Kategoria: perheasiat-alasivu

Isyysasiat

Isyyden vahvistaminen

Avioliitto on peruste isyyden vahvistamiselle ilman erillisiä toimenpiteitä: Aviomies oletetaan lapsen isäksi, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana, eikä isyyttä ei tarvitse tällöin erikseen vahvistaa.

Joka kolmas lapsi syntyy avoliittoperheeseen, ja tällöin kyseeseen tulee isyyden vahvistaminen erikseen maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä. Useimmille aviopareille biologinen isyys on kuitenkin selvä, eikä tunnustaminen enää edellytä perheeltä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen, vaan isyys on mahdollista tunnustaa jo äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Isyyden vahvistamista koskevan oikeudenkäynnin voi käynnistää joko lapsi tai mies.

Isyyden kumoaminen

Isyys voidaan kumota tunnustamalla aviolapsen isyys tai käräjäoikeuden kautta isyyden kumoamista koskevalla kanteella. Kun toinen mies on tunnustanut isyytensä ja maistraatti on vahvistanut isyyden tunnustamisen perusteella, aviomiehen isyys on kumottu. Kun isyys kumotaan tunnustamalla aviolapsi, lapsen juridinen isä vaihtuu siten, että aviomiehen isyys kumoutuu ja lapsi saa samassa yhteydessä uuden juridisen isän. Jos on aihetta epäillä lapsen virallisen isän isyyttä, voidaan isyys vaatia kumottavaksi oikeudessa. Isyyden kumoamista koskeva kanne on nostettava laissa säädetyssä määräajassa.

Autamme isyyteen liittyvissä asioissa

Ota meihin yhteyttä mikäli tarvitset apua isyyden tunnustamiseen, kumoamiseen tai muihin isyysasioihin littyen.

Avoliitto ja ero

Suomalaisten avoliitot purkautuvat tilastojen mukaan eniten heti liiton alkuvuosina. Osa yhdessä asuvista ja perheen perustavista pariskunnista avioituu myöhemmin, mutta osa ei puolestaan näe avioliiton solmimista tarpeellisena ajan kuluessakaan. Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta vaan tehdään omaisuuden erottelu. Pääsääntöisesti kumpikin puoliso saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten, jos erottelua ei saada sovinnolla tehtyä.

Kun avoliitto päättyy, on mahdollista vaatia toiselta avoliiton osapuolelta hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta. Mikäli jompikumpi puolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä puolisoltaan. Hyvityksestä on osapuolten mahdollista sopia itse tai hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos pesänjakajan määräämistä ei ole haettu, tulee asiassa nostaa kanne käräjäoikeudessa.

Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?

Avustamme kaikissa eroon liittyvissä asioissa, ota yhteyttä!

Lapset erotilanteessa

Uusi laki on saatettu vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja perhetilanteiden monimuotoistumista. Lakimuutos suo ensimmäisen kerran isovanhemmille tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa. Lisäksi laissa on nimenomainen säännös huoltajien yhteistoimintaan sekä velvollisuuteen myötävaikuttaa omalta osaltaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen.

Vanhempiensa eron kokee Suomessa vuosittain noin 40 000 lasta. Eron aiheuttamaa stressiä ei voi kokonaan välttää, mutta sitä voi vähentää huomattavasti hyvällä sopimisella ja lapsen edun mukaisilla järjestelyillä. Nämä helpottavat myös vanhempien jaksamista. Erotilanteessa tulee pohdittavaksi, miten lapsen asuminen, tapaaminen ja elatus järjestetään. Vuosien mittaan elämäntilanteet muuttuvat ja saatetaan tarvita muutoksia sovittuihin järjestelyihin tai jo kertaalleen sovituista asioista voi syntyä erimielisyyttä.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus

Erotilanteessa tulee pohdittavaksi, miten lapsen asuminen, tapaaminen ja elatus järjestetään. Huoltajuus säilyy yleensä molemmilla vanhemmilla, mutta joissakin tilanteissa yksinhuoltajuus on lapsen edun mukainen ratkaisu. Vuosien mittaan elämäntilanteet muuttuvat ja saatetaan tarvita muutoksia sovittuihin järjestelyihin tai jo kertaalleen sovituista asioista voi syntyä erimielisyyttä.

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä

Lapsella on oikeus osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajien on selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla. Edelleen vanhemmat kuitenkin päättävät missä lapsi asuu.

Ota yhteyttä ja anna asiantuntijan auttaa

Valitsemalla meidät saat tueksesi lasten asioihin hyvin perehtyneen avustajan.

Lue lisää lapsiasioista

Yhteishuolto tai yksinhuolto

Huoltajuus säilyy yleensä molemmilla vanhemmilla, mutta joissakin tilanteissa yksinhuoltajuus on lapsen edun mukainen ratkaisu. Huoltajan velvollisuus on turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on myös pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Oheishuolto

Oheishuollosta voidaan sopia vanhempien kesken. Riidattomissa tilanteissa vanhempien ohella yhden tai useamman henkilön voidaan sopia olevan lapsen oheishuoltaja, vanhempien suostumuksella ja lastenvalvojan vahvistamana. Riitatilanteessa oheishuoltoa voi hakea tekemällä kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuteen. Tällöin voidaan voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan, ja hän toimii vanhempien ohella lapsen huoltajana. Päätöksen tulee olla lapsen edun mukainen. Tilanne voi olla käsillä esimerkiksi, jos lapsi on jo pitkään mahdollisen oheishuoltajahenkilön hoidettavana ja hänen suhteensa vanhempaan on katkennut. Kyse on aina tilannekohtaisesta harkinnasta ja parhaan yksilöratkaisun etsimisestä kussakin tapauksessa erikseen.

Lapsen asuminen on joko vanhempien yhdessä sopiman mukaan tai oikeuden määräämänä toisen vanhemman luona. Nykyisin on mahdollista lapsen asumisjärjestelynä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Tällöin lapsella on kaksi kotia, mutta edelleen yksi virallinen asuinpaikka. Tarkempi sisältö määräytyy aina perheen olosuhteiden mukaan ja tämän soveltaminen on oikeuskäytännössä vielä vakiintumatonta. Aikaisemmin tämä on käytännössä tarkoittanut usein viikko-viikko -järjestelyä, jossa lapsi vaihtaa aina toisen vanhemman luo viikon välein.

Lapsella on oikeus tavata säännöllisesti sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tapaamiset sovitetaan perheen tilanteen mukaan. Mikäli tapaamiset eivät suju suullisesti sopimalla, on niistä tarpeen sopia kirjallisesti. Vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen asuinpaikan lastenvalvojan luona, jolloin lastenvalvoja vahvistaa kirjallisen sopimuksen. Sopimus on voimassa ja täytäntöön pantavissa kuten tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös. Jos vanhemmat eivät pääse asiasta sopimukseen tai lastenvalvoja ei vahvista vanhempien tekemää tapaamissopimusta, asia voidaan ratkaista tuomioistuimen päätöksellä tai tuomioistuinsovittelussa. Tapaamiset voivat tapahtua esimerkiksi joka toinen viikonloppu, arkitapaamisina tai juhlapyhätapaamisina tai ne voivat olla laajempia viikko-viikko, jolloin puhutaan jo vuoroviikkoasumisesta.

Isovanhemman tai muun läheisen tapaamisoikeus

Nykyisin voidaan vahvistaa tapaamisoikeus myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Edellytyksenä on se, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava, vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut osallistuminen lapsen elämään lähes päivittäin.

Vanhempien yhteistoimintavelvoite ja vieraannuttamisen ehkäiseminen

Huoltajilla on yhteistoimintavelvollisuus myös tapaamisoikeuden toteuttamisessa. Kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.

Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Jos lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemmalle, hänen on samoin edellytyksin tehtävä ilmoitus vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus hänelle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Tapaamisoikeuden kiireellinen täytäntöönpano

Mikäli tapaamiset eivät ole toteutuneet osapuolten tekemän sopimuksen tai käräjäoikeuden antaman päätöksen mukaan, voidaan lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanon tehosteita hakea tuomioistuimelta. Tämä koskee myös huoltoa ja asumista. Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi joko siten, että vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi sakon uhalla taikka siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Tuomioistuimelta voidaan tässä menettelyssä pyytää myös vähäisessä määrin täsmennyksiä varsinaiseen sopimukseen tai päätökseen. Tällöin arvioidaan miksi tapaamiset eivät ole toteutuneet ja myös lapsen mielipide huomioidaan. Tapaamisoikeutta ei myöskään voida panna täytäntöön vastoin tapaavan vanhemman tahtoa ja tapaavaa vanhempaa ei siis voi velvoittaa tapaamaan lastaan. Asia laitetaan vireille hakemuksella. Usein käräjäoikeus siirtää asian ensin täytäntöönpanosovitteluun ja määrää asiaan sovittelijan. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, jatkuu asian käsittely käräjäoikeudessa.

Lapsella on oikeus elatukseen vanhemmalta, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat yhdessä sopia elatusavusta lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja tekee lainmukaiset laskelmat osapuolten toimittamien tositteiden perusteella. Mikäli vanhemmat eivät pääse asiasta sovintoon, elatusavun vahvistamista voi hakea kanteella käräjäoikeudesta. Osapuolina asiassa ovat lapsi ja etävanhempi. Yleensä kustannukset katetaan oikeusavusta, koska se haetaan lapsen nimiin. Monesti asia ratkeaa sovintoon vielä tässäkin vaiheessa. Toimistomme hoitaessa asiaa teemme tarvittavat laskelmat ja pyydämme kaikki tarvittavat tositteet elatuksen laskemiseksi. Myös elatusavun määrään voi hakea muutosta, mikäli jokin olosuhde on muuttunut laskuperusteissa.

TOP 5: Yleisimmät kysymykset elatusavusta

1. Miten elatusavun oikea määrä arvioidaan?

Elatusavun määrää arvioidaan käyttäen apuna Oikeusministeriön julkaisemaa ohjetta lapsen elatusavusta. Arvioinnissa otetaan huomioon perheen tiedossa olevat olosuhteet. Elatusavun määrään vaikuttavat kummankin vanhemman tulot ja menot, uusi elämäntilanne, lapsen ikä ja erityistarpeet. Lopulta asiassa mietitään kohtuullisuutta. Yleensä elatusapu määrätään 18 ikävuoteen asti, ja sitä voidaan myös porrastaa esimerkiksi lapsen iän mukaisen tarpeen kasvaessa.

2. Elatusavun hakemisen hyödyt oikeuden kautta?

Elatusapua haetaan oikeuden kautta yleensä hyvin riitaisissa tilanteissa, joissa asioita ei saada sovittua ja vanhempien välit ovat tulehtuneet. Lastenvalvojalla ei ole avustajaa mukana, ja riitaisissa tilanteissa sovintoon on hyvin vaikea päästä, varsinkin jos toinen osapuoli ei suostu esittämään tuloista ja menoista tositteita. Kun elatusapu haetaan oikeudesta ja käytetään avustajaa, on riidan kehittyminen epätodennäköisempää kuin tilanteessa, jossa vanhemmat yrittävät sovitella asiaa keskenään tai lastenvalvojan luona. Oikeudessa tiedot on esitettävä tai tuomioistuin määrää elatusavuksi vaaditun määrän. Yleensä etävanhemman on vaikea hyväksyä elatusapua, koska sen ei koeta kohdistuvan ainoastaan lapsen hyväksi. Avustajat pyrkivät aina sovittelemaan asiaa ja saamaan järkevän ratkaisun.

3. Milloin voin hakea elatusapua oikeudelta?

Lastenvalvoja ja oikeusprosessi ovat valinnaisia tapoja elatusavun hakemisessa. Varsinkin riitaisissa tilanteissa, joissa sovinto on varsin epätodennäköinen, tuomioistuinprosessi on hyvä tapa varmistaa elatus lapselle. Tuomioistuin vahvistaa elatusavun vireille tulopäivästä eli kun hakemus saapuu oikeudelle, siten asian pitkittyminen voi aiheuttaa elatusavun menetyksiä. Tuomioistuin voi vain erityisestä syystä määrätä elatusapua maksettavaksi takautuvasti. Siten niin kauan kuin sovintoa yritetään lastenvalvojalla ei ole takeita saada elatusapua ja lastenvalvojalla vahvistettu elatusapu edellyttää aina sovintoa.

4. Mitä elatusavun hakeminen oikeudesta maksaa?

Hakemus voidaan laittaa vireille joko lähivanhemman tai lapsen nimissä. Mikäli lapsilla ei ole tuloa tai varallisuutta, he saavat yleensä valtion maksaman ilmaisen oikeusavun, jolloin oikeudenkäynti ei aiheuta lähivanhemmalle kustannuksia. Avustaja hoitaa myös oikeusavun hakemisen. Jos oikeusturvavakuutus on voimassa, voi se elatusapuasiassa korvata niin lähi- kuin etävanhemman oikeudenkäyntikuluja. Lasta ei yleensä velvoiteta korvaamaan toisen vanhemman oikeudenkäyntikuluja, vaikka toinen vanhempi niin vaatisi. Etävanhempi saatetaan velvoittaa korvaamaan lapsen tai lähivanhemman oikeudenkäyntikuluja hävitessään asian.

5. Kauanko käsittely kestää?

Kun asia tulee haastehakemuksella vireille käräjäoikeuteen, se saatetaan toiselle osapuolelle tiedoksi ja pyydetään vastausta asiaan. Tämä prosessi kestää yleensä muutamia kuukausia ja voi myös venyä, riippuen asian laajuudesta. Asia voidaan ratkaista kirjallisesti tai suullisessa istunnossa, riippuen asiasisällöstä ja muun muassa todistelun laadusta. Kirjallinen menettely on aina nopeampi. Asia voidaan myös sopia asiamiesten välityksellä. Tällöin käräjäoikeus vahvistaa osapuolten sovinnon ja asia saadaan nopeammin ratkaistua. Vaikka prosessissa menisi aikaa, elatusapu määrätään vaadittaessa aina vireille tulosta asti ja erityisestä syystä myös tätä aikaisemmalta ajalta. Ratkaisusta on oikeus valittaa hovioikeuteen, joten tämäkin voi viedä oman aikansa, mikäli ainakin toinen osapuoli valittaa päätöksestä.

Valitsemalla meidät saat tueksesi lasten asioihin hyvin perehtyneen avustajan.

Yhteystiedot

Avioero ja ositus

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Omaisuudesta tulee tehdä ositus tai erottelu, josta eroavat puolisot voivat sopia keskenään. Puolisoiden omaisuuden ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Sen laatiminen juristin avulla varmistaa, että ositussopimus täyttää lain sille asettamat vaatimukset.

Avioeron vaiheet infografiikkana – klikkaa isommaksi

Erityisesti riitatilanteissa tarvitaan asiantuntemusta osituksessa, jotta varmistetaan taloudellisten asioiden oikeudenmukainen jako. Tarvittaessa opastamme neuvottelemaan osituksesta ja valvomme, että solmittava ositussopimus on asiakkaamme etujen mukainen. Mikäli ositusta varten joudutaan määräämään pesänjakaja, avustamme joka vaiheessa ja tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?

Ota meihin yhteyttä tasapuolisen osituksen laatimiseksi.

 

10 kysymystä avioerosta

”Onko avioerossa aina puolen vuoden harkinta-aika?”

Katso juristin vastaukset kymmeneen yleisimpään kysymykseen erosta.

Avioerohakemuksen voi toimittaa asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina.

Kyllä, avioeroa voi hakea joko toinen puoliso yksin tai molemmat puolisot yhteisesti. Toisin sanoen toinen puoliso ei voi estää avioeroa kieltäytymällä jättämästä avioerohakemusta.

Nykyisin avioerohakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa syytä erolle.

Tämäkin asia voidaan puolisoiden kesken sopia. Viimekädessä asia voidaan jättää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Ei, jos puolisot ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta, voi käräjäoikeus tuomita heidät avioeroon ilman harkinta-aikaa. Tämä erillään asuminen tulee kuitenkin jollain tavalla osoittaa. Tällaisessa tilanteessa on usein hyvä turvautua lakimiehen apuun.

Lähtökohta on, että kumpikaan puoliso ei saa hyötyä avioerosta. Avioero-osituksessa voidaan huomioida puolisoiden kerryttämä omaisuus ennen avioliittoa. Erityisesti saatetaan huomioida tilanne, jossa avioliitto on kestänyt hyvin lyhyen aikaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puolison panos yhteiselämään voi olla muutakin kuin rahallista. Oleellista on, että tällaisen tilanteen huomioimista osituksessa pitää osata vaatia.

Puolisoiden välillä olisi hyvä laatia avioehtosopimus avioliiton solmimisen yhteydessä. Asiantunteva lakimies, joka huomioi molempien puolisoiden tarpeet, voi tällaisen sopimuksen laatia.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Viimekädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.

Normaalitilanteessa hieman yli puoli vuotta, mutta riitaiset tapaukset saattavat kestää useita vuosia.

Avioerohakemuksen voi perua harkinta-ajan kuluessa ennen kuin käräjäoikeus on tuominnut puolisot avioeroon. Hakemuksen voi peruuttaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti käräjäoikeuteen. Tämä peruutusilmoitus pitää molempien puolisoiden allekirjoittaa.

Ota yhteyttä – sovitaan aika tapaamiselle

Avioliitto ja avioehto

Avioliittoa solmittaessa tai avioliiton ollessa myötätuulessa usein ajatellaan, että avioehto tai sen puheeksi ottaminen tuottaa epäonnea. Moni ajattelee, että eihän meidän avioliittomme voi päättyä tai pystymme kyllä sopimaan asioista tarvittaessa. Todellisuus on usein kuitenkin se, että avioliiton päättymiseen liittyy erittäin vahva tunnelataus. Siinä tilanteessa onni ja rakkaus saavat väistyä ja tilalle tulevat pettymys, katkeruus ja jopa viha.

Ihmiset ottavat vakuutuksen asuntoonsa siltä varalta, jos se tuhoutuu tulipalossa. Vakuutusta ei oteta siltä varalta, kun se asunto kuitenkin jossain vaiheessa palaa. Miksi avioehtoa ei voisi ajatella omaisuutta varten otettuna vakuutuksena? Kun ostetaan asunto, varaudutaan pahimpaan vakuutuksella. Vastaavasti, kun solmitaan avioliitto, varaudutaan avioehtosopimuksella siihen huonoimpaan lopputulokseen. Molemmissa tapauksissa, jos se pahin tapahtuu, on valmiina jonkinlainen turvaverkko. Silloin ikävän koettelemuksen jälkiselvittelyt eivät entisestään lisää tapahtuman aiheuttamaa murhetta.

Avioehtosopimus ammattitaidolla

Laatimalla avioehtosopimus asiaan perehtyneen lakimiehen avustuksella, voitte varmistaa, että molempien osapuolten etunäkökulmat huomioidaan. Ota yhteyttä!

Avioehto on järkevää laatia, kun elämä on sopuisaa. Silloin usein ajatellaan yhteisesti molempien puolisoiden etua. Jos puolisoilla on yhteisiä lapsia, on myös heidän etunsa, että avioeron sattuessa vanhemmat sopivat ennemmin kuin sotivat. Avioehtosopimuksella voidaan määritellä se varallisuustilanne, joka halutaan erotilanteessa ratkaisuksi osapuolten välillä. Avioehto on harkittava huolella, sillä se vaikuttaa myös maksettaviin veroihin; niin avioerotilanteessa kuin kuolemantapauksessa. Avioehtosopimus voidaan laatia yhdessä lakimiehen kanssa ja se on rekisteröitävä Maistraatissa. Tämän jälkeen on molempien puolisoiden turvallista purjehtia avioliiton myötäisissä tuulissa.

Edunvalvontavaltuutus

Miten haluat asioitasi hoidettavan, jos et itse pysty?

Tilanteessa, jos et itse kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi hoitamaan omia asioitasi, on hyvä miettiä: Haluatko silloin, että lähiomainen tai tuttu henkilö vai Maistraatin nimeämä edunvalvoja hoitaa asioitasi? Kumpi osaa ajaa sinun etujasi paremmin? Kenellä on tarvittava tieto asioistasi? Onko tämä asia, josta haluat päättää itse nyt, kun vielä voit. Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa lakimies voi käydä kanssasi läpi henkilökohtaisesti ne asiat, joita haluat valtuutuksessa määrätä.

Varmista, että asiasi hoituvat

Ota yhteyttä ja käydään yhdessä läpi ne asiat, joista haluat valtuutuksessa määrätä.

Edunvalvontavaltuutuksen puuttuminen

tarkoittaa sitä, että asioitasi alkaa hoitamaan Maistraatin nimeämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutuksessa voit itse päättää asioitasi hoitavan henkilön tai henkilöt. Ennen valtuutuksen tekemistä kannattaa miettiä henkilöt, jotka haluaisit hoitamaan asioitasi, jos et itse kykene.

Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaa henkilökohtaisia asioitasi ja toinen mahdollista yritystoimintaasi. Keskustele heidän kanssaan ja varmista, että he haluavat tarvittaessa ryhtyä toimeen.

Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vain, jos se on tarpeen asioidesi hoitamisen kannalta. Sitä voi myös muuttaa silloin, kun on vielä kykenevä. Valtuutuksessa voi esimerkiksi määrätä omaisuutta koskevista asioista ja siitä, kenellä on oikeus saada tietoa terveydentilasta ja omaisuuden käytöstä. Henkilö, joka on nimetty valtuutetuksi, voidaan myös velvoittaa antamaan tietoja muille lähiomaisille. Valtuutuksessa voi siis melko vapaasti määritellä, miten asioita ja omaisuutta tulee hoitaa, jos valtuuttaja ei itse siihen kykene. Tietysti ensisijaisesti varallisuus käytetään valtuuttajan omaan elämiseen ja hyvinvointiin. Arkeen liittyviä toiveita voi myös kirjata valtuutukseen.