Kategoria: Rikokset ja lähestymiskielto UUSI

Rikokset ja lähestymiskielto -otsikon alle kuuluvat sivut

Somessa voi syyllistyä rikokseen – milloin somettaminen on rangaistavaa?

Erilaiset somealustat, kuten Facebook, Instagram Twitter, TikTok ja Snapchat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet jakaa tietoa ajankohtaisista asioista, sekä pitää yhteyttä ja viestitellä muiden ihmisten kanssa. Aina ei kuitenkaan somealustan käyttäjä tiedosta, mikä on sallittua ja mikä ei. Voiko meneillään olevasta huoltoriidasta kertoa Facebook-päivityksellä, joka tavoittaa kaikki Facebook-ystävät? Tai voiko ex-puolison nykyisestä parisuhteesta tehdä Instagram-tarinan?

Somessa voi syyllistyä monenlaisiin rikoksiin, joista yleisimmät ovat ns. sananvapausrikoksia. Tavallisesti poliisitutkinnan kohteeksi joutunutta somettajaa epäillään kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tai vainoamisesta. Myös laittomaan uhkaukseen voi syyllistyä netissä.

Usein kunnianloukkaus liitetään valheellisen tiedon levittämiseen. Tämä on kuitenkin vain yksi useammasta vaihtoehtoisesta tunnusmerkistöstä. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä, vaikka esitetty tieto pitäisikin paikkansa. Tällöin arvioitavaksi tulee se, onko tekijä halventanut toista sanoilla tai eleillä tai muulla tavalla. Toisen nimittäminen halventavalla tavalla voi olla kunnianloukkaus, vaikka käytetty ilmaisu sinänsä olisi käyttäjän mielestä paikkansa pitävä.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen käsittää sellaisen tiedon levittämistä, jota voidaan pitää yksityiselämään kuuluvana ja tästä syystä arkaluontoisena. Arviointi on luonnollisesti tapauskohtaista. Tässäkään arvioinnissa ratkaisevaa ei ole se, onko tieto pitänyt paikkansa. Myöskään se, että tieto on ollut julkista, ei tee levittämisestä laillista. Esimerkiksi rikostuomiota, jossa toinen on tuomittu pahoinpitelystä, ei voi levittää netissä vapaasti, vaikka tuomio onkin julkinen. Sen sijaan, jos tuomion julkistamisella tai levittämisellä on haluttu käsitellä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää kysymystä, tiedon levittäminen saattaa olla sallittua. Erikseen joudutaan myös arvioimaan sitä, saako esimerkiksi poliittisesta päättäjästä tai virkamiehestä julkistaa tietoja, joiden perusteella on syytä kyseenalaistaa hänen kykynsä toimia tehtävässään. Julkisuuden henkilöitä ja johtavassa asemassa olevia henkilöitä koskevien tietojen levittämisessä on yleisesti ottaen asetettu rikoskynnys huomattavasti korkeammaksi, kuin muita henkilöitä koskevien tietojen osalta.

Jos netissä on esitetty tietoja, jotka ovat loukkaavia, halventavia tai valheellisia, niitä voi pyytää poistettavaksi suoraan hakumoottoriyritykseltä, kuten Googlelta. Tuomioistuin voi myös eräitä joukkoviestintärikoksia käsitellessään määrätä verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta. Tällaisen asian käsittelyssä sovelletaan lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä.

Jos itse on joutunut netissä solvauksen, halveksunnan tai yksityiselämän loukkauksen kohteeksi, kannattaa asiasta tehdä rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoituksen tekemiseen voi myös saada apua asianajo- tai lakiasiaintoimistosta.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Nuoret ja rikollisuus

Viime aikoina on uutisoitu jonkin verran nuorten tekemistä ja nuoriin kohdistuneista rikoksista. Mutta miten nuoria käsitellään rikosoikeuden näkökulmasta?

 Nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa hänen täytettyään 15-vuotta. Myös jo alle 15-vuotias voi joutua vahingonkorvausvastuuseen teostaan ja hänen tekemästään rikoksesta jää joka tapauksessa merkintä poliisin rekisteriin. Kun puhutaan nuorista rikoksentekijöistä, tarkoitetaan 15–20-vuotiasta henkilöä, joka on syyllistynyt rikokseen.

Rikokseen syyllistyneen nuoren kohdalla voidaan huomioida hänen ikänsä ja aiempi rikostaustansa rangaistusta mitattaessa eli rangaistuksen pituutta arvioitaessa. Alle 18-vuotias voidaan myös tuomita nuorisorangaistukseen tai yhdistelmärangaistukseen, jos hän on uusinut vakavan rikoksen. Nuoren ikä voi siis vaikuttaa myös rangaistustyypin valintaan.

Rikosprosessissa nuoren ikä voidaan huomioida myös muuten. Esitutkinnassa häntä kuulustellaan, mutta kuulusteluissa voi olla mukana nuoren huoltaja ja usein myös sosiaalitoimen henkilökuntaa. Nuorella, kuten muillakin rikoksesta epäillyillä, on oikeus asianajajaan ja asianajajan tulee hoitaa nuoren asiaa lain puitteissa tämän edun mukaisesti.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rikosasian käsittely oikeudessa

Kun syyttäjä on vienyt asian oikeuden käsiteltäväksi, päättää oikeus tavallisesti istuntopäivästä. Joissain vähäisemmissä rikoksissa asia voidaan asianosaisten suostumuksella käsitellä kirjallisessa menettelyssä, mutta pääsääntöisesti rikosasiat käsitellään tuomioistuimessa pääkäsittelyssä. Asianosaisilla on oikeus olla paikalla ja tuomioistuin kutsuu heidät istuntoon. Joskus asianosaiset kutsutaan istuntoon henkilökohtaisesti tai avustajan edustamana sakon uhalla. Näin toimitaan, kun oikeus katsoo henkilön läsnäolon olevan välttämätöntä asian selvittämiseksi.

Rikosasian käsittelyssä syyttäjällä on suuri rooli käsittelyn eteenpäin viemisessä, vaikka tuomari käyttääkin oikeudessa viimesijaista valtaa. Istunnossa kummallakin osapuolella on mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta ja kommentoida toisen osapuolen esittämiä seikkoja ja todisteita. Myös todistajia kuullaan tarvittaessa ja molemmilla osapuolilla on oikeus ilmoittaa todistajia kuultavaksi oikeuteen.

Asian pääkäsittelyn jälkeen oikeus antaa ratkaisunsa joko heti istunnon jälkeen tai harkintaa vaativissa asioissa myöhemmin kirjallisena. Oikeus on ratkaisussaan sidottu lakiin ja sen tulee ratkaista asia esitetyn näytön ja lain perusteella.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Mitä rikosasiassa tapahtuu esitutkinnan jälkeen? Syyttäjän syyteharkinta

Kun poliisi on suorittanut rikosasiaan liittyvän esitutkinnan, rikosasia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää, nostaako hän epäillystä rikoksesta syytteen vai ei. Syyttäjän on lain mukaan nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Mikäli syyte päätetään nostaa, syyttäjä laatii tapauksesta haastehakemuksen, jossa hän kuvailee, mitä rikosta syyte koskee. Kuvauksessaan syyttäjä kertoo mitä asiassa on hänen tietojensa mukaan tapahtunut ja kertoo, mikä rikos on hänen mielestään kyseessä. Tämän jälkeen asia etenee tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Syyttäjä voi kuitenkin monessa erilaisessa tilanteessa jättää syytteen nostamatta. Tällöin hän laatii kirjallisen päätöksen syyttämättä jättämisestä ja perustelee siihen johtaneet syyt. Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu. Päätös perusteluineen toimitetaan syyttämättä jätetylle epäillylle sekä asianomistajalle eli uhrille. Asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte rikoksesta, vaikka syyttäjä olisi päättänyt jättää syytteen nostamatta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että asian vieminen oikeuteen ilman syyttäjän myötävaikutusta lisää asianomistajan kuluriskiä ja sitä kannattaakin harkita aina tarkoin.

Syyttäjä jättää syytteen nostamatta, jos rikokseen epäillyn syyllisyydestä ei ole riittävää näyttöä. Useimmiten syyte on siis nostettava, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi. Syyttäjä voi kuitenkin luopua myös näissä tilanteissa syytteen nostamisesta harkinnanvaraisella perusteella, jos esimerkiksi rikos on vähäinen, rikoksesta epäilty on alaikäinen, asian jatkamisen kustannukset tulisivat kohtuuttomiksi tai jos rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomana tai se ei olisi tarkoituksenmukainen.

Rikoksen vähäisyyden perusteella syyttämättä jättäminen edellyttää, että rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja että rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Vähäisyyden arvioinnissa mittapuuna käytetään epäillyn rikoksen vertaamista saman rikoslajin eli esimerkiksi näpistyksen normaalitapaukseen.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rikosprosessin kulku – esitutkinta

Rikosprosessi alkaa, kun poliisi on joko itse havainnut epäillyn rikoksen tai joku on tehnyt asiasta ilmoituksen. Poliisi alkaa tällöin tutkia asiaa ja kuulustelee siihen mahdollisesti liittyviä henkilöitä tai henkilöitä, jotka ovat kuulleet tai nähneet jotain asiaan liittyvää. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisille sähköisesti tai menemällä henkilökohtaisesti poliisilaitokselle. Poliisin tutkinnan keinot vaihtelevat sen mukaan, millaista rikosta epäillään. Poliisilla on valta käyttää esitutkinnan aikana pakkokeinoja, kuten ottaa henkilö putkaan säilöön, mutta näiden keinojen käyttö ja niiden rajat on tarkasti säännelty.


Joskus väitetty rikos voi olla jo lähtökohtaisesti vanhentunut tai käy ilmi, ettei rikosta ole koskaan tapahtunut. Tällöin poliisi ei jatka esitutkintaa.


Esitutkinnasta tehdään esitutkintapöytäkirja, johon kirjataan esitutkinnan tulokset eli se, mitä asiassa on selvinnyt. Siitä tulee ilmi kuultujen henkilöiden kertomukset, todistusaineisto, mahdolliset kuvat rikospaikalta ja poliisin näkemys rikosnimikkeistä. Jos poliisi katsoo, että asiassa on syytä epäillä rikosta, siirretään asia syyttäjälle syyteharkintaan.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

KOETKO PERHEVÄKIVALLAN UHKAA?

Perheväkivallalla tarkoitetaan perheen sisäistä väkivaltaa. Se voi ilmetä esimerkiksi henkisenä, fyysisenä, seksuaalisena tai taloudellisena väkivaltana ja käsittää keneen tahansa perheenjäseneen kohdistuvan väkivallan. Kyse voi olla esimerkiksi aviopuolisoiden tai sisarusten välisestä väkivallasta taikka lasten ja vanhempien välisestä väkivallasta puolin ja toisin. Etenkin vuonna 2020 alkaneen koronaviruksen seurauksena perheet viettivät entistä tiiviimmin aikaa yhdessä, jolloin perheväkivallan uhka oli korostunutta. Vaikka pandemia on sittemmin rauhoittunut ja arkielämä pääosin palautunut entiselleen, vaikuttavat viime vuodet yhä perheväkivallan esiintymiseen. Koronapandemian seurauksena monien perheiden taloudellinen tilanne on huonontunut ja etätöiden määrä kasvanut. Muun muassa näistä syistä perheenjäsenten välit voivat kiristyä, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaisuuteen. Perheväkivalta on edelleen Suomessa vakava ongelma.

Monien perheiden kohdalla sekä vanhemmat että lapset viettävät aikaansa kotona korostetusti esimerkiksi kesäloma-aikaan. Se, että perheet viettävät selvästi enemmän aikaa yhdessä, saattaa joissakin kodeissa kärjistyä perheväkivaltaan tai ainakin sen uhkaan. Mikäli perheen tilanne on jännittynyt ja varautunut jo ennestään, tiiviimmin yhdessä vietetty aika voi olla viimeinen tikki. Jo väkivallan uhkaa voidaan pitää henkisenä väkivaltana ja se voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa.

Jos tuntee pelkoa väkivallasta tai sen uhkasta olisi tärkeää hakea apua jo etukäteen ennen kuin tilanne pitkittyy ja kärjistyy.
Tilanteen uhatessa kärjistyä väkivallaksi tai sen uhkaksi olisi hyvä pyrkiä rauhoittamaan tilanne tai poistua paikalta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos tilanne perheessä on kärjistynyt nopeasti ja tilanteesta ei ole ulospääsyä.

Jos olet joutunut perheväkivallan uhriksi, ilmoita siitä poliisille mahdollisimman pian tekemällä rikosilmoitus. Voit tehdä rikosilmoituksen joko paikalle saapuvalle poliisipartiolle tai myöhemmin millä tahansa poliisiasemalla taikka poliisin verkkoasioinnin kautta. Lääkäriin on syytä hakeutua niin pian kuin mahdollista, vaikka vammat eivät edellyttäisikään lääkärin hoitoa. On tärkeää, että lievätkin ruhjeet ja mustelmat kirjataan lääkärintodistukseen, jota voidaan käyttää oikeudenkäynnissä todisteena. Mahdollisuuksien mukaan teosta syntyneet näkyvät vammat olisi myös hyvä saada valokuvatuksi valokuvien todistusarvon vuoksi. Todistusaineisto kannattaa säilyttää tekijän ulottumattomissa, jotta tilanne ei kärjistyisi entisestään. Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, sinun tulisi välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa. Kirjaa ylös myös kaikki muistikuvasi tapahtuneesta ja säilytä koko todistusaineisto, kuten viestit ja kuvat, jos niitä liittyy asiaan.

On tärkeää, ettet jää yksin kokemuksesi kanssa. Perheväkivallan uhriksi joutuminen on raskas kokemus ja herättää monenlaisia negatiivisia tunteita. Tapahtuneesta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta se on tärkeä tapa käsitellä tilannetta ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Perheväkivaltaa kokeneille on myös tukipalveluita, joista saa apua ja tukea henkiseen jaksamiseen. Esimerkiksi tukipalvelu Nollalinja on auki vuorokauden jokaisena tuntina jokaiselle perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneelle. Naistenlinja puolestaan on erikoistunut naisten ja tyttöjen auttamiseen.

Me olemme apunasi ja tukenasi oikeudellisissa kysymyksissä. Avustamme sekä esitutkinnassa että rikosoikeudenkäynnissä. Esitutkinnassa olemme tukenasi kuulemisessa ja huolehdimme, että poliisi huomioi kaiken olennaisen esitutkinnassa. Rikosprosessissa avustamme sinua ja varmistamme, että rikosasia tulee totuudenmukaisesti käsitellyksi ja saat äänesi kuuluviin. Väkivallan uhrilla on oikeus vahingonkorvauksiin, joiden asianmukaiseksi vaatimiseksi on hyvä turvautua ammattitaitoisten juristiemme apuun. Usein myös lähestymiskiellon hakeminen voi tulla kyseeseen, joten autamme hakemuksen laatimisessa ja sen käsittelyprosessissa tuomioistuimessa. Tilanteeseen mahdollisesti liittyvistä perheoikeudellisista kysymyksistä meillä on niin ikään useita vuosia kokemusta.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!