Kategoria: Perintöasiat

Edunvalvontavaltuutus

Miten haluat asioitasi hoidettavan, jos et itse pysty?

Tilanteessa, jos et itse kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi hoitamaan omia asioitasi, on hyvä miettiä: Haluatko silloin, että lähiomainen tai tuttu henkilö vai Maistraatin nimeämä edunvalvoja hoitaa asioitasi? Kumpi osaa ajaa sinun etujasi paremmin? Kenellä on tarvittava tieto asioistasi? Onko tämä asia, josta haluat päättää itse nyt, kun vielä voit. Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa lakimies voi käydä kanssasi läpi henkilökohtaisesti ne asiat, joita haluat valtuutuksessa määrätä.

Varmista, että asiasi hoituvat

Ota yhteyttä ja käydään yhdessä läpi ne asiat, joista haluat valtuutuksessa määrätä.

Edunvalvontavaltuutuksen puuttuminen

tarkoittaa sitä, että asioitasi alkaa hoitamaan Maistraatin nimeämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutuksessa voit itse päättää asioitasi hoitavan henkilön tai henkilöt. Ennen valtuutuksen tekemistä kannattaa miettiä henkilöt, jotka haluaisit hoitamaan asioitasi, jos et itse kykene.

Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaa henkilökohtaisia asioitasi ja toinen mahdollista yritystoimintaasi. Keskustele heidän kanssaan ja varmista, että he haluavat tarvittaessa ryhtyä toimeen.

Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vain, jos se on tarpeen asioidesi hoitamisen kannalta. Sitä voi myös muuttaa silloin, kun on vielä kykenevä. Valtuutuksessa voi esimerkiksi määrätä omaisuutta koskevista asioista ja siitä, kenellä on oikeus saada tietoa terveydentilasta ja omaisuuden käytöstä. Henkilö, joka on nimetty valtuutetuksi, voidaan myös velvoittaa antamaan tietoja muille lähiomaisille. Valtuutuksessa voi siis melko vapaasti määritellä, miten asioita ja omaisuutta tulee hoitaa, jos valtuuttaja ei itse siihen kykene. Tietysti ensisijaisesti varallisuus käytetään valtuuttajan omaan elämiseen ja hyvinvointiin. Arkeen liittyviä toiveita voi myös kirjata valtuutukseen.

Ositus tehdään viimeistään ennen perinnönjakoa

Kirjallinen ositussopimus puolisoiden välillä jää yhä usein tekemättä avioerossa. Perintöoikeuteen liittyvä lainsäädäntömme on hyvin vanhaa. Lainsäätäjä ei ole osannut ottanut huomioon, että ensin kuolleen puolison leski saattaa hyvinkin elää kymmeniä vuosia puolisonsa jälkeen ja mennä jopa uudelleen naimisiin. Lisäksi on ajateltu, että niin erotilanteessa kuin kuoleman tapauksessa ositus tehtäisiin melko pian. Kuitenkin käytännössä on varsin yleistä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei tehdä lainkaan ositusta.

Yhä useammalla pariskunnalla on avioehto.

Aina ei tulla ajatelleeksi, että avioehdon harkinnallinen käyttämättömyys voisi säästää pitkän pennin perintöveroja. Yksi merkittävä muutos viime vuosikymmeninä on ollut myös se, että ihmisten varallisuus on huomattavasti lisääntynyt. Lisäksi huomattavasti yleistynyt perhemuoto on uusioperheet, jolloin puolisoilla voi olla yhteisiä ja erillisiä rintaperillisiä.

Hyvin yleisiä ovat myös aviopuolisoiden keskinäiset testamentit tai avioehtosopimukset sekä ennakkoperinnöt ja lahjat, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tilanteessa, jossa ensin kuolleen puolison lapset eivät ole lesken lapsia, vaan leskellä on esimerkiksi lapsia edellisestä liitossa, saattaa leski jakaa yhteisestä osittamattomasta omaisuudesta ennakkoperintöä omille lapsilleen.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako

Kuolinpesän perinnönjako tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös maistraatin lupa.

Ennakkoperinnössä perittävä luovuttaa osan omaisuudestaan perilliselle jo elinaikanaan. Tämä saatu osa vähennetään lopullisessa perinnönjaossa ennakonsaajan osuudesta.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja. Tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Autamme ja neuvomme perinnönjaossa

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

10 kysymystä perinnönjaosta

Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Kuolinpesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentinsaajat leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos hänellä on rintaperillisiä.

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.

Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua.

Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.

Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt.

Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja- tai jakosopimus on toimitettava verottajalle.

Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, tällöin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet.

Varsinainen jako toimitetaan yleensä vasta, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie, on sopia asia osakkaiden kesken ja niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää lakimiestä.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus tulee toimittaa jokaisesta Suomessa kuolleesta henkilöstä. Perunkirjoituksessa luetteloidaan kuolinpesän osakkaat sekä vainajan varat ja velat. Perukirja toimii myös perintöveron määräytymisen perustana sekä pohjana tulevalle perinnönjaolle. Nimettäväksi tulee myös pesänhoitaja, joka voi olla yksi kuolinpesän osakkaista. Perunkirjoitus on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, mutta perustellusta syystä perukirjan jättämisaikaan voi hakea pidennystä Verohallinnolta. Perukirja ei itsessään luo perilliselle omistusoikeutta, vaan omaisuuden jakaminen edellyttää perinnönjakoa.

Perunkirjoituksen vaiheet infografiikkana – klikkaa isommaksi

Perunkirjoitus saattaa tuntua kovin haastavalta, monien muiden hoidettavien asioiden ohella. Siksi me olemme apunasi. Me tiedämme, miten prosessi tulee hoitaa, ja valvomme tarvittavien asiakirjojen hankkimisen. Anna meidän auttaa osaamisellamme, ja voit itse antaa aikaa muistoille ja surutyölle.

Perunkirjoituksen laatiminen

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Testamentti

Mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet?

Testamentti on asiakirja, joka tulee voimaan vasta sen tekijän poismenon jälkeen. Kuolema on yksi niistä asioista, joita ei haluta ajatella eikä sen varalle haluta tehdä etukäteen suunnitelmia eikä järjestelyjä. Se on kuitenkin tapahtuma, joka osuu jokaisen kohdalle ja usein vielä täysin varoittamatta. Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa.

Tärkeintä on, että saat itse vaikuttaa, miten omaisuutesi jaetaan jälkeesi. Testamentti kannattaa tehdä silloin, kun olet vielä itse kykenevä päättämään asioistasi. Silloin voit vaikuttaa kenelle mitäkin omaisuuttasi haluat antaa. Lakimiehen opastuksella voit varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluat ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Oikeanlaisella testamentilla voidaan myös vaikuttaa perintöverotukseen huomattavastikin. Oikein tehty ja oikein säilytetty testamentti takaa parhaiten vainajan viimeisen tahdon toteutumisen.

Oletko laatimassa testamenttia?

Ota meihin yhteyttä niin varmistat, että testamentti täyttää lain muotomääräykset ja sisältö on juuri sellainen kuin itse haluat.

Testamenttia voi sen tekijä muuttaa elinaikanaan niin monta kertaa kuin haluaa. Rintaperillisille on laissa määritelty tietty oikeus perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Muuten omaisuudestaan voi itse vapaasti määrätä. Sisarusten perintöriidat kuitenkin vähenevät, mitä tasapuolisemmin omaisuus jaetaan.

Ennakkoperintö on hyvä vaihtoehto jakaa omaisuutta ennen kuolemaa. Jokaisen lapsen ei kuitenkaan tarvitse saada kaikkia omaisuuslajeja. Jos joku lapsista esimerkiksi jatkaa yritystoimintaa, voidaan muille lapsille määrätä rahallinen korvaus. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Hyvin laadittu ja asianmukainen testamentti ehkäisee parhaiten myöhemmät perillisten väliset riidat vainajan omaisuudesta. Pahimmillaan vainajan omaisuus kuluu perintöriitoihin.

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?

Avioero tulee vireille, kun toinen puolisoista tai molemmat puolisot yhdessä jättävät avioerohakemuksen käräjäoikeudelle. Samalla syntyy ositusperuste ja puolisoiden omaisuus arvostetaan tähän hetkeen.

Avioliitossa puolisot omistavat itse oman omaisuutensa ja avioero-osituksen tarkoituksena on avio-oikeuden toteuttaminen eli sen määrittäminen, kuinka paljon enemmän omistavan puolison on suoritettava tasinkona vähemmän omistavalle puolisolle. Puolisot voivat yhdessä sopia omaisuuden osituksesta ja tasingosta. Lähtökohtaisesti tasingosta ei makseta veroa. Tämä on myös halvin ja nopein keino saada omaisuus jaetuksi.

Avioero-ositukselle ei ole annettu mitään määräaikaa, mihin mennessä se tulee tehdä. Usein puolisot eivät tee avioero-ositusta vuosikausiin tai tekevät käytännössä suullisesti sopimalla osituksen, jolloin siitä ei tehdä virallista asiakirjaa. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia vielä vuosien jälkeenkin esimerkiksi tilanteissa, joissa entiset puolisot ovat menneet tahoillaan uudelleen naimisiin ja saaneet uusien puolisoiden kanssa lapsia tai toinen puolisoista kuolee. Parhaiten voidaan välttää myöhemmin eteen tulevat ongelmat, jos avioero-ositus laaditaan kirjallisena ja kohtuullisen ajan sisällä.


Heräsikö kysymyksiä? Ota meihin yhteyttä!


Kuolinpesäosituksen ongelmakohtia

Perintöoikeuteen liittyvä lainsäädäntömme on hyvin vanhaa. Lainsäätäjä ei ole osannut ottanut huomioon, että ensin kuolleen puolison leski saattaa hyvinkin elää kymmeniä vuosia puolisonsa jälkeen ja mennä jopa uudelleen naimisiin. Lisäksi ajateltiin, että niin erotilanteessa kuin kuoleman tapauksessa ositus tehdään melko pian.

Kuitenkin käytännössä on varsin yleistä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei tehdä lainkaan ositusta. Yksi merkittävä muutos viime vuosikymmeninä on ollut myös se, että ihmisten varallisuus on huomattavasti lisääntynyt. Lisäksi huomattavasti yleistynyt perhemuoto on uusioperheet, jolloin puolisoilla voi olla yhteisiä ja erillisiä rintaperillisiä. Hyvin yleisiä ovat myös aviopuolisoiden keskinäiset testamentit tai avioehtosopimukset sekä ennakkoperinnöt ja lahjat, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tilanteessa, jossa ensin kuolleen puolison lapset eivät ole lesken lapsia vaan leskellä on esimerkiksi lapsia edellisestä liitossa, saattaa leski jakaa yhteisestä osittamattomasta omaisuudesta ennakkoperintöä omille lapsilleen.

Ensin kuolleen puolison perunkirjoituksessa leskellä on velvollisuus ilmoittaa myös oma omaisuutensa, vaikka puolisot olisivat tehneet täysin avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen.


Kysy lisää, autamme mielellämme!

PK-yrityksen toiminnan jatkuminen odottamattomassa tilanteessa

Miten pienen tai keskisuuren yrityksen toiminnan jatkuminen on järjestetty odottamattomassa tilanteessa? Tässä artikkelissa kerromme edunvalvontavaltuutuksesta ja testamentista erityisesti yrittäjän näkökulmasta.

Yrittäjä, oletko mielessäsi pohtinut seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä tapahtuu yritystoiminnalleni, jos sairastun äkillisesti tai sattuu tapaturma?
  • Mitä tapahtuu omaisuudelleni, kun kuolen?

Nämä ovat asioita, joita jokaisen olisi hyvä miettiä hyvissä ajoin ja terveenä. Nämä ajatukset on myös hyvä ilmaista kirjallisesti ja kertoa läheisille. Edunvalvontavaltuutus voidaan tehdä sellaisia tilanteita varten, kun et itse kykene syystä tai toisesta hoitamaan omia asioitasi. Testamentti taas on asiakirja, joka tulee voimaan vasta poismenosi jälkeen.


Jääkö yrityksesi toiminta tyhjänpäälle?

Sellaisen tilanteen varalle, jossa et itse kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi hoitamaan omia asioitasi, on hyvä miettiä etukäteen seuraavia asioita.

  • Haluatko, että lähiomainen tai muu tuttu henkilö Maistraatin nimeämän edunvalvojan sijaan hoitaa asioitasi?
  • Kumpi osaa ajaa sinun etujasi paremmin? Kenellä on tarvittava tietotaito yrityksesi katkeamattoman jatkumisen varmistamiseksi?
  • Haluatko edes, että yritystoimintaa jatketaan vai toivotko yrityksen myyntiä?
  • Ovatko nämä sellaisia asioita, joista haluat päättää itse nyt, kun vielä voit?

Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa lakimies voi käydä kanssasi läpi henkilökohtaisesti ne asiat, joita haluat valtuutuksessa määrätä.

Edunvalvontavaltuutuksen puuttuminen lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnan. On tärkeää, että valtuutettu tuntee alan ja yrityksen toimintatavat. Ennen valtuutuksen tekemistä kannattaa miettiä henkilöt, jotka haluaisit hoitamaan asioitasi, jos et itse kykene. Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaa henkilökohtaisia asioitasi ja toinen yritystoimintaasi. Keskustele heidän kanssaan ja varmista, että he haluavat tarvittaessa ryhtyä toimeen. Erityisesti yrittäjän kannattaa miettiä, onko lähipiirissä henkilöä, joka pystyisi hoitamaan yritystoimintaan liittyvät asiat.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Onnettomuus tai äkillinen sairauskohtaus?

Mitä tapahtuu yritystoiminnalle, jos yrittäjä joutuu onnettomuuteen tai saa äkillisen sairauskohtauksen? Onko lähipiirissä ketään, jolla on yhtä hyvä tietotaito yrityksen toiminnasta kuin yrittäjällä itsellään?

Tilanne voi myös olla sellainen, että yrittäjä kuntoutuu tapaturman jälkeen ja pystyisi jatkamaan yritystoimintaansa, mutta toiminta on toipumisaikana ehditty jo lopettamaan. Perheyrityksessä näissä tilanteissa toiminnan voi hoitaa muut perheenjäsenet. Muissa tapauksissa olisi hyvä sopia toisen saman alan toimijan kanssa mahdollisesta avusta tällaisia tilanteita varten.

Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vain, jos se on tarpeen asioidesi hoitamisen kannalta. Sitä voi myös muuttaa silloin, kun on vielä kykenevä. Valtuutuksessa voi esimerkiksi määrätä omaisuutta koskevista asioista ja siitä, kenellä on oikeus saada tietoa terveydentilasta ja omaisuuden käytöstä. Henkilö, joka on nimetty valtuutetuksi, voidaan myös velvoittaa antamaan tietoja muille lähiomaisille. Valtuutuksessa voi siis melko vapaasti määritellä, miten asioita ja omaisuutta tulee hoitaa, jos valtuuttaja ei itse siihen kykene. Tietysti ensisijaisesti varallisuus käytetään valtuuttajan omaan elämiseen ja hyvinvointiin.


Mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet?

Kuolema on yksi niistä asioista, joita ei haluta ajatella eikä sen varalle haluta tehdä etukäteen suunnitelmia eikä järjestelyjä. Se on kuitenkin tapahtuma, joka osuu jokaisen kohdalle ja usein vielä täysin varoittamatta. Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa.

Testamentti on asiakirja, joka tulee voimaan vasta sen tekijän poismenon jälkeen.

Tärkeintä on, että saat itse vaikuttaa, miten omaisuutesi jaetaan jälkeesi. Testamentti kannattaa tehdä silloin, kun olet vielä itse kykenevä päättämään asioistasi. Silloin voit vaikuttaa kenelle mitäkin omaisuuttasi haluat antaa. Lakimiehen opastuksella voit varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluat ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Oikeanlaisella testamentilla voidaan myös vaikuttaa perintöverotukseen huomattavastikin. Oikein tehty ja oikein säilytetty testamentti takaa parhaiten vainajan viimeisen tahdon toteutumisen.


Lue lisää testamentista ja perintöasioista täältä.


Testamenttia voi sen tekijä muuttaa elinaikanaan niin monta kertaa kuin haluaa. Rintaperillisille on laissa määritelty tietyt oikeudet perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Muuten omaisuudestaan voi itse vapaasti määrätä. Sisarusten perintöriidat kuitenkin vähenevät, mitä tasapuolisemmin omaisuus jaetaan.

Ennakkoperintö on hyvä vaihtoehto jakaa omaisuutta ennen kuolemaa. Jokaisen lapsen ei kuitenkaan tarvitse saada kaikkia omaisuuslajeja. Jos joku lapsista esimerkiksi jatkaa yritystoimintaa, voidaan muille lapsille määrätä rahallinen korvaus. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Hyvin laadittu ja asianmukainen testamentti ehkäisee parhaiten myöhemmät perillisten väliset riidat vainajan omaisuudesta. Pahimmillaan vainajan omaisuus kuluu perintöriitoihin.


Kysy lisää, autamme mielellämme!

Testamentti – asiakirja pahan päivän varalle

Testamentti on asiakirja, joka astuu voimaan vasta sen tekijän kuoleman jälkeen. Kuolema on yksi niistä asioista, joita ei haluta ajatella eikä sen varalle haluta tehdä etukäteen suunnitelmia eikä järjestelyjä. Se on kuitenkin tapahtuma, joka osuu jokaisen kohdalle ja usein vielä täysin varoittamatta. Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa. Se ei valitettavasti auta poistamaan todellisuutta.

Jos olet tämän hetkisen elämäsi aikana ehtinyt kerryttämään kohtuullisen omaisuuden, tulisi sinun hetkeksi pysähtyä miettimään kysymystä: mitä sitten kun…

Kun kesämökin laiturilla katselet ympärillesi, mieti kenen toivoisit voivan nauttia siitä, kun sinä et enää voi.

Testamentti on asiakirja pahan päivän varalle. Ollakseen pätevä sen tulee täyttää tietyt muotovaatimukset. Asiantunteva lakimies voi laatia pätevän asiakirjan, josta käy ilmi vainajan viimeinen tahto. Näin varmistutaan, että halutut asiat myöhemmin toteutuvat. Muotovaatimukset täyttävä asiakirja auttaa välttämään pahimmat omaisuuteen liittyvät riidat sekä aikaa vievän ja kalliin oikeudenkäynnin.

Testamentti on vainajan viimeinen kirje omaisille

Vainajan omaisuutta selvitettäessä on toteutettava puolisoiden omaisuuden ositus. Tämän lisäksi on turvattava rintaperillisen oikeus lakiosaansa. Näiden lain määrittelemien oikeuksien yli jäävästä omaisuudesta voidaan määrätä testamentilla. Testamentti siis täydentää lakiin perustuvaa perinnönjakoa. Jos henkilöllä ei ole puolisoa eikä rintaperillisiä, voi hän määrätä koko omaisuudestaan testamentilla.

Testamentin avulla voit varmistaa sen, että keräämäsi omaisuus menee niille, joille itse haluat. Mukaansa täältä ei voi mitään ottaa, ei edes sitä kesämökkiä, kun on aika lähteä. Eikö olisi helpottavaa tietää, että siitä saavat jälkeesi nauttia he, jotka osaavat sitä arvostaa kuten sinä. Testamentin avulla voit myös pilkkoa omaisuutta pienempiin osiin, jolloin useampi perillinen saa siitä osansa. Tämän on katsottu olevan sallittua verosuunnittelua.

Testamentti olisi hyvä tallettaa niin, että kuoleman jälkeen tämä virallinen asiakirja tulee varmasti jokaisen tietoon. Tällä varmistetaan myös se, ettei mikään tekaistu testamentti yllättäen löydy kirjahyllyn takaa. Testamentti on hyvä säilyttää esimerkiksi pankissa, jossa oma tili on. On myös hyvä mainita kaikille läheisille tällaisen asiakirjan olemassa olosta. Näillä toimilla voidaan välttyä kalliista ja pitkäkestoisista riidoista, joiden selvittelyyn usein kuluu vainajan koko omaisuus.