Kategoria: riita-asiat-alasivu

Työasiat

Useat meistä toimivat elämänsä aikana niin työntekijän eli palkansaajan kuin työnantajan eli palkanmaksajan rooleissa. Kaikkiin työpaikalla oleviin rooleihin ammattialasta riippumatta liittyy tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, joihin työoikeus antaa vastauksia. Keskeisin työoikeuden säännös on työsopimuslaki, joka säätelee muun muassa työsopimuksen laatimista ja työsuhteen keskeisiä ehtoja, kestoa sekä päättämistä. Työsopimuksessa ei voida sopia lain säännöksiä heikommista ehdoista. Laki antaa suojaa niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Riita syntyy, kun on näkemysero esimerkiksi lain tai työsopimuksentulkinnasta tai työsuhteen päättämisen perusteista.

Katso lisää työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista tästä.

Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet

Työntekijän yksi tärkeimmistä oikeuksista on oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin työehtoihin. Työntekijällä onkin lain mukaan oikeus aina vähintään tavanomaiseen ja kohtuulliseen palkkaan. Oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön ovat myös työntekijälle kuuluvia oikeuksia. Työntekijällä on oltava oikeus laissa säädettyihin perhevapaisiin ja oikeus saada työstään vapaaksi sairasvakuutuslain mukaiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat. Voidaankin sanoa, että työnantajaa sitovat velvollisuudet ovat työntekijän tärkeimpiä oikeuksia. Laki asettaa reunaehdot näille työntekijälle kuuluville vähimmäisoikeuksille.

Työntekijän tärkeimpiin velvollisuuksiin voidaan puolestaan lukea lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että työntekijän pitää välttää kilpailevaa toimintaa, pitää salassa liike- ja ammattisalaisuudet sekä ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon työnantajansa etu, myös vapaa-ajallaan. Työntekijän on huolehdittava siitä, ettei työssä saadut tiedot ja muut salassa pidettävät asiat kantaudu ulkopuolisen tietoon. Velvollisuuksiin voidaan lukea myös työntekijän velvoite suorittaa työnsä huolellisesti, noudattaa sovittuja työaikoja sekä työnjohdon ohjeita. Työntekijän velvollisuutena on huolehtia, että edellä mainitut velvoitteet toteutuvat työnantajan edellyttämällä tavalla.

Tarvitsetko apua työelämän koukeroissa?

Työoikeuteen perehtyneet ammattilaisemme auttavat sinua ongelmatilanteissa.

Yksityisten sopimukset

Asioista sopiminen kannattaa aina. Sopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti, mutta tietyissä tilanteissa sopimus on pätevä vain kirjallisena ja tietyt muotovaatimukset täyttävänä. Meiltä saat lakiasiantuntijan apua ja opastusta, kun sinulla on sovittavana esimerkiksi asuntokauppa tai asunnon vuokraaminen, irtaimen esineen kauppa, työsuhde tai perheoikeuteen liittyvä tilanne. Selkeän sopimuksen laatiminen ennaltaehkäisee erimielisyyksiä.

Anna asiantuntijan auttaa

Ota yhteyttä ja selvitetään tilanteesi asiantuntijan avustuksella.

Yleistä tietoa riita-asioista

Riita-asiat

Yleisimmin riitatilanne syntyy erimielisyydestä velkaa, asuntokauppaa, kiinteistökauppaa, tavaran virhettä tai vuokra-asiaa koskien. Riita-asiassa ensisijaisena tavoitteena on riidan sovittelu. Tällöin olemme apunasi ja autamme erimielisyyden sovinnollisessa ratkaisemisessa. Etenkin varallisuusarvoltaan vähäisessä kiistassa on syytä pyrkiä sovintoon ja välttää asian viemistä käräjäoikeuteen asti, koska oikeudenkäyntikulut saattavat kasvaa hyvinkin suuriksi. Riita-asioissa juristin ammattitaito ja rauhanomainen tapa toimia korostuvat – ja vaikuttavat aina lopputulokseen.

Joskus riita-asioiden sopiminen ei kuitenkaan ole mahdollista tai edes kannattavaa. Riita-asian ilmetessä kannattaa ottaa yhteys juristiimme ensi tilassa, jotta tilanne tulee arvioiduksi mahdollisimman oikein. Oikean toimintatavan valinta vähentää yleensä kustannuksia. Tarvittaessa avustamme myös oikeudenkäynnissä.

Riita-asian sovittelu

Lue lisää riidan sovittelusta yksityisesti tai tuomioistuimessa infosivuiltamme.

Asunto-osakkeen kauppa

Asuntokauppa asunto-osakeyhtiössä, mitä olen ostamassa?

Kiinteistökaupasta poiketen asuntokaupassa vaihdannan kohteena on arvopaperi, ei fyysinen kiinteistö, joka tyypillisesti oikeuttaa hallitsemaan asunto-osakeyhtiössä sijaitsevaa huoneistoa. Itse maapohjan ja rakennukset omistaa puolestaan asunto-osakeyhtiö, jonka osakkeenomistajat yhdessä käyttävät kiinteistöä koskevaa päätösvaltaa omistamansa yhtiön kautta. Tällaista yhtiömuotoista omistamista kutsutaan usein välilliseksi tai epäsuoraksi omistamiseksi.

Mikä on asemani osakkeenomistajana?

Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys määrittelevät asunto-osakeyhtiön ja osakkeiden omistajien vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Laki antaa asunto-osakeyhtiön toiminnalle perustan, josta yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä voidaan tietyissä tilanteissa poiketa. Yhtiöjärjestyksessä myös määritellään esimerkiksi vastikkeiden maksuperusteet ja asunto-osakeyhtiölaista poikkeava kunnossapitovastuu osakkeen omistajan ja asunto-osakeyhtiön välillä.

Uuden ja käytetyn asunnon kaupan erot

Asuntokauppalaki puolestaan säätelee tarkemmin asuntokauppaa itsessään. Laissa on erilliset määräykset niin uuden kuin käytetynkin asunnon vaihdantaan. Samoin asuntokauppalailla säädetään myös esimerkiksi asuntokaupan virheistä.

Uuden asunnon kauppa on kyseessä yleensä silloin, kun asunto myydään otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa. Uuden asunnon kauppaa koskevat määräykset on säädetty erityisesti kuluttajan suojaamiseksi, koska uuden asunnon myyjä on usein ammattimaisesti toimiva elinkeinonharjoittaja, esimerkiksi rakennusliike. Laissa onkin laaja kuluttajan suojaksi tarkoitettu turvajärjestelmä koskien esimerkiksi myyjältä vaadittavia rakennusajan ja rakentamisen jälkeisen ajan vakuuksia sekä takuuta.

Asuntokauppalain määräykset käytetyn asunnon myynnistä tulevat sovellettaviksi, jos asunto myydään käytettynä tai muu kuin elinkeinonharjoittaja myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa. Usein käytetyn asunnon kohdalla sekä myyjänä että ostajana on kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö.

Apua, tämä ei sujunutkaan ongelmitta, mitä nyt?

Aina asuntokauppa ei suju osapuolten välillä ongelmitta ja asuntokaupassa havaitaan jokin virhe. Saattaa olla, ettei myyjä ole esimerkiksi antanut asunnosta tietoja, jotka olisivat vaikuttaneet ostajan ostopäätökseen, jos tämä olisi saanut nämä tiedot käyttöönsä ennen kauppaa. Laissa on erilliset virhesäännökset koskien uutena ja käytettynä myytävää asuntoa. Uuden asunnon kohdalla kyseessä voi olla virhe esimerkiksi tilanteessa, jossa asunto ei täytä rakentamisaikaisia viranomaismääräyksiä tai rakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Uuden asunnon kaupassa virheen voi aiheuttaa myös vaikkapa rakentamisessa käytetty materiaali, jos se ei ole kestävyydeltään tai ominaisuuksiltaan tavanomaista, hyvää laatua.

Jos epäilet virhettä kaupassa

Selvitä asiantuntijan avustuksella tilanne ja jatkotoimenpiteet.

Kiinteistökauppa

Kiinteistöriidat

Kiinteistökauppaa koskeva laki, maakaari, määrittelee niin ostajan kuin myyjänkin velvollisuudet ja oikeudet kiinteistökauppaa tehtäessä. Lain mukaan myyjän on ennen kauppaa kerrottava varsin laajasti kiinteistön laadusta ja muista kaupan kohdetta koskevista asioista. Vastavuoroisesti laki asettaa myös ostajalle laajan selonottovelvollisuuden kaupan kohteesta ja sen ominaisuuksista. Niin ostajan kuin myyjänkin kannattaa turvautua asiantuntijan apuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmatilanteiden välttämiseksi ja selvittämiseksi.

Anna asiantuntijan auttaa!

Ota asiantuntija avukseksi, ennen kuin ongelmat kasvavat ylitsepääsemättömiksi.

Kiinteistön virhe

Yleensä varsinkin omakotitalokiinteistössä suoritetaan ennen kauppaa kuntotarkastus. Tästä huolimatta ostaja voi myöhemmin olla sitä mieltä, ettei kaupan kohde vastaa sitä, mistä oli sovittu tai siinä on ilmennyt vikoja, joita ei ole lainkaan havaittu kuntotarkastuksessa. Virhe voi johtua myös myyjän antamasta väärästä tai harhaanjohtavasta tiedosta. Tällainen voi olla esimerkiksi virheellinen tieto rakenteista, pinta-alasta tai alueen kaavoituksesta. Sen sijaan kiinteistön korkea ikä ja siitä johtuvat korjaustarpeet eivät kuulu myyjän virhevastuun piiriin, eikä niistä yleensä voi saada korvausta myyjältä.

Nämä seikat on jo huomioitu kauppahinnassa. Ostaja ei voi olettaa, että esimerkiksi alkuperäistä 1960-luvun talon kattoa ei tarvitsisi uusia tai saman aikakauden pesuhuonetta päivittää vastaamaan nykyaikaisia vaatimuksia. Kiinteistössä voi olla myös virhe, josta myyjä ei ole ollut lainkaan tietoinen kaupantekohetkellä. Tällöin puhutaan salaisesta virheestä. Myyjä voi joutua korvaamaan tällaisenkin virheen, vaikkei olisikaan tahallaan salannut mitään tietoa kiinteistöstä tai sen ominaisuuksista.

Ostajan selonottovelvollisuus

Ennen kauppaa ostajan on huolellisesti tarkastettava kiinteistö ja tutustuttava myyjän kaupan kohteesta antamiin tietoihin. Ostaja ei voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hän olisi voinut havaita normaalissa kiinteistön tarkastuksessa tai josta ostajan voidaan olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Siten esimerkiksi normaalissa pintapuolisessa tarkastuksessa havaittavissa olevista puutteista ja virheistä on turha valittaa myyjälle.

Toisaalta ostajan ei tarvitse ulottaa tarkastustaan sellaisiin seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttäisi teknisiä tai muita, selvästi tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajalta ei voida edellyttää esimerkiksi rakenneavausten tekemistä, ellei kuntotutkimuksessa ole tullut esille siihen erityistä tarvetta.

Virheestä ilmoittaminen

Ostajan tulee ilmoittaa virheestä ja siitä johtuvista vaatimuksista myyjälle kohtuullisen ajan kuluessa virheen havaitsemisesta. Yksityishenkilöiden välisessä kiinteistökaupassa myyjän virhevastuu kestää pääsäännön mukaan viisi vuotta kaupan kohteen hallinnan luovutuksesta. Jos reklamointia ei suoriteta oikea-aikaisesti, ostaja saattaa menettää oikeutensa vedota virheeseen ja saada siitä korvausta myyjältä.

Virheen seuraukset

Kaupan purku tulee kyseeseen yleensä vain silloin, kun kiinteistössä on virhe, jonka korjauskustannukset ovat kauppahintaan verrattuna huomattavat. Yleisin virheen seuraus on hinnanalennus, jonka avulla kiinteistön kauppahinta asetetaan tasolle, joka vastaisi virheellisen kiinteistön kauppahintaa. Hinnanalennuksen suuruutta määriteltäessä huomioidaan myös korjauksella saavutettava mahdollinen kiinteistön arvonnousu ja tasonparannus. Hinnanalennus onkin vain harvoin suoraan korjauskustannusten määrää vastaava summa.