Kategoria: Perintöasiat

Lapsen jättäminen perinnöttömäksi

Perinnönjättäjän rintaperillisiä ovat ensisijaisesti hänen lapsensa ja mikäli lapset ovat kuolleet, perillisiksi tulevat perinnönjättäjän lapsenlapset. Lain mukaan rintaperilliset voivat vaatia edesmenneen perinnöstä lakiosaa, joka perillisellä on oikeus saada edesmenneen tekemästä testamentista huolimatta. Lakiosuus turvaa näin rintaperillisen osuutta vainajan jäämistöstä. Onko rintaperillinen kuitenkaan aina oikeutettu saamaan lakiosansa, joka turvataan laissa?

Lakiosan suuruus on puolet perittävän omaisuudesta. Mikäli rintaperillisiä on esimerkiksi kaksi, lakiosa on neljäsosa perittävästä omaisuudesta. Jos perittävä on elämänsä aikana tehnyt omaisuudestaan testamentin, joka on määrätty kokonaan muulle kuin rintaperilliselle, on rintaperillinen siitä huolimatta oikeutettu lakiosaansa.

On kuitenkin mahdollista, että jopa rintaperillinen jää ilman minkäänlaista osuutta vanhempansa perinnöstä. Rintaperillinen on mahdollista tehdä kokonaan perinnöttömäksi tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tällöin rintaperillisellä ei ole lainkaan oikeutta lakiosaansa.

Perinnöttömäksi jättäminen edellyttää luonnollisesti painavia syitä. Esimerkiksi riitaisat välit eivät riitä perusteeksi lakiosan sivuuttamiseen. Jos rintaperillinen on kuitenkin tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, voi perittävä tehdä myös rintaperillisensä perinnöttömäksi. Lain mukaan perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimyspolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä.

Rintaperillisen voi jättää myös perinnöttömäksi, mikäli hän elää jatkuvasti kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Tällöin otetaan huomioon, kuinka syvästi rintaperillisen elämäntyyli on loukannut perittävää. Esimerkiksi pelkkä juopotteleva elämäntyyli tuskin riittää, mutta mikäli tähän liittyy lisäksi esimerkiksi oman lapsen huoltajuuden menetys ja muita pieniä rikoksia, voi kunniattoman elämän tunnusmerkit täyttyä.

Lain mukaan perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.

Asianajajamme auttavat sinua mielellään, mikäli sinulla heräsi aiheen tiimoilta jotain kysyttävää. Ota rohkeasti yhteyttä!

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Kuinka estää perintöriita?

Perintö on klassinen sukuriitojen aiheuttaja. Syitä perintöriitojen aiheutumiselle voi olla lukuisia. Testamentilla voidaan ehkäistä perintöriitoja, mutta sen laatiminen oikeaoppisesti ja tarkasti on tärkeää, sillä riitojen aiheuttajia ovat muun muassa testamentin puutteellinen ja vanhentunut sisältö. Testamentti on sen laatijan viimeinen tahto omaisuutta koskevissa asioissa, joten on tärkeää varmistaa, että se toteutuu siten, kuin on tarkoitettu.

Kuinka testamentilla voi ehkäistä perintöriitoja? Testamentin ansiosta voidaan esimerkiksi turvata lesken tulevaisuus, säästää perintöverossa sekä rajata perillispiiriä. Testamentin pätevyys edellyttää kuitenkin, että se on tehty tiukkoja muotovaatimuksia noudattaen – muussa tapauksessa sillä ei ole sitovaa vaikutusta. Tämän vuoksi testamenttiasioissa kannattaa kääntyä osaavan juristin puoleen.

Testamentin sisällössä kannattaa kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat muutoin erityisen alttiita riidoille. Testamentin avulla kannattaa esimerkiksi poissulkea ulkopuolelle perillisten aviopuolisot. Näin mahdollisen avioeron sattuessa testamenttaamasi omaisuus jää perilliselle eikä hänen puolisollaan ole oikeutta sinulta testamentilla saatuun omaisuuteen. Lisäksi testamentissa esimerkiksi kesämökki, auto tai lemmikki voidaan määrätä tulemaan tietyn luotettavan henkilön omistukseen – tämän ansiosta sinun ei tarvitse kantaa huolta niiden kohtalosta.

Testamentissa kannattaa huomioida mahdollinen avopuoliso ja hänen asumisensa turvaaminen. Avopuoliso perii vain, mikäli hänen hyväkseen on laadittu testamentti. Avopuolisolla ei ole aviopuolison oikeuksia, joten pahimmillaan avoleski voidaan välittömästi häätää pois edesmenneen omistamasta, mutta yhteisenä pidetystä kodista. Testamentin avulla voidaan lisäksi vahvistaa avopuolison taloustilannetta.

Testamentti antaa siis poikkeuksellisen mahdollisuuden vaikuttaa asioihin vielä oman kuoleman jälkeen. Testamentti on elävä asiakirja ja sitä voidaan muuttaa aina elämäntilanteen muuttuessa. On hyvin tärkeää, että testamentti on laadittu asiantuntevan juristin kanssa, jotta se on oikeudellisesti pätevä ja vastaa perittävän tahtoa. Asianajajamme auttavat sinua mielellään juuri sinulle sopivan testamentin tekemisessä, joten ota rohkeasti yhteyttä!

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Mikä on hallinnanjakosopimus?

Yhteisomistuksessa oleva kiinteistö voi joskus aiheuttaa paljon päänvaivaa. Aina kiinteistön yhteisomistus ei ole omistajien yhteinen päätös, vaan seurausta siitä, että yhteisomistajat ovat perineet kiinteistön määräosissa, eikä kukaan perillisistä ole kyennyt lunastamaan sitä muilta perillisiltä. Määräosuuksin omistetussa kiinteistössä jokainen yhteisomistaja omistaa määräosan kaikista kiinteistöön kuuluvista alueista, rakennuksista ja rakennelmista. Tämä myös tarkoittaa sitä, että jokaisella yhteisomistajalla on oikeus käyttää kiinteistöä yhdessä muiden yhteisomistajien kanssa. Ongelmalliseksi tilanne voi muodostua esimerkiksi silloin, kun omistajien välillä on eripuraa kiinteistöstä tai kiinteistön yhteiskäyttö on käytännön syistä vaikeaa. Tällöin yhtenä ratkaisuna voi olla ns. hallinnansopimus.

Hallinnanjakosopimuksella yhteisomistajat voivat sopia keskenään siitä, miten kullakin yhteisomistajalla on oikeus käyttää kiinteistöä. Hallinnanjakosopimus voi olla hyvinkin yksinkertainen tai siihen voidaan sisällyttää paljon erilaisia ehtoja kiinteistön käytöstä. Huomionarvoista on, että se on nimensä mukaisesti sopimus: jokaisen yhteisomistajan on sitouduttava sopimukseen ja sen ehtoihin. Hallinnanjakosopimuksessa voidaan määritellä kiinteistön sisäiset rajat yhteisomistajien kesken. Tämä voi olla yhteisomistuksen kannalta hyvä vaihtoehto, jos kiinteistöä ei kaavoituksellisista syistä voida lohkota pienempiin osiin. Hallinnanjakosopimuksessa yhteisomistajat voivat yhdessä piirtää rajat siten, että jokainen omistaja saa hallittavakseen tietyn alueen kiinteistön sisällä. Sopimuksessa voidaan myös sopia siitä, että jokin tietty alue tai rakennus on jatkossakin yhteiskäytössä. Esimerkiksi mökkikiinteistön ranta ja rantasauna voivat olla kaikkien yhteiskäytössä olevia kiinteistön osia.

Hallinnanjakosopimus voidaan kirjata Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tällä tavoin voidaan varmistaa se, että hallinnanjakosopimus säilyy muuttumattomana mahdollisissa omistajanvaihdostilanteissa. Hallinnanjakosopimusta voidaan muuttaa vain yhteisomistajien yhteisellä päätöksellä. Siksi sopimuksen ehdot kannattaa miettiä tarkkaan ja tarvittaessa käyttää myös ammattilaisen apua.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

PERINNÖNJAKO – MITEN SE ETENEE JA MITÄ ONGELMIA VOI TULLA

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopiminen perinnönjaon toteuttamisesta perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Sovintojako edellyttää yksimielisyyttä, joten yksikin erimielinen osakas voi estää jaon. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta. Sovintoratkaisun löytymiseksi suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken.

Lopulta perinnönjako on kuitenkin voitava toimittaa, vaikkei yhteisymmärrykseen päästäisi. Pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä, jolloin pesänjakaja suorittaa perinnönjaon. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa, suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen siitä, onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Mikäli ositus on jäänyt tekemättä ja avioerosta on aikaa vuosia, kuolinpesän todellista tilannetta voi olla myöhemmin hyvin hankalaa selvittää. Tämän välttämiseksi ositus kannattaa suorittaa mahdollisimman pian ositusperusteen syntymisen jälkeen.

Toimitusjaon etenemisestä

Pesänjakajan ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä löytämään jakoasiassa sovintoratkaisu neuvottelemalla pesän osakkaiden kanssa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy. Jos osakkaiden välillä taas on erimielisyyttä eikä sopua synny, pesänjakaja jakaa pesän lainsäädännön mukaan ja päätöksensä oikeudellisesti perustellen.

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset on täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, että pesä on selvitetty ja saatettu jakokuntoon, perunkirjoitus on toimitettu, pesän osakkaat on kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja ositus on toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Kun pesänselvittäjä ja -jakaja on sama henkilö, ositus ja perinnönjako ratkaistaan yleensä samassa asiakirjassa.

Jaossa on tyypillisesti paljon erilaisia ratkaistavia kysymyksiä

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluvat omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat kiistat johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On myös tyypillistä, että perinnönjaossa esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Avustajien käyttäminen perinnönjaossa voi nopeuttaa ja selkeyttää menettelyä huomattavasti.

Edunvalvoja ajaa alaikäisen tai muuten etuaan ajamaan kykenemättömän henkilön etua

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia.
Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus edunvalvojan päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä ja toimiva ratkaisu asiassa, jossa riita ei ole pitkittynyt. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät usein enää halua toimia rationaalisesti, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys.

Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta, jotta osakas saa realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllisen tilanteen.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

10 KYSYMYSTÄ SATEENKAARIPERHEISTÄ

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää, että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville. Siten vuonna 2017 voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki, joka mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton, mahdollisti samalla heille perheen ulkoisen adoption.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esimerkiksi elatusvelvollisuuden) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö ja henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä hänelle näin ollen muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai vastaavasti lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa.  Nykyään lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että lapsen isyyttä ei ole todettu tai vahvistettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Lapsen synnyttäneelle on tullut antaa hedelmöityshoidoista annetun lain tarkoittamaa hedelmöityshoitoa. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tosiasiallinen vanhempi esimerkiksi juuri sateenkaariperheessä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

PERUNKIRJOITUS ETÄNÄ – NÄIN SE HOITUU KOTOA KÄSIN!

Perunkirjoitus voidaan järjestää kokonaan etänä, jos läsnäolo esimerkiksi olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittaisi liikaa osakkaita. Meidän kauttamme perunkirjoituksen toimittaminen etänä onnistuu vaivattomasti ja laadukkaasti.

Perunkirjoitus järjestetään Microsoft Teams -sovelluksen kautta. Voit osallistua perunkirjoitustilaisuuteen omalta tietokoneeltasi. Tilaisuuteen voi osallistua sovelluksen lisäksi verkkoselaimen kautta. Laitamme osakkaille kutsun sähköpostiin osallistua Teams -kokoukseen ja vastaamalla kutsuun osakkaat pääsevät liittymään perunkirjoitustilaisuuteen haluamallaan tavalla.

Näytön jakamisen avulla etukäteen valmisteltu perukirja pystytään käymään yhdessä läpi kohta kohdalta ja tekemään mahdolliset tarvittavat muutokset perukirjaan, kuten fyysisessäkin tapaamisessa tekisimme. Kun perukirja on käyty läpi ja siihen on tehty tarvittavat muutokset, on perukirja valmis allekirjoitettavaksi.

Allekirjoitukset voidaan hoitaa tilanteesta riippuen joko sähköisesti tai kierrätämme perukirjan postitse allekirjoitettavana. Tämän jälkeen lähetämme valmiin ja allekirjoitetun perukirjan kaikille kuolinpesän osakkaille.

Osallistuminen perunkirjoitukseen etäyhteyksillä sekä sähköinen allekirjoittaminen ja tunnistautuminen eivät vaadi sinulta erityisosaamista. Lähetämme osakkaille etukäteen ohjeet tilaisuuteen osallistumisesta ja palvelun käytöstä. Vastaamme mielellämme kaikkiin perunkirjoitustilaisuutta ja palvelun käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

MITEN PERUNKIRJOITUS KÄYTÄNNÖSSÄ ETENEE?

Kun läheinen kuolee, elämään astuu suru ja ikävä. Surun keskellä omaiset joutuvat huolehtimaan monista käytännön järjestelyistä. Perunkirjoitus on yksi omaisten hoidettavaksi tulevista asioista läheisen menetyksen jälkeen.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tarvittaessa perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta. Perunkirjoitusajan pidennystä on haettava kirjallisella hakemuksella, joka on tehtävä varsinaisen perunkirjoitukselle varatun ajan puitteissa. Perunkirjoitusaikaa voidaan pidentää, jos se on pesän laatuun katsoen tai muusta erityisestä syystä perusteltua. Perunkirjoitusajan pidentäminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun perittävän jäämistö on laajuudeltaan huomattava tai sukuselvitys täytyy hankkia ulkomailta.

Perukirjaa varten on hankittava tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Perunkirjoituksessa ja perukirjaa varten tarvitaan muun muassa vainajan sukuselvitys, kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset, mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus sekä tiedot varoista ja veloista. Läheisen menetyksen jälkeen asiakirjojen hankkiminen ja perunkirjoituksen valmistelu voi tuntua uuvuttavalta, kun samanaikaisesti tulisi järjestää hautajaiset, hoitaa laskut ja ilmoittaa vainajan kuolemasta eri tahoille. Tällöin me voimme hankkia puolestasi tarvittavat asiakirjat ja selvitykset perinnönjättäjän tilanteesta, jolloin sinulle jää vähemmän huolehdittavaa.

Kutsu perunkirjoitustilaisuuteen on toimitettava kaikille kuolinpesän osakkaille. Perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Perunkirjoitus voidaan järjestää, vaikka kaikki osakkaat eivät osallistuisikaan tilaisuuteen. Riittää, että perunkirjoitukseen osallistuu pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä. Meidän henkilökuntamme toimii tilaisuudessa uskottuina miehinä ja huolehdimme siitä, että perunkirjoitus hoidetaan laadukkaasti alusta loppuun.

Perunkirjoituksessa valmistuu perunkirja, joka on luettelo kuolinpesän osakkaista ja vainajan sekä mahdollisen lesken varoista ja veloista. Jäljennös perukirjasta on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verotoimiston on säilytettävä annettu perukirja pysyvästi. Perukirja pitää toimittaa myös pankille kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseksi. Perukirjasta pankki tarkastaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaina oikeutettuja määräämään pesän varallisuudesta. Oikein ja ammattitaitoisesti laadittu perukirja muodostaa hyvän pohjan perintöverotukselle ja perinnönjaolle.

Perunkirjoituksen järjestäminen voi tuntua raskaalta muiden hoidettavana olevien käytännön asioiden rinnalla. Me olemme apunasi perunkirjoituksen toimittamisessa. Halutessasi hoidamme puolestasi perunkirjoitustilaisuuden järjestämisen ja perukirjan laatimisen sekä huolehdimme tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten hankkimisesta. Anna meidän auttaa osaamisellamme ja keventää taakkaasi, jotta sinulle jää aikaa muistoille ja surutyölle.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Testamenttaa perintö oikeaan osoitteeseen!

Suosittelemme testamentin tekemistä kaikille 18-vuotta täyttäneille. Suomen perintökaari sisältää edelleen osaltaan hyvinkin vanhoja säännöksiä, joista testamentilla on mahdollista poiketa. Lainmukainen perimysjärjestys antaa lapsille ensisijaisen oikeuden periä. Jos perittävällä ei ole lapsia, menee perintö perittävän vanhemmille ja sitä kautta sisaruksille ja näiden lapsille. Testamentilla perinnöstä on mahdollista päättää hyvinkin laajasti ja omaisuuden voi testamentata esimerkiksi itse valitulle perheelle tai ystäville.


Mitä moninaisemmat perhesuhteet testamentin tekijällä on, sitä tärkeämpää testamentin tekeminen on, jotta perintö menee perittävän tahdon mukaan. Testamentilla esimerkiksi kumppanin tai kumppanien lapset on mahdollista huomioida. Testamentilla omaisuutta on mahdollista jättää myös ystäville tai käytettäväksi itselle tärkeään tarkoitukseen. Testamentti on myös ns. elävä asiakirja, eli sitä voidaan muuttaa koko elämän ajan, niin monta kertaa kuin haluaa.


Testamentille on laissa asetettu muotovaatimuksia, joita tulee noudattaa. Asianajajamme auttavat sinua mielellään juuri sinulle sopivan testamentin tekemisessä, joten ota rohkeasti yhteyttä!

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Nyt on hyvä hetki hoitaa kuntoon tärkeät asiakirjat

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tärkeät asiakirjat hoitaa kuntoon, sen parempi, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä silloin, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Testamentin tärkeys ja merkitys

Kuolema on yksi niistä asioista, jota ei välttämättä haluta edes ajatella etukäteen. Kuolema kohtaa kuitenkin väistämättä meidät jokaisen ja usein vielä täysin varoittamatta. On hyvä varautua pahimman varalle, vaikka olisikin helpompaa olla vain ajattelematta koko asiaa ja siirtää testamentin tekoa myöhemmäksi.  

Testamentilla henkilö voi melko vapaasti määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee ja miten se jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Jos perittävällä on rintaperillisiä, on heillä kuitenkin lähtökohtaisesti testamenttimääräyksistä huolimatta oikeus lakiosaansa. Testamentin tekeminen kannattaa erityisesti silloin, jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä. Jos testamenttia ei ole tehty eikä perillisiä ole, omaisuus menee valtiolle. Testamenttia voi muuttaa tai sen voi peruuttaa milloin tahansa.      

Asiantuntijan avustuksella voi varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluaa ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Hyvin ja asianmukaisesti laaditulla testamentilla voidaan tehokkaasti ehkäistä myöhempiä perillisten välisiä riitoja. Tarkkaan harkituilla testamenttimääräyksillä voi myös säästää perintöveroissa.

Hyvä syy testamentin tekoon on myös lesken tulevaisuuden turvaaminen. Testamentti on erityisen tärkeä silloin, jos olet avoliitossa. Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta eikä perintöoikeutta toistensa omaisuuteen. Lisäksi testamentilla voi rajata perintöoikeutta ja poistaa rintaperillisten puolisoiden avio-oikeuden perintöomaisuuteen.


Varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksella

On tärkeää pohtia, miten ja kenen toimesta haluaisi asioitaan hoidettavan, jos ei siihen itse jossain vaiheessa elämäänsä kykene.

Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan ja varmistua siitä, että omaisuutta ja muita asioita hoidetaan myös silloin, kun siihen ei itse kykene. Valtuutuksella voi määrätä etukäteen, miten taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita hoidetaan ja kuka niitä hoitaa, jos ei itse enää pysty huolehtimaan niistä.

Edunvalvontavaltuutus tulee viedä vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan silloin, kun henkilö ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan. Jos valtuutus puuttuu ja toimintakyky yllättäen heikkenee tai lakkaa, henkilön asioita alkaa hoitamaan Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Ositus tehdään viimeistään ennen perinnönjakoa

Kirjallinen ositussopimus puolisoiden välillä jää yhä usein tekemättä avioerossa. Perintöoikeuteen liittyvä lainsäädäntömme on hyvin vanhaa. Lainsäätäjä ei ole osannut ottanut huomioon, että ensin kuolleen puolison leski saattaa hyvinkin elää kymmeniä vuosia puolisonsa jälkeen ja mennä jopa uudelleen naimisiin. Lisäksi on ajateltu, että niin erotilanteessa kuin kuoleman tapauksessa ositus tehtäisiin melko pian. Kuitenkin käytännössä on varsin yleistä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei tehdä lainkaan ositusta.

Yhä useammalla pariskunnalla on avioehto.

Aina ei tulla ajatelleeksi, että avioehdon harkinnallinen käyttämättömyys voisi säästää pitkän pennin perintöveroja. Yksi merkittävä muutos viime vuosikymmeninä on ollut myös se, että ihmisten varallisuus on huomattavasti lisääntynyt. Lisäksi huomattavasti yleistynyt perhemuoto on uusioperheet, jolloin puolisoilla voi olla yhteisiä ja erillisiä rintaperillisiä.

Hyvin yleisiä ovat myös aviopuolisoiden keskinäiset testamentit tai avioehtosopimukset sekä ennakkoperinnöt ja lahjat, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tilanteessa, jossa ensin kuolleen puolison lapset eivät ole lesken lapsia, vaan leskellä on esimerkiksi lapsia edellisestä liitossa, saattaa leski jakaa yhteisestä osittamattomasta omaisuudesta ennakkoperintöä omille lapsilleen.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa