Kategoria: Rikosasiat ja lähestymiskielto

Mitä esitutkinnassa tapahtuu?

Poliisi aloittaa esitutkinnan, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Myös rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset voivat suorittaa tutkintaa. Avustajan läsnäolo kuulusteluissa on erittäin suositeltavaa. Avustajana toimii yleensä asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Kaikki lakimiehemme ovat päteviä avustamaan sinua kuulustelussa, olet sitten rikoksesta epäiltynä tai uhrina asiassa. Avustajaan olisi hyvä olla yhteydessä heti rikoksen tapahduttua, jotta asiaa selvitetään jo tässä vaiheessa mahdollisimman tarkasti.

Henkilö kutsutaan normaalisti kuultavaksi hänen asuinpaikkansa poliisilaitokselle. Vakavimmissa rikoksissa poliisi voi ottaa epäillyn kiinni, pidättää tai vangita hänet. Matkustuskielto ja tutkinta-aresti ovat vaihtoehtoja tutkintavankeudelle.

Henkilölle on ilmoitettava mikä hänen asemansa on tutkinnassa. Sinun tulee tietää, että sinua kuulustellaan epäiltynä rikokseen ja mistä teosta tarkemmin on kyse. Sinua voidaan kuulla myös asianomistajana eli uhrina tai todistajana. Kuulustelu tulee suorittaa asiallisesti ja rauhallisesti. 

Sinun on hyvä tietää,

että kun olet epäiltynä rikoksesta, sinulla ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta, eikä sinun tarvitse kertoa mitään asiassa.

Rangaistavaa kuitenkin on, jos kerrot totuudenvastaisesti jonkun toisen henkilön syyllistyneen rikokseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi väärä ilmianto.

Valehtelusta kiinnijääminen voi myös vaikuttaa merkittävästi kertomuksesi uskottavuuteen.

Muistathan kuulusteluissa, että kaikki mitä siellä puhutaan ei välttämättä tule kirjatuksi pöytäkirjaan. Asian ratkaisussa näyttönä pöytäkirjalla on keskeinen merkitys ja siinä oleva oma kertomus on syytä tarkistaa huolella ennen sen allekirjoittamista. Avustajan tärkein tehtävä on huolehtia, että asiat tulevat kirjatuksi niin kuin olet ne esitutkinnassa kertonut.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan. Lisäksi tiedon levitys on toteutettu joko joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muulla tavalla niin, että useat voivat sen nähdä. Jos tällainen teko aiheuttaa loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voidaan tiedonlevittäjä tuomita sakkoon ja maksamaan loukatulle vahingonkorvausta. Loukkaava julkaisu kuten videotallenne voidaan määrätä poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Jos epäilee jonkun syyllistyneen tällaiseen rikokseen tai on itse epäiltynä, kannattaa turvautua asiantuntevan lakimiehen apuun.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ei välttämättä ole aina rikos. Poikkeuksena pidetään esimerkiksi henkilöitä, jotka toimivat politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa. Yksityiselämää koskevalla tiedolla tulee kuitenkin olla merkitystä toiminnan arviointiin tässä työtehtävässä. Tiedon levittämisen tulisi myös liittyä jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseen. Tässäkään tapauksessa mitä tahansa yksityiselämään liittyvää tietoa ei siten voi levittää.

Oletko rikoksesta epäiltynä?

Poliisi aloittaa esitutkinnan, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Myös rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset voivat suorittaa tutkintaa. Avustajan läsnäolo kuulusteluissa on erittäin suositeltavaa. Avustajana toimii yleensä asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Toimistomme lakimiehillä on vankka kokemus rikosasioissa avustajana toimimisesta. Avustamme sinua tarvittaessa jo kuulustelussa, olet sitten rikoksesta epäiltynä tai uhrina asiassa. Suosittelemme ottaman yhteyttä avustajaan heti rikoksen tapahduttua, jotta asiaa selvitettäisiin alusta alkaen mahdollisimman tarkasti.

Epäilty kutsutaan normaalisti kuultavaksi hänen asuinpaikkansa poliisilaitokselle. Vakavimmissa rikoksissa poliisi voi ottaa epäillyn kiinni, pidättää tai vangita hänet. Tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti toimivat vaihtoehtoina tutkintavankeudelle.

Henkilölle on ilmoitettava mikä hänen asemansa on tutkinnassa. Sinun tulee tietää, että sinua kuulustellaan epäiltynä rikokseen ja mistä teosta tarkemmin on kyse. Sinua voidaan kuulla myös asianomistajana eli uhrina tai todistajana. Kuulustelu tulee suorittaa asiallisesti ja rauhallisesti. 

Kun olet epäiltynä rikoksesta, sinun on hyvä tietää, ettei sinulla ole velvollisuutta pysyä totuudessa. Sinun ei tarvitse kertoa asiassa mitään. Rangaistavaa kuitenkin on, jos kerrot totuudenvastaisesti jonkun toisen henkilön syyllistyneen rikokseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi väärä ilmianto. Valehtelusta kiinnijääminen voi myös vaikuttaa merkittävästi kertomuksesi uskottavuuteen.

Muistathan kuulusteluissa, että kaikki mitä siellä puhutaan ei välttämättä tule kirjatuksi pöytäkirjaan. Asian ratkaisussa pöytäkirjalla on näyttönä keskeinen merkitys ja siihen kirjattu, oma kertomus on syytä tarkistaa huolella ennen sen allekirjoittamista.

Rikoksen uhri – tiedätkö miten toimia?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti poliisille tekemällä rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä monella eri tapaa. Voit esimerkiksi mennä poliisiasemalle tai ilmoittaa rikoksesta sähköisesti osoitteessa https://poliisi.fi/tee-rikosilmoitus.

Jos kyse on esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tai muusta sellaisesta rikoksesta, josta sinulle on aiheutunut vammoja, sinun tulisi mennä lääkäriin mahdollisimman nopeasti ja mikäli mahdollista, ottaa valokuvia vahingoista. Lääkärintodistuksen hankkiminen on tärkeää asiaan liittyvän todistelun kannalta. Jos tapahtumalla on todistajia, ota ylös heidän yhteystietonsa. Kaikki mahdolliset todisteet tapahtumista on hyvä kerätä talteen. Esimerkiksi puhelimesta tai internetistä löytyvä todistelu tulisi tallentaa siten, ettei se häviä rikosprosessin aikana.

Avustajan ottaminen on hyvin suositeltavaa jo rikosprosessin alkuvaiheessa. Avustamme mielellämme jo rikosilmoituksen tekemisessä. Hyvin tehty tutkintapyyntö edesauttaa toivotun lopputuloksen saavuttamista ja tutkinnan etenemistä.

Miten rikosprosessi etenee?

Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön saatuaan poliisi käynnistää esitutkinnan, jossa selvitellään rikosta tarkemmin. Esitutkinnassa poliisi kuulustelee tarkemmin kaikkia osapuolia sekä mahdollisia todistajia ja kerää todistusaineistoa. Asian selvittämistä edesauttaa, että poliisille toimitetaan kaikki saatavissa oleva materiaali.

Asianomistajan on ilmoitettava, vaatiiko hän rangaistusta ja vahingonkorvausta. Esitutkinnan valmistuttua asia etenee syyttäjälle, joka harkitsee, nostetaanko asiassa syyte. Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, rikoksen uhri voi itse sitä ajaa, mutta hävitessään uhrilla on velvollisuus korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Silloin kun syyttäjä ajaa syytettä, ei rikoksen uhri joudu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.

Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot rikoksen uhrille. Vaatimus vahingonkorvauksista on ilmoitettava esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimessa. Vahingonkorvausta voidaan vaatia esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakuluista, rikkoontuneesta tai anastetusta omaisuudesta, sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Joissakin rikoksissa korvausta voidaan vaatia myös henkisestä kärsimyksestä. Vahingonkorvauksia ei tuomita, mikäli niitä ei erikseen vaadi, eikä niitä voida tuomita enempää kuin on vaadittu.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksessa on annettu suosituksia vahingonkorvausten määristä esimerkiksi tilapäisen haitan ja kärsimyksen osalta. Vaatimusten tulisi perustua suosituksiin. Viimeistään silloin, kun vahingonkorvausvaatimukset pyydetään, on suositeltavaa olla yhteydessä asiamieheen, jotta korvausvaatimukset tulisi laadittua oikein ja saataisiin hankittua lisätodistelua vaadittujen määrien tueksi. Jos rikoksentekijältä ei saada perityksi vahingonkorvauksia, rikoksen uhri voi hakea ja saada joitakin tuomioistuimen määräämiä korvauksia Valtiokonttorilta. Haemme korvaukset yleensä asiakkaan puolesta.

Jos kyseessä on seksuaalirikos, lähisuhdeväkivalta- tai muu väkivaltarikos, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä uhrille tukihenkilön ja avustajan, joiden palkkio maksetaan uhrin tuloista riippumatta valtion varoista. Tällöin oikeudenkäynti on uhrille ilmainen. Usein myös kotivakuutuksen liitteenä oleva oikeusturvavakuutus korvaa oikeudenkäynnin kustannukset. Yleensä rikoksentekijä velvoitetaan vaatimuksesta korvaamaan nämä kustannukset. Vähä- tai keskituloisena voit olla myös oikeutettu valtion maksamaan ilmaiseen oikeusapuun. Kartoitamme sinulle nämä vaihtoehdot yhdessä.

Rikosuhrimaksu

Rikosuhrimaksusta annetun lain (669/2015) voimaantulon myötä kaikilta täysi-ikäisiltä rikoksentekijöiltä peritään maksu rikoksesta, josta voidaan määrätä vankeusrangaistus. Lain tarkoituksena on vahvistaa valtion rahoitusta rikoksen uhrien tukipalveluihin. Maksuista saaduilla varoilla tuetaan muun muassa Rikosuhripäivystyksen toimintaa.

Maksu määräytyy rangaistusasteikon perusteella riippumatta siitä, onko rikoksella uhria. Lain 3 §:n mukaan rikosuhrimaksu on 40 euroa, jos teosta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta. Jos ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta, on maksun suuruus 80 euroa. Rikosuhrimaksu peritään myös yrityksiltä ja yhteisöiltä, jotka on tuomittu yhteisösakkoon. Tällöin rikosuhrimaksu on 800 euroa.

Lue lisää osoitteesta: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiat/rikosasiat/seuraamukset/rikosuhrimaksu.html


Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K


Taloudellinen väkivalta, mitä se on?

Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan henkilön taloudellisiin asioihin liittyvän itsemääräämisoikeuden tahallista loukkaamista tai rajoittamista.

Taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen tai itsenäisen rahankäytön estämisenä taikka pakottamisena ottamaan lainaa, antamaan rahaa toisen käyttöön tai yhteisen tilin hallinnoimisena sekä muuna kontrollina. Kuten väkivalta ylipäänsä, taloudellinen väkivalta loukkaa ihmisen koskemattomuutta ja päätäntävaltaa itseään koskeviin asioihin. Tyypillistä tällaisissa tapauksissa on, että uhrin täytyy pyytää lupa yhteisten rahojen käyttämiseen ja perustella, mihin rahat aikoo käyttää.

Taloudellista väkivaltaa esiintyy erilaisissa ihmissuhteissa. Yleisimmin tätä esiintyy kuitenkin parisuhteissa ja perhesuhteissa, esimerkiksi aviopuolisoiden välillä. Puolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden avioliittolain nojalla. Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen, joka pitää sisällään puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Taloudellisen väkivallan tilanteissa on tyypillistä, että toisella puolisolla on omat rahat ja vain toisen puolison rahoja käytetään yhteisen talouden hoitamiseen. Taloudellinen väkivalta ei ole rinnasteinen taloudelliseen tilanteeseen, vaan taloudellista väkivaltaa voi esiintyä niin varakkaissa kuin vähätuloisissa talouksissa.

Taloudellisen väkivallan voidaan katsoa olevan henkisen väkivallan muoto ja henkinen väkivalta voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä katsoa rangaistavaksi teoksi. Rikoslain mukaan se, joka ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Terveyden vahingoittamisella viitataan sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen. Näin ollen rangaistavaksi voi tulla teko, jonka seuraukset ilmenevät psyykkisen tilan häiriintymisenä, joka on todettavissa lääketieteellisin keinoin. Mikäli taloudellinen väkivalta aiheuttaa uhrille esimerkiksi masennusta, ahdistusta, pelkotiloja tai muita mielenterveydenhäiriöitä, voi kyseessä olla rikoslain nojalla rangaistava teko.

Taloudellinen väkivalta jää helposti näkyvämpien väkivallan muotojen varjoon. Fyysisen väkivallan seuraukset ovat usein myös ulkopuolisten havaittavissa, kun taas taloudellista ja henkistä väkivaltaa ulkopuolisen on haastavaa nähdä. On mahdollista, että taloudelliseen väkivaltaan liittyy myös fyysistä väkivaltaa ja taloudellinen väkivalta tunnistetaankin usein vasta siinä vaiheessa, kun haetaan apua fyysiseen väkivaltaan. Fyysinen väkivalta on lain nojalla rangaistava teko sillä rikoslain mukaan se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa, tuomitaan pahoinpitelystä.

Näin ollen mikäli taloudelliseen väkivaltaan liittyy sellaista fyysistä tai henkistä väkivaltaa, joka vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on kyseessä rangaistava teko. Uhrilla on lähtökohtaisesti oikeus korvaukseen kokemansa henkisen tai fyysisen väkivallan seurauksena.

Taloudellinen väkivalta voi tietyin edellytyksin täyttää myös kavalluksen tunnusmerkistön. Rikoslain mukaan se, joka anastaa hallussaan olevia varoja, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Kavalluksena voidaan rangaista varojen siirtäminen tilitä toiselle. Kavallus kohdistuu aina toisen omaisuuteen, mutta kavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että varat ovat tekijän hallussa.   Taloudellinen väkivalta tunnistetaan melko huonosti siihen nähden, kuinka yleinen ongelma se on. Normaalin rahasta riitelyn ja taloudellisen väkivallan rajan hahmottaminen on usein uhrille haastavaa, minkä vuoksi tilanteeseen osataan hakea apua liian harvoin. Ongelman haastavuutta lisää entisestään se, että taloudelliset ongelmat on perinteisesti koettu hyvin yksityisiksi asioiksi, joista on vaikea puhua. Taloudelliseen väkivaltaan voi puuttua keskustelemalla toisen osapuolen kanssa koetusta epäoikeudenmukaisuudesta ja pyrkiä löytämään tasa-arvoisempia menettelytapoja. On ymmärrettävää, että aina tilanteesta ei voi keskustella toisen osapuolen kanssa. Tällöin tärkeää on, että väkivallasta voi kertoa jollekin luotetulle taholle.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa