Kategoria: Perintöasiat

Kuolinpesässä velkoja enemmän kuin omaisuutta: ylivelkainen kuolinpesä

Mikäli kuolinpesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, on kuolinpesä ylivelkainen. Myös tällöin kuolinpesä tulee selvittää ja saattaa loppuun. Tässä tilanteessa, on hyvä hakea pesänselvittäjä mahdollisimman nopeasti. Lähtökohtaisesti vainajan velkojen maksuun käytetään vain vainajan jättämää omaisuutta ja osakkaan ei kannata ryhtyä pesään.

Ylivelkaisessa kuolinpesässä siis pesänselvittäjän hakeminen korostuu. Ongelmia saattaa tuottaa pesän laajuus tai muuten sitä on vaan vaikea osakkaiden keskenään selvittää. On hyvä tietää, että pesänselvittäjän palkkio maksetaan pesän varoista päältä eli kustannukset eivät tule tällöin osakkaille maksettavaksi.

Kuolinpäivän jälkeen syntyneet ns. pesän velat maksetaan ennen muita velkoja. Siten päältä päin maksetaan täysimääräisesti pesänselvittäjän palkkio ja kohtuulliset hautauskulut- ja perunkirjoitukset. Tämän jälkeen muille velkojille jaetaan saatavaansa vastaava suhteellinen osuus jäljelle jääneestä varallisuudesta. Pesänselvittäjän tehtävänä on sopia velkojien kanssa tai tarvittaessa tehdä päätös velkojen suhteellisista jako-osuuksista.

Pesänselvittäjä hoitaa kaikki käytännön tehtävät pesän selvityksessä ja myös esimerkiksi edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan. Tällaisessa pesässä pesänselvittäjän hakeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kaikkien edun mukaista. Tällöin osakkaan ei tarvitse itse hoitaa enää pesän asioita, vaan voi turvallisesti luottaa siihen, että asiat tulee selvitettyä lain mukaan.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla?

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopimukseen pääseminen perinnönjaon sisällöstä perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Yksikin erimielinen osakas voi estää jaon, sillä sovintojako edellyttää yksimielisyyttä. Tällöin sovintoratkaisun löytymisessä suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta.

Lopulta jako on kuitenkin voitava toimittaa myös vastoin yksittäisen osakkaan tahtoa. Tällöin pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Tosielämässä tilanteet ovat hyvinkin moninaisia ja voi olla, että ositus on toimittamatta monenkin ex-puolison kesken ja vaikka avioerosta olisi vuosikymmeniä aikaa, tällöin tulee aina haaste selvittää pesän todellinen tilanne.

Toimitusjaon etenemisestä

Pesänhoitajan velvollisuus on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu ja sovitella asiaa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy.

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset ovat täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, onko pesä selvitetty ja saatettu jakokuntoon, onko perunkirjoitus toimitettu, onko pesän osakkaat kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja onko ositus toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Yleensä pesänselvittäjä- ja jakaja on sama henkilö ja ositus ja perinnönjako ratkaistaan samassa asiakirjassa.

Jaossa on tyypillisesti paljon erilaisia ratkaistavia kysymyksiä

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluu omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat pesänjakajan ratkaisut johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On tyypillistä, että esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Mikäli osakkaat käyttävät avustajia menettelyssä, voi se hyvinkin nopeuttaa menettelyä paljon, lisäksi osakkaan on itse osattava vedota oikeisiin asioihin jaossa.

Edunvalvoja ajaa alaikäisen tai muuten etuaan ajamaan kykenemättömän henkilön etua

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Tällöin edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Jos pesänjakaja on määrätty, hän on sidottu osakkaiden tekemään sopimukseen. Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä lopputulos asiassa, jossa riita ei ole kroonistunut. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät enää kykene ajattelemaan järkevästi, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys. Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Ensinnäkin toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on myös osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta ja tällöin osakas voi saada realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllinen tilanne.


Lue myös:

Lisätietoa alaikäisen edunvalvonnasta Digi- ja väestötietoviraston sivuilla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perunkirjoitus etänä – näin se hoituu kotoa käsin!

Meille on tullut paljon kysymyksiä siitä, voidaanko perunkirjoitus hoitaa etänä. Etenkin vallitsevassa tilanteessa, kun ylimääräisiä fyysisiä tapaamisia on vältettävä tai muuten halutaan hoitaa perunkirjoitus rasittamatta liikaa osakkaita, voidaan perunkirjoitus järjestää kokonaan etänä. Meidän kauttamme perunkirjoituksen toimittaminen etänä onnistuu vaivattomasti ja laadukkaasti.

Perunkirjoitus järjestetään Microsoft Teams -sovelluksen kautta. Voit osallistua perunkirjoitustilaisuuteen omalla tietokoneella kotoa käsin. Sinun ei tarvitse välttämättä ladata sovellusta vaan voit osallistua tilaisuuteen myös verkkoselaimen avulla. Laitamme osakkaille kutsun sähköpostiin osallistua Teams -kokoukseen ja vastaamalla kutsuun osakkaat pääsevät liittymään perunkirjoitustilaisuuteen.

Näytön jakamisen avulla etukäteen valmisteltu perukirja pystytään käymään yhdessä läpi kohta kohdalta ja tekemään mahdolliset tarvittavat muutokset perukirjaan, kuten fyysisessäkin tapaamisessa tekisimme. Kun perukirja on käyty läpi ja siihen on tehty tarvittavat muutokset, on perukirja valmis allekirjoitettavaksi.

Lähetämme jokaiselle perunkirjoitustilaisuuteen osallistuneelle linkin sähköpostiin, jonka kautta he voivat käydä allekirjoittamassa perukirjan sähköisesti verkkopankkitunnuksia käyttäen. Näin myös perukirjan allekirjoittaminen onnistuu helposti etänä sähköisen allekirjoituksen avulla. Tämän jälkeen lähetämme valmiin ja allekirjoitetun perukirjan kaikille kuolinpesän osakkaille.

Osallistuminen perunkirjoitukseen etäyhteyksillä sekä sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistautuminen eivät vaadi sinulta erityisosaamista. Lähetämme osakkaille etukäteen ohjeet tilaisuuteen osallistumisesta ja palvelun käytöstä. Vastaamme mielellämme kaikkiin perunkirjoitustilaisuutta ja palvelun käyttöä koskeviin kysymyksiin.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Miten perunkirjoitus käytännössä etenee?

Kun läheinen kuolee, elämään astuu suru ja ikävä. Surun keskellä omaiset joutuvat huolehtimaan monista käytännön järjestelyistä. Perunkirjoitus on yksi omaisten hoidettavaksi tulevista asioista läheisen menetyksen jälkeen.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tarvittaessa perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta. Perunkirjoitusajan pidennystä on haettava kirjallisella hakemuksella, joka on tehtävä varsinaisen perunkirjoitukselle varatun ajan puitteissa. Perunkirjoitusaikaa voidaan pidentää, jos se on pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä perusteltua. Perunkirjoitusajan pidentäminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun perittävän jäämistö on laajuudeltaan huomattava tai sukuselvitys täytyy hankkia ulkomailta.

Perukirjaa varten on hankittava tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Perunkirjoituksessa ja perukirjaa varten tarvitaan muun muassa vainajan sukuselvitys, kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset, mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus sekä tiedot varoista ja veloista. Läheisen menetyksen jälkeen asiakirjojen hankkiminen ja perunkirjoituksen valmistelu voi tuntua uuvuttavalta, kun samanaikaisesti tulisi järjestää hautajaiset, hoitaa laskut ja ilmoittaa vainajan kuolemasta eri tahoille. Tällöin me voimme hankkia puolestasi tarvittavat asiakirjat ja selvitykset perinnönjättäjän tilanteesta, jolloin sinulle jää vähemmän huolehdittavaa.

Kutsu perunkirjoitustilaisuuteen on toimitettava kaikille kuolinpesän osakkaille. Perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Perunkirjoitus voidaan järjestää, vaikka kaikki osakkaat eivät osallistuisikaan tilaisuuteen. Riittää, että perunkirjoitukseen osallistuu pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Meidän henkilökuntamme toimii tilaisuudessa uskottuina miehinä ja huolehdimme siitä, että perunkirjoitus hoidetaan laadukkaasti alusta loppuun.

Perunkirjoituksessa valmistuu perunkirja, joka on luettelo kuolinpesän osakkaista ja vainajan sekä mahdollisen lesken varoista ja veloista. Jäljennös perukirjasta on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verotoimiston on säilytettävä annettu perukirja pysyvästi. Perukirja pitää toimittaa myös pankille kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseksi. Perukirjasta pankki tarkastaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaina oikeutettuja määräämään pesän varallisuudesta. Oikein ja ammattitaitoisesti laadittu perukirja muodostaa hyvän pohjan perintöverotukselle ja perinnönjaolle.

Perunkirjoituksen järjestäminen voi tuntua raskaalta muiden hoidettavana olevien käytännön asioiden rinnalla. Me olemme apunasi perunkirjoituksen toimittamisessa. Halutessasi hoidamme puolestasi perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen ja perukirjan laatimisen sekä huolehdimme tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten hankkimisesta. Anna meidän auttaa osaamisellamme ja keventää taakkaasi, jotta sinulle jää aikaa muistoille ja surutyölle.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Nyt on hyvä hetki hoitaa kuntoon elämäsi kannalta tärkeät asiakirjat

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tärkeät asiakirjat hoitaa kuntoon, sen parempi. On hyvä varautua aina tulevaan, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä silloin, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan. Niiden tekoa ei tarvitse pelätä eikä sitä kannata lykätä. On tärkeää myös etukäteen pohtia, miten haluaisi asioita hoidettavan ja kenen toimesta, jos myöhemmin ei kykene itse niitä hoitamaan heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Isot muutokset pysäyttävät miettimään ja nyt jos koskaan on se hetki, kun kannattaa hoitaa ne asiat kuntoon, jotka on odottanut pitkään ja, joita on siirtänyt tulevaisuuteen.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Testamentin tärkeys ja merkitys

Kuolema on yksi niistä asioista, jota ei välttämättä haluta edes ajatella eikä siihen ole osattu varautua etukäteen. Kuolema kohtaa kuitenkin väistämättä meidät jokaisen ja usein vielä täysin varoittamatta. On hyvä varautua pahimman varalle, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa ja siirtää testamentin tekoa myöhemmäksi.  

Testamentilla henkilö voi määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee ja miten se jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Täysin vapaasti omaisuuden jaosta ei voi kuitenkaan määrätä, sillä rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan. Rintaperillisille on laissa määritelty tietty oikeus perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Testamentin tekeminen kannattaa erityisesti silloin, jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä. Jos testamenttia ei ole tehty eikä perillisiä ole, omaisuus menee valtiolle. Testamenttia voi muuttaa tai sen voi peruuttaa milloin tahansa.      

Testamentin tekemistä ei kannata siirtää tulevaisuuteen vaan se on hyvä hoitaa kuntoon ajoissa, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan. Testamentti kannattaa tehdä heti, kun tietää kenelle omaisuus halutaan jättää ja miten se jaetaan. Asiantuntijan avustuksella voi varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluaa ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset.      

Hyvin ja asianmukaisesti laadittu testamentti vähentää perintöriitoja. Testamentilla voidaan tehokkaasti ehkäistä myöhempiä perillisten välisiä riitoja vainajan omaisuudesta. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Testamentilla voit myös vaikuttaa perintöverojen määrään. Testamentin huolellisella suunnittelulla ja ajoissa laatimisella voidaan yleensä säästää huomattavastikin perintöveroissa.

Hyvä syy testamentin tekoon on myös lesken tulevaisuuden turvaaminen. Testamentti on erityisen tärkeä silloin, jos olet avoliitossa. Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta eikä perintöoikeutta toistensa omaisuuteen. Lisäksi testamentilla voi rajata perintöoikeutta ja poistaa rintaperillisten puolisoiden avio-oikeuden perintöomaisuuteen.


Lue lisää testamentista ja perintöasioista täältä.


Varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksella

On tärkeää pohtia, miten haluaisi asioitaan hoidettavan ja kenen toimesta, jos ei siihen itse jossain vaiheessa elämäänsä kykene.

Haluaisitko silloin, että lähiomainen tai tuttu henkilö vai Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja hoitaisi asioitasi? Kumpi osaa ajaa sinun etujasi paremmin? Onko tämä asia, josta haluat itse päättää sen ollessa vielä mahdollista?

Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan ja varmistua siitä, että omaisuutta ja muita asioita hoidetaan myös silloin, kun siihen ei itse kykene. Valtuutuksella voi määrätä etukäteen, miten taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita hoidetaan ja kuka niitä hoitaa, jos ei itse enää pysty huolehtimaan niistä.

Edunvalvontavaltuutuksella voi varmistaa, että asioita hoidetaan oman tahdon mukaisesti myös silloin, kun ei kykene itse niitä hoitamaan sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Jos valtuutus puuttuu ja henkilön toimintakyvyttömyys syntyy yllättäen, hänen asioitaan alkaa hoitamaan Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus tulee viedä vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan silloin, kun henkilö ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan.


Lue myös artikkeli PK-yrityksen toiminnan jatkuminen odottamattomassa tilanteessa


Edunvalvontavaltuutus on tärkeä myös yrittäjän kannalta. Valtuutuksen puuttuminen voi lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnan. Tämän johdosta on tärkeää, että yrittäjä laatii edunvalvontavaltuutuksen ja sen avulla varmistaa, että yritystoiminta jatkuu ja yritystä koskevat asiat ovat hoidossa myös silloin, kun hän ei itse kykene niitä hoitamaan. On tärkeää, että valtuutettu tuntee alan ja yrityksen toimintatavat.

Yrittäjä voi päättää kenet haluaisi hoitamaan asioitaan ja millaisista yritystä koskevista asioista henkilöllä olisi oikeus päättää. Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voisi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaisi henkilökohtaisia asioita ja toinen keskittyisi yritystoimintaan. Erityisesti yrittäjän kannattaa miettiä, onko lähipiirissä henkilöä, joka pystyisi hoitamaan yritystoimintaan liittyvät asiat.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Edunvalvontavaltuutus

Miten haluat asioitasi hoidettavan, jos et itse pysty?

Jos et itse kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi hoitamaan omia asioitasi, haluatko silloin, että lähiomainen tai tuttu henkilö vai Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja hoitaa asioitasi? Kuka osaa ajaa sinun etujasi parhaiten? Kenellä on tarvittava tieto asioistasi? Onko tämä asia, josta haluat päättää itse nyt, kun vielä voit. Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa lakimies voi käydä kanssasi läpi henkilökohtaisesti ne asiat, joista haluat valtuutuksessa määrätä.

Varmista, että asiasi hoituvat

Ota yhteyttä ja käydään yhdessä läpi ne asiat, joista haluat valtuutuksessa määrätä.

Edunvalvontavaltuutuksen puuttuminen

Valtuutuksen puuttuessa asioitasi alkaa hoitamaan Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutuksessa voit itse päättää asioitasi hoitavan henkilön tai henkilöt. Ennen valtuutuksen tekemistä kannattaa miettiä henkilöt, jotka haluaisit hoitamaan asioitasi, jos et itse kykene.

Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaa henkilökohtaisia asioitasi ja toinen mahdollista yritystoimintaasi. Keskustele heidän kanssaan ja varmista, että he haluavat tarvittaessa ryhtyä toimeen.

Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vain, jos se on tarpeen asioidesi hoitamisen kannalta. Sitä voi myös muuttaa silloin, kun on vielä kykenevä. Valtuutuksessa voi esimerkiksi määrätä omaisuutta koskevista asioista ja siitä, kenellä on oikeus saada tietoa terveydentilasta ja omaisuuden käytöstä. Henkilö, joka on nimetty valtuutetuksi, voidaan myös velvoittaa antamaan tietoja muille lähiomaisille. Valtuutuksessa voi siis melko vapaasti määritellä, miten asioita ja omaisuutta tulee hoitaa, jos valtuuttaja ei itse siihen kykene. Tietysti ensisijaisesti varallisuus käytetään valtuuttajan omaan elämiseen ja hyvinvointiin. Arkeen liittyviä toiveita voi myös kirjata valtuutukseen.

 

Ositus tehdään viimeistään ennen perinnönjakoa

Kirjallinen ositussopimus puolisoiden välillä jää yhä usein tekemättä avioerossa. Perintöoikeuteen liittyvä lainsäädäntömme on hyvin vanhaa. Lainsäätäjä ei ole osannut ottanut huomioon, että ensin kuolleen puolison leski saattaa hyvinkin elää kymmeniä vuosia puolisonsa jälkeen ja mennä jopa uudelleen naimisiin. Lisäksi on ajateltu, että niin erotilanteessa kuin kuoleman tapauksessa ositus tehtäisiin melko pian. Kuitenkin käytännössä on varsin yleistä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei tehdä lainkaan ositusta.

Yhä useammalla pariskunnalla on avioehto.

Aina ei tulla ajatelleeksi, että avioehdon harkinnallinen käyttämättömyys voisi säästää pitkän pennin perintöveroja. Yksi merkittävä muutos viime vuosikymmeninä on ollut myös se, että ihmisten varallisuus on huomattavasti lisääntynyt. Lisäksi huomattavasti yleistynyt perhemuoto on uusioperheet, jolloin puolisoilla voi olla yhteisiä ja erillisiä rintaperillisiä.

Hyvin yleisiä ovat myös aviopuolisoiden keskinäiset testamentit tai avioehtosopimukset sekä ennakkoperinnöt ja lahjat, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tilanteessa, jossa ensin kuolleen puolison lapset eivät ole lesken lapsia, vaan leskellä on esimerkiksi lapsia edellisestä liitossa, saattaa leski jakaa yhteisestä osittamattomasta omaisuudesta ennakkoperintöä omille lapsilleen.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako

Kuolinpesän perinnönjako tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Ennakkoperinnössä perittävä luovuttaa osan omaisuudestaan perilliselle jo elinaikanaan. Tämä saatu osa vähennetään lopullisessa perinnönjaossa ennakonsaajan osuudesta.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja. Tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Autamme ja neuvomme perinnönjaossa

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

10 kysymystä perinnönjaosta

Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Kuolinpesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentin saajat, leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.

Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua.

Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.

Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt.

Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja tai jakosopimus on toimitettava verottajalle.

Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, jolloin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet.

Varsinainen jako toimitetaan yleensä vasta, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie on sopia asia osakkaiden kesken niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää lakimiestä.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus tulee toimittaa jokaisesta Suomessa kuolleesta henkilöstä. Perunkirjoituksessa luetteloidaan kuolinpesän osakkaat sekä vainajan varat ja velat. Perukirja toimii myös perintöveron määräytymisen perustana sekä pohjana tulevalle perinnönjaolle. Nimettäväksi tulee myös pesänhoitaja, joka voi olla yksi kuolinpesän osakkaista. Perunkirjoitus on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, mutta perustellusta syystä perukirjan jättämisaikaan voi hakea pidennystä Verohallinnolta. Perukirja ei itsessään luo perilliselle omistusoikeutta, vaan omaisuuden jakaminen edellyttää perinnönjakoa.

Perunkirjoituksen vaiheet infografiikkana – klikkaa isommaksi

Perunkirjoitus saattaa tuntua kovin haastavalta, monien muiden hoidettavien asioiden ohella. Siksi me olemme apunasi. Me tiedämme, miten prosessi tulee hoitaa, ja valvomme tarvittavien asiakirjojen hankkimisen. Anna meidän auttaa osaamisellamme, niin voit itse antaa aikaa muistoille ja surutyölle.

Perunkirjoituksen laatiminen

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Testamentti

Mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet?

Testamentti on asiakirja, joka tulee voimaan vasta sen tekijän poismenon jälkeen. Kuolema on yksi niistä asioista, joita ei haluta ajatella, eikä sen varalle haluta tehdä etukäteen suunnitelmia eikä järjestelyjä. Se on kuitenkin tapahtuma, joka osuu jokaisen kohdalle ja usein vielä täysin varoittamatta. Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa olla ajattelematta koko asiaa.

Tärkeintä on, että saat itse vaikuttaa, miten omaisuutesi jaetaan jälkeesi. Testamentti kannattaa tehdä silloin, kun olet vielä itse kykenevä päättämään asioistasi. Silloin voit vaikuttaa, kenelle mitäkin omaisuuttasi haluat antaa. Lakimiehen opastuksella voit varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluat ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Oikeanlaisella testamentilla voidaan myös vaikuttaa perintöverotukseen perillisten kannalta positiivisella tavalla. Oikein tehty ja oikein säilytetty testamentti takaa parhaiten vainajan viimeisen tahdon toteutumisen.

Oletko laatimassa testamenttia?

Ota meihin yhteyttä niin varmistat, että testamentti täyttää lain muotomääräykset ja sisältö on juuri sellainen kuin itse haluat.

Testamenttia voi sen tekijä muuttaa elinaikanaan niin monta kertaa kuin haluaa. Rintaperillisille on laissa määritelty tietty oikeus perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Muuten omaisuudestaan voi itse vapaasti määrätä. Sisarusten perintöriidat kuitenkin vähenevät, mitä tasapuolisemmin omaisuus jaetaan.

Ennakkoperintö on hyvä vaihtoehto jakaa omaisuutta ennen kuolemaa. Jokaisen lapsen ei kuitenkaan tarvitse saada kaikkia omaisuuslajeja. Jos joku lapsista esimerkiksi jatkaa yritystoimintaa, voidaan muille lapsille määrätä rahallinen korvaus. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Hyvin laadittu ja asianmukainen testamentti ehkäisee parhaiten myöhemmät perillisten väliset riidat vainajan omaisuudesta. Pahimmillaan vainajan omaisuus kuluu perintöriitoihin.