö on laatinut ohjeen, jonka selventää termiä ’’olennaisesti’’. Oikeusministeriön ohjeen mukaan elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos uusien olosuhteiden perusteella lasketun elatusavun määrä poikkeaa vähintään 15 prosenttia vahvistetun elatusavun määrästä. Kyseinen muutos ei saa olla lyhytaikainen. Lisäksi elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Aiemmin vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa joko vanhempien välisellä uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Lapsen elatukseen liittyvät kysymykset voivat valitettavasti muodostua hyvinkin riitaisiksi. Juristeillamme on vankka kokemus liittyen lapsiasioihin. Autamme sinua mielellämme, ota rohkeasti yhteyttä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Kuinka estää perintöriita?

Perintö on klassinen sukuriitojen aiheuttaja. Syitä perintöriitojen aiheutumiselle voi olla lukuisia. Testamentilla voidaan ehkäistä perintöriitoja, mutta sen laatiminen oikeaoppisesti ja tarkasti on tärkeää, sillä riitojen aiheuttajia ovat muun muassa testamentin puutteellinen ja vanhentunut sisältö. Testamentti on sen laatijan viimeinen tahto omaisuutta koskevissa asioissa, joten on tärkeää varmistaa, että se toteutuu siten, kuin on tarkoitettu.

Kuinka testamentilla voi ehkäistä perintöriitoja? Testamentin ansiosta voidaan esimerkiksi turvata lesken tulevaisuus, säästää perintöverossa sekä rajata perillispiiriä. Testamentin pätevyys edellyttää kuitenkin, että se on tehty tiukkoja muotovaatimuksia noudattaen – muussa tapauksessa sillä ei ole sitovaa vaikutusta. Tämän vuoksi testamenttiasioissa kannattaa kääntyä osaavan juristin puoleen.

Testamentin sisällössä kannattaa kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat muutoin erityisen alttiita riidoille. Testamentin avulla kannattaa esimerkiksi poissulkea ulkopuolelle perillisten aviopuolisot. Näin mahdollisen avioeron sattuessa testamenttaamasi omaisuus jää perilliselle eikä hänen puolisollaan ole oikeutta sinulta testamentilla saatuun omaisuuteen. Lisäksi testamentissa esimerkiksi kesämökki, auto tai lemmikki voidaan määrätä tulemaan tietyn luotettavan henkilön omistukseen – tämän ansiosta sinun ei tarvitse kantaa huolta niiden kohtalosta.

Testamentissa kannattaa huomioida mahdollinen avopuoliso ja hänen asumisensa turvaaminen. Avopuoliso perii vain, mikäli hänen hyväkseen on laadittu testamentti. Avopuolisolla ei ole aviopuolison oikeuksia, joten pahimmillaan avoleski voidaan välittömästi häätää pois edesmenneen omistamasta, mutta yhteisenä pidetystä kodista. Testamentin avulla voidaan lisäksi vahvistaa avopuolison taloustilannetta.

Testamentti antaa siis poikkeuksellisen mahdollisuuden vaikuttaa asioihin vielä oman kuoleman jälkeen. Testamentti on elävä asiakirja ja sitä voidaan muuttaa aina elämäntilanteen muuttuessa. On hyvin tärkeää, että testamentti on laadittu asiantuntevan juristin kanssa, jotta se on oikeudellisesti pätevä ja vastaa perittävän tahtoa. Asianajajamme auttavat sinua mielellään juuri sinulle sopivan testamentin tekemisessä, joten ota rohkeasti yhteyttä!

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Kodin tärkeimmät juridiset asiakirjat – hoida ainakin nämä kuntoon!

Hyvin laaditut asiakirjat ehkäisevät riitoja ja selventävät tilannetta, mikäli jotain tapahtuu. Edunvalvontavaltakirja, testamentti ja tarvittaessa avioehtosopimus ovat asiakirjoja, jotka suojaavat rakkaitasi yllätyksellisissä tilanteissä. Kyseisiin asiakirjoihin on liittynyt ja liittyy mahdollisesti edelleen ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.

Avioehtoa ei enää nykypäivänä käsitetä osoituksena avioeron ajattelemisesta vaan ennemminkin luottamuksen ja välittämisen osoituksena. Avioehdolla voidaan sulkea tietty omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle ja siten vaikuttaa esimerkiksi uusperheissä lasten perintöön. Avioehdolla on merkitystä myös sen suhteen, mitä omaisuuttaan henkilö voi testamentata.

Edunvalvontavaltakirja taas käsitetään monesti lähinnä vanhempien, muistisairaiden ihmisten asiakirjaksi, vaikka sen tarve voi tosiasiassa realisoitua kenelle tahansa. Elämää ei voi ennustaa, joten suosittelemme kaikkia 18 vuotta täyttäneitä laatimaan edunvalvontavaltakirjan. Edunvalvojan nimittämistä ajatellen hyvä vaihtoehto on esimerkiksi puoliso, mutta myös yksi kokonaan perheen ulkopuolinen henkilö olisi viisasta olla varalla. Tämä tulee tarpeeseen silloin, jos valtuutetun ja valtuuttajan edut ovat keskenään ristiriidassa, esimerkiksi yhteistä kotia myydessä.

Testamentti on monin tavoin tärkeä asiakirja. Sillä voidaan esimerkiksi mahdollistaa myös avopuolison oikeus perintöön tai antaa myös puolison lapsille perintöä. Testamentin laatimiselle ei ole ikärajaa – oikea ikä on siinä vaiheessa, kun varallisuutta alkaa kertymään. Testamentilla voidaan ehkäistä perintöriitoja ja toisaalta sulkea esimerkiksi lasten tulevat puolisot perinnön ulkopuolelle. Tämä suojaa perillisiä siinä vaiheessa, jos heille tulee avioero, sillä tällöin toisella osapuolella ei ole oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen. Testamentti kannattaa myös pitää ajan tasalla päivittämällä sitä tarpeen mukaan. Vanhaan elämäntilanteeseen tehty testamentti on yksi suurimmista riidan aiheuttajista. Riitoja aiheutuu myös tilanteissa, jossa testamentista aiheutuukin erilaisia vaikutuksia kuin on tarkoitettu. Tämän vuoksi testamenttia laatiessa tulee olla hyvin huolellinen ja käyttää mahdollisuuksien mukaan asiantuntijaa apuna.

Näin merkittävien asiakirjojen laatiminen on tärkeää hoitaa oikeaoppisesti, jotta ne eivät yllätä myöhemmin tehottomuudellaan. Autamme mielellämme niin testamentin, edunvalvontavaltakirjan kuin avioehdonkin laatimisessa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Tiedätkö, miksi avioliitto kannattaa?

Avioliittojen suosio on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Tämän taustalla on erityisesti yleinen perhedynamiikan muutos, jossa avoliitot ovat vakiintuneet yleiseksi perhemuodoksi. Vaikka nykyään on hyväksyttyä saada lapsia myös avioliiton ulkopuolella ja avoliitot ovat muutoinkin yleistyneet, niillä ei saavuteta samanlaisia juridisia vaikutuksia kuin avioliitoilla. Avioliitolla on seurauksia esimerkiksi isyyden tunnustamiseen, adoptio-oikeuteen, elatusvelvollisuuteen, sukunimeen sekä avioparin taloudellisin suhteisiin.

Avioliitto tuo avioparille avio-oikeuden toisen puolison omaisuuteen. Tämän myötä puolisoiden erotessa omaisuus lähtökohtaisesti jaetaan ja ositetaan tasan heidän välilleen. Aviopuolisot voivat toisaalta sopia myös avioehdosta, jolla avio-oikeuden alaista omaisuutta rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Myös toisen osapuolen kuollessa suoritetaan ositus ja avioliitto mahdollistaa aviolesken perintäoikeuden tietyissä tilanteissa. Avoleskellä tätä oikeutta ei ole. Lisäksi aviopuolisoiden perintöverotus on avopuolisoiden verotukseen verrattuna edullista. Toisen puolison kuollessa aviolesken oikeuksiin liittyy muitakin etuja – avioleski saa jäädä esimerkiksi asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Avopuolisolla ei sen sijaan ole oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin, mikäli se on ollut kuolleen puolison omistuksessa eikä testamenttia ole. Avioleskellä on lisäksi lisäedellytysten täyttyessä oikeus leskeneläkkeeseen.

Avioliitossa olevia puolisoita pidetään automaattisesti toistensa lähiomaisina. Lähiomaisina heillä on oikeus saada tietoja toisen terveydestä. Mikäli toinen aviopuolisoista joutuu esimerkiksi onnettomuuteen ja sen myötä tehohoitoon, aviopuoliso pääsee lähiomaisena katsomaan häntä. Tämä ei välttämättä ole mahdollista parin ollessa vain avoliitossa. Lisäksi avioliitto tuo mahdollisuuden niin perheen sisäiseen kuin ulkoiseen lapsen adoptoimiseen. Tämän ansiosta aviopuoliso voi adoptoida esimerkiksi puolisonsa lapsen myös omakseen. Avopari ei sen sijaan voi adoptoida lasta keskenään lainkaan. Avioliitto tuo mukanaan myös puolisoiden keskinäisen elatusvelvollisuuden, jonka mukaan molempien puolisoiden on osallistuttava niin toistensa kuin koko perheen elatukseen kykyjensä mukaisesti.

Avioliitto tuo täten runsaasti turvaa ja varmuutta aviopuolisoiden välille niin avioliiton kuin avioliiton päättymisen aikana. Tämän myötä avioliiton merkitystä niin symbolisena kuin juridisenakin suhteena ei tulisi unohtaa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

ONKO HENKINEN VÄKIVALTA RIKOS?

Terveyttä ja ruumiillista koskemattomuutta voidaan loukata eri tavoin: loukkaaminen voi olla fyysistä tai psyykkistä. Pahoinpitely ymmärretään perinteisesti toisen fyysisenä satuttamisena, mutta pahoinpitelyä voi olla myös ilman ruumiillista väkivaltaa. Pahoinpitely on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslaissa. Rikoslain mukaan myös se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Näin ollen myös henkinen väkivalta voidaan katsoa rangaistavaksi teoksi. Henkisen väkivallan muotoja ovat esimerkiksi alistaminen, nimittely, nöyryyttäminen ja kontrollointi. Henkistä väkivaltaa voi esiintyä esimerkiksi koulu- tai työpaikkakiusaamisen yhteydessä, perheen kesken sekä parisuhteessa.

Jotta rikoksentekijä voitaisiin tuomita oikeudessa tai hakea korvauksia, on henkinen väkivalta ja sen seuraukset pystyttävä näyttämään. Teon rangaistavuus edellyttää, että siitä aiheutuu lain tarkoittamia seurauksia uhrille. Seurauksina laissa mainitaan terveyden vahingoittaminen, kivun aiheuttaminen ja tiedottomaan taikka muuhun vastaavaan tilaan saattaminen. Terveyden vahingoittamisella viitataan sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen. Rangaistavaksi voi tulla teko, jonka seuraukset ilmenevät esimerkiksi mielenterveyden häiriöinä.

Oikeuskäytännössä on käsitelty sitä, milloin henkinen väkivalta täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Turun hovioikeus on vuonna 2016 antamassaan tuomiossa katsonut miehen syyllistyneen naisen pahoinpitelyyn ruumiillista väkivaltaa tekemättä. Henkinen väkivalta ilmeni toistuvana haukkumisena, alistamisena, loukkaavana nimittelynä sekä uhkailuna. Mies oli tehnyt sekä ruumiillista väkivaltaa aviopuolisolleen että ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittanut aviopuolisonsa terveyttä. Miehen käyttämä henkinen väkivalta aiheutti naiselle ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Näin ollen hovioikeus katsoi, että naisen terveyttä oli vahingoitettu rikoslaissa tarkoitetulla tavalla myös muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä.

Uhrilla voi olla oikeus korvaukseen kokemansa henkisen väkivallan seurauksena. Vahingonkorvauslain nojalla henkilövahingon kärsineellä on oikeus vahingonkorvaukseen. Henkilövahingoissa on kyse ihmisen terveydentilan negatiivisesta muutoksesta. Henkilövahingolla tarkoitetaan näin ollen myös sellaista psyykkisen tilan häiriintymistä, joka on todettavissa lääketieteellisin keinoin.

Kun henkistä väkivaltaa tapahtuu itselle läheisen ihmisen taholta, sitä voi olla vaikeaa tunnistaa. Henkisen väkivallan uhreille on tyypillistä selittää toisen väkivaltaista käyttäytymistä omilla virheillään. Pidemmän päälle jatkuva henkinen väkivalta kuitenkin romahduttaa uhrin turvallisuuden tunteen sekä itsetunnon ja pahimmillaan aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia. Tämän vuoksi tilanteen tunnistaminen on avun saamiseksi hyvin tärkeää. Mikäli henkilö kokee itsensä uhatuksi ja jättää asioita sanomatta tai tekemättä pelon vuoksi, hän todennäköisesti kokee henkistä väkivaltaa. Pelko ei kuitenkaan kuulu parisuhteeseen, töihin, kotiin tai kouluun. Henkisen väkivallan uhreille on olemassa erilaisia tukipalveluja. Esimerkiksi tukipalvelu Nollalinja on auki vuorokauden ympäri jokaiselle lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle. Naistenlinja on puolestaan erikoistunut naisten ja tyttöjen auttamiseen väkivallan tai sen uhkan läsnä ollessa. Me olemme apunasi ja tukenasi oikeudellisissa kysymyksissä, joita mahdolliseen rikosprosessiin ja esimerkiksi vahingonkorvausten vaatimiseen liittyy.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN

Vanhempien erotilanne muuttaa koko perheen dynamiikkaa ja vaatii myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Tavallisesti eron seurauksena lapselle aiheutuu noin vuodesta kahteen kestävä kriisi tai riippuen vanhempien eron vaikeudesta pidempikin. Riitaisat erot ja vanhempien erityisen huonot välit saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Pahimmillaan vieraannuttaminen johtaa lapsen ja vieraannutetun vanhemman välien katkeamiseen. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta. Myös tapaamisten toteutuminen saatetaan estää perusteettomasti. Jotta voidaan puhua vieraannuttamisesta, lapsen ja vanhemman suhteen on tullut aiemmin olla myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin erityisen haitallisesti. Lapsi saa vieraannutetusta vanhemmastaan kielteisen, mustamaalatun näkemyksen ja syntyy vastakkainasettelua vanhempien välillä. Usein lapsen ainoaksi vaihtoehdoksi jää valita puolensa ’’hyvän’’ ja ’’pahan’’ vanhemman väliltä. Myöhemmin lapsi saattaa kuitenkin kokea pettäneensä toisen vanhempansa. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä, turvattomuutta ja itseinhoa. Vieraannuttamisen seurauksena lapselle voi kehittyä pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyse vieraannuttamisesta. Vanhempi saattaa olla aidosti huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsi saattaa myös itse kieltäytyä vanhempansa tapaamisesta. Syynä voi olla esimerkiksi jo entuudestaan huonot välit toiseen vanhempaan tai ikävät kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Lapsenhuoltolain mukaan vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Säännös ilmaisee epäsuorasti vieraannuttamisen lainvastaisuuden jättäen kuitenkin paljon tulkinnanvaraa. Lapsen vieraannuttamisesta aiheutunut riitatilanne on aina hyvin haastavaa osapuolille, minkä vuoksi lapsiasioihin perehtyneen asianajajan apu on enemmän kuin tarpeen. Kunkin tapauksen erityispiirteet on osattava ottaa yksilöllisesti huomioon. On tärkeää arvioida tilannetta oikein ja kyettävä esittämään ne seikat, jotka ovat vieraannuttamisväitteiden ja riidan ratkaisemisen kannalta olennaisia ja lapsen edun mukaisia.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

10 KYSYMYSTÄ SATEENKAARIPERHEISTÄ

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää, että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville. Siten vuonna 2017 voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki, joka mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton, mahdollisti samalla heille perheen ulkoisen adoption.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esimerkiksi elatusvelvollisuuden) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö ja henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä hänelle näin ollen muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai vastaavasti lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa.  Nykyään lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että lapsen isyyttä ei ole todettu tai vahvistettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Lapsen synnyttäneelle on tullut antaa hedelmöityshoidoista annetun lain tarkoittamaa hedelmöityshoitoa. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tosiasiallinen vanhempi esimerkiksi juuri sateenkaariperheessä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

OSITUKSESSA HUOMIOITAVAT VARAT JA VELAT, ILMOITUVELVOLLISUUS JA OMAISUUDEN SALAAMINEN

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Ositus ei koske avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta eli omaisuutta, joka on suljettu pois avio-oikeuden piiristä esimerkiksi avioehdolla tai lahjakirjan määräyksellä. Mikäli avio-oikeudenalaista omaisuutta ei ole, tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.

Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Yhteisymmärryksessä voidaan sopia omaisuuden osituksesta puolittamisperiaatteesta poiketen. Osituksessa molempien osapuolten velvollisuutena on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa.

Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan tai omaisuuden jaosta ei päästä sopuun, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Käräjäoikeuden hakemuksesta määräämä pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen lähtökohtaisesti lain säännösten mukaisesti, mutta kuitenkin puolisoiden sovinnollisuutta edistäen.

Osituksessa tai erottelussa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Omaisuus huomioidaan sen arvoisena ja sisältöisenä kuin se oli avioeron tullessa vireille tai puolison kuoltua eli ositusperusteen syntyhetkellä. Vaikka omaisuutta olisi myyty avioeron vireille tulemisen jälkeen, kuuluisi se edelleen osituksessa huomioitaviin varoihin. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuudet kuolinpesistä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolainat, autolainat ja kulutusluotot.

Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan, on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Edunvalvontavaltuutus auttaa varautumaan tulevaisuuteen

Elämä voi olla ennalta-arvaamatonta ja tämän myötä tulevaisuuteen kannattaa varautua monin keinoin. Edunvalvontavaltuutus tarkoittaa valtakirjaa, jonka avulla henkilö voi itse etukäteen määrätä, kenellä on oikeus hoitaa hänen asioitaan ja miten. Valtuutus astuu voimaan jos valtuuttaja ei enää itse kykene hoitamaan omia asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Edunvalvontavaltuutus voidaan määrätä koskemaan valtuuttajan taloudellisia asioita yleisesti tai sen vaikutukset voidaan rajoittaa koskemaan vain tiettyjä asioita. Valtuutus voi täten antaa sen saaneelle oikeuden hoitaa esimerkiksi valtuutetun raha-asioita, vakuutuksia sekä omaisuuden myymistä.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa aina, iästä riippumatta. Heikentynyt terveydentila voi olla seurausta esimerkiksi tapaturmasta tai liikenneonnettomuudesta ja voi näin sattua myös nuoremmalle ihmiselle. Edunvalvontavaltakirjan ansiosta asioiden hoitamisesta tulee läheisille helpompaa, edullisempaa ja nopeampaa – valtuutettu ei tällöin tarvitse esimerkiksi valtuuttajan asunnon myymiseen Digi- ja väestötietoviraston lupaa. Tavallisesti edunvalvojana toimii lähisukulainen. Valtuutetulta on kuitenkin aina kysyttävä ja varmistettava, että hän suostuu edunvalvojan rooliin.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla saat jo etukäteen varmuuden siitä, että elämän hallintasi tulee olemaan hyvissä käsissä silloinkin, kun et siihen itse enää kykene. Tämän takia suosittelemme lämpimästi laatimaan edunvalvontavaltuutuksen omaksi turvaksesi.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

PERUNKIRJOITUS ETÄNÄ – NÄIN SE HOITUU KOTOA KÄSIN!

Perunkirjoitus voidaan järjestää kokonaan etänä, jos läsnäolo esimerkiksi olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittaisi liikaa osakkaita. Meidän kauttamme perunkirjoituksen toimittaminen etänä onnistuu vaivattomasti ja laadukkaasti.

Perunkirjoitus järjestetään Microsoft Teams -sovelluksen kautta. Voit osallistua perunkirjoitustilaisuuteen omalta tietokoneeltasi. Tilaisuuteen voi osallistua sovelluksen lisäksi verkkoselaimen kautta. Laitamme osakkaille kutsun sähköpostiin osallistua Teams -kokoukseen ja vastaamalla kutsuun osakkaat pääsevät liittymään perunkirjoitustilaisuuteen haluamallaan tavalla.

Näytön jakamisen avulla etukäteen valmisteltu perukirja pystytään käymään yhdessä läpi kohta kohdalta ja tekemään mahdolliset tarvittavat muutokset perukirjaan, kuten fyysisessäkin tapaamisessa tekisimme. Kun perukirja on käyty läpi ja siihen on tehty tarvittavat muutokset, on perukirja valmis allekirjoitettavaksi.

Allekirjoitukset voidaan hoitaa tilanteesta riippuen joko sähköisesti tai kierrätämme perukirjan postitse allekirjoitettavana. Tämän jälkeen lähetämme valmiin ja allekirjoitetun perukirjan kaikille kuolinpesän osakkaille.

Osallistuminen perunkirjoitukseen etäyhteyksillä sekä sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistautuminen eivät vaadi sinulta erityisosaamista. Lähetämme osakkaille etukäteen ohjeet tilaisuuteen osallistumisesta ja palvelun käytöstä. Vastaamme mielellämme kaikkiin perunkirjoitustilaisuutta ja palvelun käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!