Kategoria: Rikosasiat ja lähestymiskielto

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan. Lisäksi tiedon levitys on toteutettu joko joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muulla tavalla niin, että useat voivat sen nähdä. Jos tällainen teko aiheuttaa loukatulle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voidaan tiedonlevittäjä tuomita sakkoon ja maksamaan loukatulle vahingonkorvausta. Loukkaava julkaisu kuten videotallenne voidaan määrätä poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Jos epäilee jonkun syyllistyneen tällaiseen rikokseen tai on itse epäiltynä, kannattaa turvautua asiantuntevan lakimiehen apuun.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ei välttämättä ole aina rikos. Poikkeustapauksina pidetään esimerkiksi henkilöitä, jotka toimivat politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa. Silloin yksityiselämää koskevalla tiedolla tulee olla merkitystä toiminnan arviointiin tässä työtehtävässä. Tiedon levittämisen tulisi myös liittyä johonkin yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseen. Tässä tapauksessa on tärkeää huomata, että mitä tahansa yksityiselämään liittyvää tietoa ei voi levittää.

Oletko rikoksesta epäiltynä?

Poliisi aloittaa esitutkinnan, jos on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Myös rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset voivat suorittaa tutkintaa. Avustajan läsnäolo kuulusteluissa on erittäin suositeltavaa. Avustajana toimii yleensä asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Kaikki lakimiehemme ovat päteviä avustamaan sinua kuulustelussa, olet sitten rikoksesta epäiltynä tai uhrina asiassa. Avustajaan olisi hyvä olla yhteydessä heti rikoksen tapahduttua, jotta asiaa selvitetään jo tässä vaiheessa mahdollisimman tarkasti.

Lue myös: Rikoksen uhri – tiedätkö miten toimia?

Henkilö kutsutaan normaalisti kuultavaksi hänen asuinpaikkansa poliisilaitokselle. Vakavimmissa rikoksissa poliisi voi ottaa epäillyn kiinni, pidättää tai vangita hänet. Vuoden alusta on otettu käyttöön myös tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti vaihtoehtoina tutkintavankeudelle.

Henkilölle on ilmoitettava mikä hänen asemansa on tutkinnassa. Sinun tulee tietää, että sinua kuulustellaan epäiltynä rikokseen ja mistä teosta tarkemmin on kyse. Sinua voidaan kuulla myös asianomistajana eli uhrina tai todistajana. Kuulustelu tulee suorittaa asiallisesti ja rauhallisesti. 

Sinun on hyvä tietää, että kun olet epäiltynä rikoksesta sinulla ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta eli sinun ei tarvitse kertoa mitään asiassa. Rangaistavaa kuitenkin on, jos kerrot totuudenvastaisesti jonkun toisen henkilön syyllistyneen rikokseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi väärä ilmianto. Valehtelusta kiinnijääminen voi myös vaikuttaa merkittävästi kertomuksesi uskottavuuteen.

Muistathan kuulusteluissa, että kaikki mitä siellä puhutaan ei välttämättä tule kirjatuksi pöytäkirjaan. Asian ratkaisussa näyttönä pöytäkirjalla on keskeinen merkitys ja siinä oleva oma kertomus on syytä tarkistaa huolella ennen sen allekirjoittamista.

Rikoksen uhri – tiedätkö miten toimia?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti poliisille tekemällä rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä monella eri tapaa. Voit esimerkiksi mennä poliisiasemalle tai ilmoittaa rikoksesta poliisipartiolle, joka on tullut rikospaikalle.

Voit myös tehdä rikosilmoituksen poliisin nettisivuilla, mutta vain, jos kyse on sellaisesta rikoksesta, joka ei vaadi välittömiä toimenpiteitä poliisilta. Avustajan ottaminen on hyvin suositeltavaa jo tässä vaiheessa ja avustamme mielellämme rikosilmoituksen tekemisessä. Hyvin tehty tutkintapyyntö edesauttaa toivotun lopputuloksen saavuttamista ja asian tutkimista.

Jos kyse on esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tai muusta sellaisesta rikoksesta, josta sinulle on aiheutunut vammoja, sinun tulisi mennä lääkäriin mahdollisimman nopeasti ja ottaa valokuvia vahingoista.

Myös todistelun kannalta lääkärintodistuksen hankkiminen on tärkeää. Jos tapahtumalla on todistajia, heidän yhteystietonsa on myös hyvä ottaa ylös. Muut tapahtumista olevat todisteet kannattaa kerätä heti talteen. Esimerkiksi puhelimesta tai internetistä löytyvä todistelu täytyy tallentaa tai tulostaa heti siten, ettei se häviä rikosprosessin aikana.

Miten rikosprosessi etenee?

Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön saatuaan poliisi käynnistää esitutkinnan, jossa selvitellään rikosta tarkemmin. Esitutkinnassa poliisi kuulustelee tarkemmin kaikki osapuolia sekä mahdollisia todistajia ja kerää todistusaineistoa. Asian selvittämistä edesauttaa, että poliisille toimitetaan kaikki saatavissa oleva materiaali.

Asianomistajan on ilmoitettava vaatiiko hän rangaistusta ja vahingonkorvausta. Esitutkinnan valmistuttua asia etenee syyttäjälle, joka harkitsee nostetaanko asiassa syyte. Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, rikoksen uhri voi itse sitä ajaa, mutta hävitessään uhrilla on velvollisuus korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Silloin kun syyttäjä ajaa syytettä, ei rikoksen uhri joudu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.

Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot rikoksen uhrille. Vaatimus vahingonkorvauksista on ilmoitettava esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimessa. Vahingonkorvausta voidaan vaatia esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakuluista, rikkoontuneesta tai anastetusta omaisuudesta sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Joissakin rikoksissa korvausta voidaan vaatia myös henkisestä kärsimyksestä. Vahingonkorvauksia ei tuomita, mikäli niitä ei erikseen vaadi eikä niitä voida tuomita enempää kuin on vaadittu.

Henkilöasian neuvottelukunnan suosituksessa on annettu suosituksia vahingonkorvausten määriksi muun muassa tilapäisistä haitoista sekä kärsimyksestä. Vaatimusten tulisi perustua suosituksiin. Viimeistään silloin, kun vahingonkorvausvaatimukset pyydetään, on suositeltavaa olla yhteydessä asiamieheen, jotta korvausvaatimukset tulisi laadittua oikein ja hankittua lisätodistelua vaadittujen määrien tueksi.

Jos rikoksen tekijältä ei saada perityksi vahingonkorvauksia, rikoksen uhrina voit hakea ja saada joitakin tuomioistuimen määräämiä korvauksia Valtiokonttorilta. Haemme korvaukset yleensä asiakkaan puolesta. Jos kyseessä on seksuaalirikos, lähisuhdeväkivalta- tai muu väkivaltarikos, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä uhrille tukihenkilön ja avustajan, joiden palkkio maksetaan uhrin tuloista riippumatta valtion varoista. Tällöin oikeudenkäynti on uhrille ilmainen.

Usein myös kotivakuutuksen liitteenä oleva oikeusturvavakuutus korvaa oikeudenkäynnin kustannukset. Yleensä rikoksen tekijä velvoitetaan vaatimuksesta korvaaman nämä kustannukset. Vähä- tai keskituloisena voit olla myös oikeutettu valtion maksamaan ilmaiseen oikeusapuun. Kartoitamme sinulle nämä vaihtoehdot yhdessä.

Ennätysmäärä asuntomurtoja kesän aikana

Poliisihallituksen julkaiseman tilaston mukaan asuttuun asuntoon tehtyjen murtojen määrä kasvoi alkuvuonna koko maassa ja poliisin tutkittavaksi on saatettu tammi – kesäkuun aikana 130 asuntomurtoepäilyä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Hämeenlinnassa niitä tapahtui koko viime vuoden aikana 22 kappaletta, kun Turku keräsi rikostilastoihin 121 vastaavaa tapausta.

Murrot tehdään poliisin mukaan tyypillisesti keskellä kirkasta päivää asunnon ollessa tyhjänä. Vaikka lämpötilat pysyttelevätkin vielä suhteellisen kesäisinä, kannattaa ovet ja ikkunat sulkea kotoa lähtiessään huolella. Mikäli naapurustossaan havaitsee liikuskelevan epäilyttäviä henkilöitä, on asiasta hyvä ilmoittaa aina myös poliisille.

Murto omaan kotiin on uhrille aina valtava järkytys. Törkeän varkauden kohteeksi joutunut henkilö on oikeutettu korvaukseen paitsi taloudellisista vahingoista myös loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Asianajaja auttaa korvausvaatimusten esittämisessä ja lakimieheen kannattaakin ottaa yhteyttä jo heti rikoksen havaittuaan.  Ota yhteyttä toimistoomme, niin autamme sinua kaikissa rikosprosessiin liittyvissä kysymyksissä.

Rikosuhrimaksu

Joulukuun alussa voimaan tulleen rikosuhrimaksusta annetun lain (669/2015) myötä peritään kaikilta täysi-ikäisiltä rikoksentekijöiltä maksu rikoksesta, josta voidaan määrätä vankeusrangaistus. Lain tarkoituksena on vahvistaa valtion rahoitusta rikoksen uhrien tukipalveluihin. Maksut osoitetaan muun muassa Rikosuhripäivystyksen toimintaan.

Maksu määräytyy rangaistusasteikon perusteella riippumatta siitä, onko rikoksella uhria. Lain 3 §:n mukaan rikosuhrimaksu on 40 euroa, jos teosta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta. Jos ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta, on maksun suuruus 80 euroa. Rikosuhrimaksu peritään myös yrityksiltä ja yhteisöiltä, jotka on tuomittu yhteisösakkoon. Tällöin rikosuhrimaksu on 800 euroa.

Lue lisää osoitteesta: http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/11/rikosuhrimaksukayttoonjoulukuunalusta.html