Kategoria: Riidat ja sopimukset UUSI

Riidat ja sopimukset -otsikon alle kuuluvat sivut

LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN

Vanhempien erotilanne muuttaa koko perheen dynamiikkaa ja vaatii myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Tavallisesti eron seurauksena lapselle aiheutuu noin vuodesta kahteen kestävä kriisi tai riippuen vanhempien eron vaikeudesta pidempikin. Riitaisat erot ja vanhempien erityisen huonot välit saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Pahimmillaan vieraannuttaminen johtaa lapsen ja vieraannutetun vanhemman välien katkeamiseen. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta. Myös tapaamisten toteutuminen saatetaan estää perusteettomasti. Jotta voidaan puhua vieraannuttamisesta, lapsen ja vanhemman suhteen on tullut aiemmin olla myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin erityisen haitallisesti. Lapsi saa vieraannutetusta vanhemmastaan kielteisen, mustamaalatun näkemyksen ja syntyy vastakkainasettelua vanhempien välillä. Usein lapsen ainoaksi vaihtoehdoksi jää valita puolensa ’’hyvän’’ ja ’’pahan’’ vanhemman väliltä. Myöhemmin lapsi saattaa kuitenkin kokea pettäneensä toisen vanhempansa. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä, turvattomuutta ja itseinhoa. Vieraannuttamisen seurauksena lapselle voi kehittyä pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyse vieraannuttamisesta. Vanhempi saattaa olla aidosti huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsi saattaa myös itse kieltäytyä vanhempansa tapaamisesta. Syynä voi olla esimerkiksi jo entuudestaan huonot välit toiseen vanhempaan tai ikävät kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Lapsenhuoltolain mukaan vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Säännös ilmaisee epäsuorasti vieraannuttamisen lainvastaisuuden jättäen kuitenkin paljon tulkinnanvaraa. Lapsen vieraannuttamisesta aiheutunut riitatilanne on aina hyvin haastavaa osapuolille, minkä vuoksi lapsiasioihin perehtyneen asianajajan apu on enemmän kuin tarpeen. Kunkin tapauksen erityispiirteet on osattava ottaa yksilöllisesti huomioon. On tärkeää arvioida tilannetta oikein ja kyettävä esittämään ne seikat, jotka ovat vieraannuttamisväitteiden ja riidan ratkaisemisen kannalta olennaisia ja lapsen edun mukaisia.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

ASUNNON VIRHE

Asuntokaupassa vaihdannan kohteena on arvopaperi, joka tyypillisesti oikeuttaa hallitsemaan asunto-osakeyhtiössä sijaitsevaa huoneistoa. Usein asuntokaupan molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä tehtyyn kauppaan. Aina näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Käytännössä ostajan kokema pettymys tai jopa tuntemus huijatuksi tulemisesta asuntokaupan yhteydessä aiheuttaa asuntokauppaa koskevan riita-asian. Näissä tilanteissa on hyvä turvautua lakimiehen apuun ja pyrkiä ensisijaisesti löytämään sovinnollinen ratkaisu osapuolten välillä.

Välillä käy niin, että kaupanteon jälkeen ostaja havaitsee asunnossa jonkin odottamattoman ongelman eli virheen. Laissa on erilliset virhesäännökset koskien uutena ja käytettynä myytävää asuntoa. Uuden asunnon kohdalla kyseessä voi olla virhe esimerkiksi silloin, kun asunto ei täytä asetettuja rakennusmääräyksiä eikä rakentamista ole toteutettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Asunnon tulisi vastata sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on uuden asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Käytettynä ostetussa asunnossa voi olla virhe esimerkiksi silloin, kun se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Kyseessä on virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa tarkoituksella jättänyt antamatta ostajalle jonkin asuntoa koskevan oleellisen tiedon tai asunto ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut. Näin etenkin silloin, kun nämä seikat ovat mahdollisesti vaikuttaneet ostopäätökseen. Asunnossa on myös virhe, jos asunto on ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostaja on olettanut. Arvioinnissa luonnollisesti huomioidaan esimerkiksi asunnon hinta, ikä sekä kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset.

Asunnon ostajalle on asetettu myös tiettyjä velvollisuuksia, kuten ennakkotarkastusvelvollisuus ja reklamaatiovelvollisuuden oikea-aikainen täyttäminen. Ostajaa sitova ennakkotarkastusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Tämä velvoittaa ostajaa, vaikka tarkastus jätettäisiin tekemättä. Ostajan kannalta keskeisiä asuntoa koskevia asiakirjoja ovat ainakin isännöitsijäntodistus ja kunnossapitotarveselvitys, joihin on syytä tutustua ennen ostopäätöstä. Annettuihin tietoihin voi lähtökohtaisesti luottaa, sillä ostajalla ei ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kohteesta antamien tietojen paikkansapitävyyttä ilman erityistä syytä.

Mikäli ostaja kaupanteon jälkeen havaitsee asuntokaupan kohteessa virheen, on hänen velvollisuutenaan tehdä myyjälle oikea-aikainen reklamaatio. Ellei ostaja ilmoita virheestä ja siihen liittyvistä vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisen ajan kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä kun se olisi pitänyt havaita, menettää hän oikeutensa vedota virheeseen. Kohtuullisena aikana on oikeuskäytännössä pidetty useimmiten noin kolmen kuukauden reklamaatioaikaa, mutta yksittäistapauksen erityispiirteistä johtuen jopa kahdeksan kuukauden reklamaatioaika on katsottu kohtuulliseksi. Joka tapauksessa virheestä ilmoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti virheen havaitsemisen jälkeen. Olennaista on, että reklamaatio sisältää tiedon virheestä ja vaatimuksista. Jos vaatimus on rahamääräinen, tulee vaadittavasta rahamäärästä esittää vähintään arvio. Kun asiaa aletaan selvittämään, vaatimuksia voidaan sitten täsmentää. On kuitenkin huomattava, että selvittelyn yhteydessä mahdollisesti ilmenevistä uusista virheistä on tehtävä vastaavasti reklamaatio.

Jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti, ostajalla on reklamaatioilmoituksen laiminlyönnistä huolimatta oikeus vedota virheeseen. Oikeuskäytännössä myyjän käytös on katsottu kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä oli vakuuttanut ostajalle asuntokaupan kohteesta asioita olematta niistä kuitenkaan varma. Vaikka myyjä ei ollut tietoisesti antanut virheellisiä tietoja ostajalle, katsottiin menettelyn olleen lain tarkoittamalla tavalla moitittavaksi.

Mikäli olet havainnut ostamassasi asunnossa virheen tai epäilet sellaista, ota meihin yhteyttä! Autamme selvittämään virheen laajuuden sekä avustamme reklamaation tekemisessä ja vaatimusten esittämisessä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

OSITUKSESSA HUOMIOITAVAT VARAT JA VELAT, ILMOITUVELVOLLISUUS JA OMAISUUDEN SALAAMINEN

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Ositus ei koske avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta eli omaisuutta, joka on suljettu pois avio-oikeuden piiristä esimerkiksi avioehdolla tai lahjakirjan määräyksellä. Mikäli avio-oikeudenalaista omaisuutta ei ole, tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.

Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Yhteisymmärryksessä voidaan sopia omaisuuden osituksesta puolittamisperiaatteesta poiketen. Osituksessa molempien osapuolten velvollisuutena on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa.

Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan tai omaisuuden jaosta ei päästä sopuun, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Käräjäoikeuden hakemuksesta määräämä pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen lähtökohtaisesti lain säännösten mukaisesti, mutta kuitenkin puolisoiden sovinnollisuutta edistäen.

Osituksessa tai erottelussa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Omaisuus huomioidaan sen arvoisena ja sisältöisenä kuin se oli avioeron tullessa vireille tai puolison kuoltua eli ositusperusteen syntyhetkellä. Vaikka omaisuutta olisi myyty avioeron vireille tulemisen jälkeen, kuuluisi se edelleen osituksessa huomioitaviin varoihin. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuudet kuolinpesistä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolainat, autolainat ja kulutusluotot.

Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan, on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

OSTAJAN ENNAKKOTARKASTUSVELVOLLISUUS ASUNTOKAUPASSA

Asuntokaupassa edellytetään tarkkaavaisuutta ostajan puolelta ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Kaupanteon jälkeen menetetään mahdollisuus vedota virheeseen, joka olisi ollut mahdollista havaita jo ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Milloin näin tapahtuu?

Ostajaa sitoo asuntokaupassa ennakkotarkastusvelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Sama velvollisuus koskee niin asunto-osakkeiden kuin kiinteistöjenkin kauppaa. Pääsääntönä on, että oikeus vedota virheeseen menetetään, vaikka tarkastus jätettäisiin vastoin ennakkotarkastusvelvollisuutta syystä tai toisesta tekemättä.

Millaisia tarkastustoimia ostajalta edellytetään? Ensinnäkin kaupan kohde tulee tarkastaa fyysisesti paikan päällä. Toiseksi tarkastus toteutetaan tavanomaisesti omin aistein havainnoiden sekä siinä laajuudessa kuin tiloihin on esteetön pääsy. Kolmanneksi ostajan on syytä perehtyä kaupan kohteen asiakirjoihin, kuten esimerkiksi kaupan kohteesta laadittuun kuntotarkastusraporttiin. Mikäli jokin kaupan kohteen virhe on ollut tai olisi ollut ostajan havaittavissa tarkastuksen hetkellä, virheeseen ei voi vedota jälkikäteen. Huomattavaa on, että etäyhteydellä toteutetut virtuaaliset asuntonäytöt eivät välttämättä täytä ennakkotarkastuksen kriteereitä.

Ilman erityistä syytä ostajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kohteesta antamien tietojen paikkansapitävyyttä, eikä ulottaa tarkastustaan seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttäisi teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajalta ei yleensä edellyttää esimerkiksi kiinteistön rakenteiden avaamista. Erityinen syy poikkeaviin toimenpiteisiin ja tietojen paikkansapitävyyden tarkistamiseen voi olla esimerkiksi katselmuksessa aistittu kosteuden haju tai kuntotarkastusraportissa mainittu kehotus teettää lisätutkimuksia alapohjan kunnon. Tällöin ostaja saattaa menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos ei ole ymmärtänyt vaatia esimerkiksi kuntotarkastusraportissa suositeltujen lisätutkimusten teettämistä ennen kaupantekoa.

Pohditko parhaillaan asuntokauppaa? Vastaamme mielellämme asiassa herääviin kysymyksiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Kiinteistökauppariita myyjän näkökulmasta

Myyjän näkökulmasta kiinteistönkauppaa koskeva riita voi tulla aivan yllättäen. Usein tällöin kokee itse kertoneensa kaiken kohteeseen liittyvän, mutta vastapuoli ei ole tästä tietävinään. Tällöin tärkeää on saada näyttöä kaikesta, mistä kauppaa tehtäessä on puhuttu ja pyrkiä näyttämään toteen, että kohde vastaa sitä, mitä kaupassa on sovittu.

Myyjä ei ole yksin vastuussa kiinteistön kunnosta, vaan myös ostajalle on velvollisuus tutustua kiinteistöön ennen kauppaa. Jollei ostaja ole näin tehnyt, ei myyjä vastaa sellaisista seikoista, jotka ostajan olisi tullut kauppaa tehdessä havaita. Ostajan tulee myös tutustua kaikkeen kohteesta annettuun dokumentaatioon, eikä myyjän voida odottaa vastaavan dokumenteissa ilmenneistä seikoista. Ostajan tulee siis olla huolellinen kiinteistöön tutustuessaan ja myyjän tietoja antaessaan. Riidan aikana ostajan tulee kyetä näyttämään väittämänsä virheet ja myyjän vastuu toteen. Myyjä taas pyrkii näytöllään vastaamaan ostajan väitteisiin ja osoittamaan, etteivät väitetyt seikat kuulu hänen vastuulleen. Tässä asiantunteva juristi on korvaamaton apu.


Jos kohteessa on piilevä virhe, josta osapuolet eivät kaupan hetkellä tienneet, tulee tämä lain mukaan myyjän vastattavaksi. Tällöin juristi voi auttaa neuvotteluissa ja virheen korjaamisesta sopimisessa sekä valvoa, ettei myyjä joudu maksamaan vastuulleen kuulumattomista korjauksista.

Riitojen välttämiseksi kaikki kaupan kohteesta annettu tieto kannattaa antaa kirjallisena ja merkitä kauppakirjan liitteeksi. Autamme mielellämme kauppakirjan laadinnassa ja osaavan juristin tekemä kauppakirja myös ennaltaehkäisee riitatilanteita.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Mikä kiinteistöriitojen käsittelyssä yllättää? Juristimme kertoo vastauksen

Hoidamme usein kiinteistöriitoja ja olemme huomanneet, että tietyt asiat niiden käsittelyssä tulevat usein asiakkaille yllätyksenä. Tässä artikkelissa avataan muutamia usein asiakkaillemme yllättäviä kiinteistöriidan aspekteja.

Ensinnäkin kiinteistöriidat ovat usein monimutkaisia ja laajaa ymmärrystä vaativia kokonaisuuksia. Niiden käsittely vie aikaa niin asiaan perehtymisen kuin myös laadukkaiden kirjelmien kirjoittamisen vuoksi. Kiinteistöriidoissa vaaditaan usein monenlaista näyttöä mm. virheestä ja sen synnystä, joten materiaalia kerääntyy usein paljon. Lisäksi vastapuolelle tulee antaa riittävästi vastausaikaa sovinnon mahdollistamiseksi. Tämän vuoksi kiinteistöriitojen käsittely vie jonkin verran aikaa jo ennen tuomioistuinvaihetta. Myös tuomioistuimissa käsittelyajat ovat kohtuullisen pitkiä ja istuntoa voi hyvinkin joutua odottamaan yli puolen vuoden ajan. Onkin yleistä, että riita saadaan sovittua jo ennen sen käsittelyä oikeudessa ja tämä säästääkin asiakkaan aikaa ja rahaa.

Kiinteistöriidoissa on erityisen tärkeää, että virheistä on todisteellisesti ilmoitettu vastapuolelle niiden ilmaantuessa tai mahdollisimman pian niiden ilmaantumisen jälkeen. Esimerkiksi sähköposti virheistä ja korjaus- tai korvausvaatimus on hyvä alku. Jos näin ei ole tehty, autamme arvioimaan voiko asiassa vielä esittää vaatimuksia vastapuolta kohtaan.


Kiinteistöriidoissa, kuten yleensä kaikissa muissakin riita-asioissa, sovinto on usein nopein ja edullisin vaihtoehto. Sovintoon pääsemiseksi pitää kuitenkin käydä neuvotteluja vastapuolen kanssa ja onkin aivan yleistä, että alussa vastapuoli kiistää kaiken eikä ole valmis suostumaan vaatimuksiin. Hankkimalla näyttöä ja neuvottelemalla on kuitenkin mahdollista saada molempia tyydyttävä ratkaisu. Vastapuolen kieltäytymisestä ei siis kannata säikähtää tai ajatella, ettei olisi oikeutettu korvaukseen.


Asianajajamme ja juristimme osaavat arvioida, onko asiassasi mahdollisuuksia korvauksen saamiseksi ja milloin sovintoehdotukseen kannattaa suostua.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Äänekkäät naapurit ja asukkaan oikeudet

Kesälomalla moni valvoo pidempään ja nauttii ystävien seurasta. Kesä on myös kaikenlaisten juhlien ja illanistujaisten aikaa, jotka usein venyvät myöhään yöhön. Mutta mitä tehdä, jos naapuri elää äänekkäästi niin kesällä kuin muutenkin?


Tämä tulee usein esiin varsinkin kerros- ja rivitaloasumisessa. Näissä on usein järjestyssäännöissä määritelty hiljainen aika, jolloin äänekäs toiminta on kielletty. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös hiljaisuuden aikana naapurilla on oikeus normaaliin elämään eli esimerkiksi käydä suihkussa ja käyttää hiustenkuivaajaa. Kovaääninen puhe, laulu tai musiikinkuuntelu taas on hiljaisuuden aikana kielletty. Jos naapuri ei tätä noudata, on sinulla oikeus valittaa äänistä taloyhtiölle tai soittaa poliisi paikalle rauhoittamaan tilanne. Ensimmäisenä naapurille kannattaa kuitenkin yrittää puhua tai jättää lappu hänen ovelleen. Usein tämä riittää.


Jos kyseessä on omakotitalo- tai mökkinaapuri ovat erilaiset keinot tarpeen. Häiritsevästä elämästä voi huomauttaa tai jättää lapun. Myös poliisin voi pahimmassa tapauksessa kutsua paikalle. Jokaisella on oikeus elää omassa kodissaan rauhassa ja autamme mielellämme tilanteen rauhoittamisessa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rakennushankkeet

Rakennushankkeeseen ryhtyminen

Aina unelmien kotia ei löydy valmiina markkinoilta, vaan se täytyy rakentaa itse. Vaikka usein ehdottoman etusijan suunnittelussa saakin hankkeen tekninen toteutus, rakennuttajan tulisi heti ennen hankkeen alkua selvittää tarkoin hankkeesta aiheutuvat lakien ja asetusten asettamat vaatimukset ja rakentamiseen liittyvät vastuukysymykset.

Anna asiantuntijan auttaa!

Ota asiantuntija avukseksi, ennen kuin ongelmat kasvavat ylitsepääsemättömiksi.

Rakentamisessa tarvittavat luvat ja tontin hankinta

Rakentaminen vaatii lähes aina rakennusluvan, jonka myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. Esimerkiksi asemakaava ja kunnan rakennusjärjestys voivat asettaa vaatimuksia siitä, millaisia rakennuksia tontille yleensäkään saa rakentaa.

Aina tonttia ostettaessa ei vielä tiedetä, saako sille rakentaa lainkaan tai ostajan suunnittelemalla tavalla. Tällöin kiinteistökauppa on syytä tehdä ehdollisena. Tontti voidaan myös vuokrata. Tällöin vuokrasopimuksen ehtoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Rakentaisinko itse vai ostaisinko pakettitalon?

Hanke voidaan toteuttaa paikalla rakentaen tai talotehtaan toimituksena. Talotehtaita koskevat omat lakinsa, joissa kuluttaja saa erityistä suojaa esimerkiksi tilanteissa, joissa talotehdas ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin kesken toimituksen. Rakensipa kummalla tavalla vain, sopimuskumppaneiden taloudelliseen tilaan ja kaikkiin tehtäviin sopimuksiin on kiinnitettävä aina erityistä huomiota rakennushankkeen riskien minimoimiseksi.

Rakennushankkeen toimijat – kuka vastaa ja mistä?

Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa teknisille suunnitelmille ja niiden laatijoille omat reunaehtonsa ja kelpoisuusvaatimuksensa. Samoin rakennusluvan vaativassa hankkeessa on aina oltava nimetty vastaava työnjohtaja, joka vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta, sekä siitä että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan mukaisesti lakeja ja asetuksia sekä hyvää rakennustapaa noudattaen.

Vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa esimerkiksi pääsuunnittelijalle, rakennesuunnittelijalle ja vastaavalle työnjohtajalle tietyt vastuuasemat ja tehtävät, hankkeeseen ryhtyvän on aina muistettava, ettei tämä tarkoita samaa kuin esimerkiksi ehdoton vahingonkorvausvelvollisuus myöhemmin löytyvän rakennusvirheen aiheuttaman vahingon vuoksi.

Mitä voi tehdä, jotta rakennushanke sujuisi suunnitellusti?

Oma koti on usein elämän kallein hankinta ja tämän vuoksi voi olla järkevää käyttää asiantuntija-apua rakentamiseen liittyvissä sopimusteknisissä asioissa. Muutoin rakennuttajalle itselleen voi syntyä yllättäviä vastuutilanteita esimerkiksi jonkun loukkaantuessa rakennustyömaalla tai urakoitsijan ajautuessa maksuvaikeuksiin. Oikein laaditut sopimukset edesauttavat myös sitä, että hanke valmistuu suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Usein sopimustekninen ennakointi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun mahdolliset ongelmatilanteet ja vastuuasiat on kartoitettu jo etukäteen.

Asuinhuoneiston vuokraus

Sivulla käymme vuokrausta läpi niin vuokralaisen kuin vuokranantajankin näkökulmasta

Vuokrasopimus sitoo sen osapuolia ja on voimassa joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Vuokrattaessa huonetta tai huoneistoa asumistarkoitukseen, tulee sovellettavaksi huoneenvuokralaki. Vuokrasopimuksen sitovuutta arvioidaan tehdyn vuokrasopimuksen ja muun mahdollisen todistelun sisällön perusteella.

Anna asiantuntijan auttaa!

Asiantuntijamme auttavat ja varmistavat, että etusi tulee huomioitua kaikissa asuinhuoneiston vuokraamiseen liittyvissä tilanteissa.

Vuokrasopimuksen tekeminen

Oikeudellisesti vuokrasopimuksessa on kyse varallisuusoikeudellisesta sopimuksesta. Suositeltavaa on tehdä sopimus aina kirjallisena, vaikka ilman konkreettisesta sopimustakin sovittu vuokraoikeus sitoo. Vuokrasuhteen muutokset kesken vuokrakauden on myös hyvä kirjata kirjallisena sopimukseen. Suullisesti sovitusta vuokrasopimuksesta on huomattava, että sen katsotaan syntyneen aina toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikainen vuokrasuhde on tehtävä näin ollen aina kirjallisena.

Vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen vuokralaiselle siirtyy sopimuksen ehtojen mukaisesti vuokranantajalta asuinhuoneiston käyttö- ja hallintaoikeus. Käytäntönä pidetään vuokralaisen yksinoikeutta huoneistoon, eikä tällöin vuokranantajalla ole oikeutta sen käyttämiseen ilman erillistä sopimusta osapuolten välillä. Erityisestä perusteesta vuokranantajalla saattaa olla oikeus päästä huoneistoon myös ilman lupaa esimerkiksi huoneiston hoidon ja kunnon valvomista varten tai myyntitilanteessa näyttääkseen huoneistoa ulkopuolisille.

Vuokran maksu ja määrä

Lain mukaan vuokra on maksettava viimeistään kuukauden toisena päivänä vuokranmaksukauden alusta lukien, jos muuta ei vuokrasopimuksessa ole sovittu. Vuokranmaksukausi on lähtökohtaisesti kuukausi, mutta vuokra maksetaan aina osapuolten kesken sovitulta ajalta. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia myös vuokran maksamisesta ennakkoon, mutta tällöin maksamiselle pitää olla erityinen syy, eikä ennakkoa voida maksaa enempää kuin kolmelta kuukaudelta etukäteen. Vuokran määrä perustuu sopimukseen ja sitoo sen osapuolia.

Vuokranantajalle saattaa tulla myöhemmin tarve korottaa vuokraa ja tavallista onkin, että vuokrasopimuksessa vuokra sidotaan kuluttajahinta- tai elinkustannusindeksin muutoksiin. Vuokran määrä ei saa kuitenkaan olla kohtuuton. Vuokravastikkeen ollessa joko kohtuuttoman korkea tai liian alhainen, voivat osapuolet saattaa asian tarvittaessa tuomioistuimen harkintaan.

Huoneiston jälleen- ja alivuokraus sekä väliaikainen luovuttaminen (esimerkkinä Airbnb:n vuokraus)

Jälleenvuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa vuokralainen vuokraa huoneiston edelleen yhdelle tai useammalle vuokralaiselleen. Huoneiston jälleenvuokraus on yleistynyt Airbnb:n kasvun myötä. Airbnb:llä tarkoitetaan lyhytaikaista vuokrausta, jolla koko huoneisto tai sen osa luovutetaan toisen käytettäväksi. Vuokralaisen jälleenvuokratessa huoneistoaan tarvitaan aina vuokranantajan lupa. Vuokranantajan näkökulmasta tämä lisää hänen velvollisuuksiaan esimerkiksi ilmoittaa irtisanomisesta tai purkamisesta niin vuokralaiselle kuin jälleenvuokralaiselle.

Alivuokrauksella tarkoitetaan sitä, että vuokralainen luovuttaa vain osan huoneistosta toisen käytettäväksi vastiketta eli vuokraa vastaan. Alkuperäinen vuokranantaja ei ole tämän vuokrasopimuksen osapuoli. Alivuokraus on jälleenvuokrauksesta poiketen mahdollista ilman vuokranantajan lupaa, mikäli siitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa. Alivuokrausta ei voida siis pätevästi estää sopimalla siitä vuokrasopimuksessa. Alivuokrasuhteessa alkuperäinen vuokralainen toimii vuokranantajana alivuokralaiselleen ja on siten vastuussa huoneiston omistajalle alivuokralaisensa tekemisistä.

Vuokralaisella on mahdollisuus luovuttaa koko asuinhuoneisto toisen käytettäväksi, jos vuokralainen työnsä, opintojensa, sairauden tai muun sellaisen syyn takia oleskelee toisella paikkakunnalla. Väliaikainen luovuttaminen on mahdollista tehdä enintään kahdeksi vuodeksi. Vuokralaisen on viimeistään kuukautta ennen luovuttamista ilmoitettava asiasta vuokranantajalleen kirjallisesti. Vuokranantaja voi vastustaa luovutusta, mikäli sille on pätevä syy. Pätevänä syynä voidaan pitää esimerkiksi perusteltua syytä jo etukäteen olettaa, että luovutuksensaajan käyttäytyminen oikeuttaisi vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen. Jos asiasta syntyy riitaa, on vuokranantajalla mahdollisuus saattaa vastustamisensa peruste tuomioistuimen tutkittavaksi 14 päivän kuluessa ilmoituksen saatuaan.

Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanominen tai purkaminen

Vuokrasopimus päättyy tavallisesti vuokralaisen suorittamaan irtisanomiseen, joka ei vaadi mitään erityisiä perusteita. Lain mukaan vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi, joka lasketaan alkavaksi sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen suoritettiin, jos asiasta ei ole sovittu toisin. Vuokralaisen irtisanomisaikaa ei voida kuitenkaan sopimuksella pidentää.

Vuokranantajan irtisanoessa sopimuksen, joka on ollut voimassa vähintään vuoden, on irtisanomisaika lain mukaan vähintään kuusi kuukautta. Mikäli vuokrasuhde on kestänyt vähemmän, irtisanomisaika lyhenee kolmeen kuukauteen. Välitöntä irtisanomissuojaa saadakseen vuokralaisen on vielä vuokrasuhteen kestäessä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisen tiedoksisaannista nostettava irtisanomisen tehottomaksi julistamista koskeva kanne tuomioistuimessa. Vuokranantajan irtisanominen voidaan julistaa tehottomaksi. Tämä on mahdollista, jos tuomioistuin harkitsee vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen irtisanomisen kohtuuttomaksi, eikä irtisanomiseen ole ollut hyväksyttävää syytä. Välillistä irtisanomissuojaa vuokralainen voi vaatia vielä kolmen vuoden kuluttua vuokrasuhteen päättymisestä. Tällöin tuomioistuimen harkintaan voi tulla se, onko vuokrasuhde päättynyt hyvän tavan vastaisena.

Vuokralaisella on oikeus myös purkaa vuokrasopimus päättyväksi välittömästi, jos vuokralaiselle, hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalle tai hänen palveluksessaan olevalle aiheutuu terveydelle ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä. Vuokralaisella on lisäksi oikeus purkaa sopimus muun muassa silloin, jos huoneiston hallinnan luovutus viivästyy olennaisesti tai vuokranantaja laiminlyö olennaisen puutteen korjaamisen. Purkamisilmoitus on annettava vuokranantajalle kirjallisesti ja siinä on mainittava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta.

Vuokranantajalla on oikeus purkaa vastaavasti vuokralaisen vuokrasopimus, jos vuokralainen rikkoo vuokrasopimusta. Mikäli vuokralaisen menettelyllä on ollut vain vähäinen merkitys, ei sopimusta voida purkaa. Vuokralaisen laiminlyödessä vuokranmaksun säädetyssä tai sovitussa ajassa tai luovuttaessa hallintaoikeutensa vuokranantajan tietämättä toiselle, sopimus voidaan vuokranantajan toimesta purkaa heti ilman varoitusta. Laki luettelee varoitusta vaativat purkamiseen oikeuttavat vuokralaisen menettelyt, jolloin vuokralaisella on vielä mahdollisuus oikaista käytöksensä. Mikäli näin käy, ei vuokranantajalla ole enää oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen.

Varoitusta edellyttäviä purkamisperusteita ovat seuraavat:

  • huoneistoa käytetään muuhun tarkoitukseen tai muulla tavalla kuin sopimusta tehtäessä on edellytetty;
  • vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää;
  • vuokralainen hoitaa huoneistoa huonosti; tai
  • vuokralainen rikkoo huoneistossa, mitä terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai määrätty.

Purkamisilmoitus on annettava vuokralaiselle kirjallisesti ja todistettavasti. Ilmoituksesta on käytävä ilmi purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta. Jos vuokralainen ei noudata purkamisilmoitusta, eikä luovuta asunnon hallintaa vuokranantajan ilmoittamana ajankohtana, vuokranantaja voi vaatia tuomioistuimelta sopimuksen purkamista ja vuokralaisen häätöä.

Työasiat

Useat meistä toimivat elämänsä aikana niin työntekijän eli palkansaajan kuin työnantajan eli palkanmaksajan rooleissa. Kaikkiin työpaikalla oleviin rooleihin ammattialasta riippumatta liittyy tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, joihin työoikeus antaa vastauksia. Keskeisin työoikeuden säännös on työsopimuslaki, joka säätelee muun muassa työsopimuksen laatimista ja työsuhteen keskeisiä ehtoja, kestoa sekä päättämistä. Työsopimuksessa ei voida sopia lain säännöksiä heikommista ehdoista. Laki antaa suojaa niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Riita syntyy, kun on näkemysero esimerkiksi lain tai työsopimuksen tulkinnasta tai työsuhteen päättämisen perusteista.

Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet

Työntekijän yksi tärkeimmistä oikeuksista on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin työehtoihin. Työntekijällä onkin lain mukaan oikeus aina vähintään tavanomaiseen ja kohtuulliseen palkkaan. Oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön ovat myös työntekijälle kuuluvia oikeuksia. Työntekijällä on oltava oikeus laissa säädettyihin perhevapaisiin ja oikeus saada työstään vapaaksi sairasvakuutuslain mukaiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat. Voidaankin sanoa, että työnantajaa sitovat velvollisuudet ovat työntekijän tärkeimpiä oikeuksia. Laki asettaa reunaehdot näille työntekijälle kuuluville vähimmäisoikeuksille.

Työntekijän tärkeimpiin velvollisuuksiin voidaan puolestaan lukea lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että työntekijän pitää välttää kilpailevaa toimintaa, pitää salassa liike- ja ammattisalaisuudet, sekä ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon työnantajansa etu. Työntekijän on huolehdittava siitä, ettei työssä saadut tiedot ja muut salassa pidettävät asiat kantaudu ulkopuolisen tietoon. Velvollisuuksiin voidaan lukea myös työntekijän velvoite suorittaa työnsä huolellisesti, noudattaa sovittuja työaikoja sekä työnjohdon ohjeita. Työntekijän velvollisuutena on huolehtia, että edellä mainitut velvoitteet toteutuvat työnantajan edellyttämällä tavalla.

Tarvitsetko apua työelämän koukeroissa?

Työoikeuteen perehtyneet ammattilaisemme auttavat sinua ongelmatilanteissa.