Kategoria: Uutiset

Asianajotoimisto Annia on Kuninkuusravien pääyhteistyökumppani!

Nyt se on virallista!

Olemme Kuninkuusravien pääyhteistyökumppani. Olemme toimineet Forssassa jo nelisen vuotta ja haluamme tietysti tukea paikallista toimintaa ja hevosurheilua. On ilo päästä osallistumaan näin suuren ja merkittävän tapahtuman järjestämiseen! Asianajajamme Maria Puputti onkin puhumassa aiheesta Forssa TV:ssä. Jakson ensiesitys on torstaina 28.4.2022 klo. 17:30, jonka jälkeen jaksossa on katsottavissa myös suoraan tällä sivulla.

Lisätietoja

Maria Puputti
Asianajaja, OTM, toimitusjohtaja, 040 640 3737, maria@annia.fi

Linkkejä

Forssa-TV
Kuninkuusravit


Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Nyt on hyvä hetki hoitaa kuntoon tärkeät asiakirjat

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tärkeät asiakirjat hoitaa kuntoon, sen parempi, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus tulisi tehdä silloin, kun on vielä itse kykenevä päättämään asioistaan.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Testamentin tärkeys ja merkitys

Kuolema on yksi niistä asioista, jota ei välttämättä haluta edes ajatella etukäteen. Kuolema kohtaa kuitenkin väistämättä meidät jokaisen ja usein vielä täysin varoittamatta. On hyvä varautua pahimman varalle, vaikka olisikin helpompaa olla vain ajattelematta koko asiaa ja siirtää testamentin tekoa myöhemmäksi.  

Testamentilla henkilö voi melko vapaasti määrätä siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee ja miten se jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Jos perittävällä on rintaperillisiä, on heillä kuitenkin lähtökohtaisesti testamenttimääräyksistä huolimatta oikeus lakiosaansa. Testamentin tekeminen kannattaa erityisesti silloin, jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä. Jos testamenttia ei ole tehty eikä perillisiä ole, omaisuus menee valtiolle. Testamenttia voi muuttaa tai sen voi peruuttaa milloin tahansa.      

Asiantuntijan avustuksella voi varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluaa ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Hyvin ja asianmukaisesti laaditulla testamentilla voidaan tehokkaasti ehkäistä myöhempiä perillisten välisiä riitoja. Tarkkaan harkituilla testamenttimääräyksillä voi myös säästää perintöveroissa.

Hyvä syy testamentin tekoon on myös lesken tulevaisuuden turvaaminen. Testamentti on erityisen tärkeä silloin, jos olet avoliitossa. Avoliitossa puolisoilla ei ole avio-oikeutta eikä perintöoikeutta toistensa omaisuuteen. Lisäksi testamentilla voi rajata perintöoikeutta ja poistaa rintaperillisten puolisoiden avio-oikeuden perintöomaisuuteen.


Varautuminen tulevaan edunvalvontavaltuutuksella

On tärkeää pohtia, miten ja kenen toimesta haluaisi asioitaan hoidettavan, jos ei siihen itse jossain vaiheessa elämäänsä kykene.

Edunvalvontavaltuutuksella voi varautua tulevaan ja varmistua siitä, että omaisuutta ja muita asioita hoidetaan myös silloin, kun siihen ei itse kykene. Valtuutuksella voi määrätä etukäteen, miten taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita hoidetaan ja kuka niitä hoitaa, jos ei itse enää pysty huolehtimaan niistä.

Edunvalvontavaltuutus tulee viedä vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon. Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan silloin, kun henkilö ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan. Jos valtuutus puuttuu ja toimintakyky yllättäen heikkenee tai lakkaa, henkilön asioita alkaa hoitamaan Digi- ja väestötietoviraston nimeämä edunvalvoja.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

LAPSEN TAPAAMISOIKEUS

Lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Lisäksi laki edellyttää, että vanhempien tulee myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhemman tulisi myös kasvatustehtävässään välttää kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lapselle on mahdollista vahvistaa myös oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Esimerkkinä mainittakoon sijaisvanhempi, vanhemman entinen puoliso tai samassa taloudessa asuneet isovanhemmat. Tuomioistuin voi vahvistaa edellä mainitun tapaamisoikeuden. Asiaa tulee arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Loma-asunnon kulujen vähentäminen vuokratulosta

Loma-asunto voidaan vuokrata edelleen tulonhankkimistarkoituksessa. Tämä otetaan huomioon myös tuloverotuksessa. Tuloverolain 54 §:n 1 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.

Korkein hallinto-oikeus arvioi loma-asunnon kulujen vähentämistä vuokratulosta tapauksessa (KHO 2.11.2016 ja KHO 2.12.2016), jossa sijoittamistarkoituksessa hankittu huoneisto oli vuokrattu hotellitoimintaa harjoittavalle yhtiölle. Kyseinen yhtiö vuokrasi huoneistoa edelleen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että huoneistosta aiheutuneet kulut olivat huoneiston omistajan omaa käyttöä lukuun ottamatta tuloverotuksessa vähennyskelpoisia myös niiden päivien osalta, jolloin huoneistossa ei majoittunut hotellitoimintaa harjoittavan yhtiön kautta vuokralaista.

Puolisoiden elatusvastuu avio- tai avoeron jälkeen

Elatusvastuu avioliitossa perustuu avioliittolakiin. Pääsääntö on, että molempien puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Elatuksen tarkoitus on kattaa sekä puolisoiden yhteiset että kummankin henkilökohtaiset tarpeet. Elatusvastuu ei välttämättä tarkoita vain rahallista vastuuta. Myös toisen puolison panos perhe-elämään voi olla hänen osallistumisensa yhteiseen talouteen. Vastaavasti avopuolisoiden välillä voidaan maksaa hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Jo eron alkuvaiheessa on hyvä turvautua lakimiehen apuun, jotta oikeutesi tulevat turvatuiksi. Toimistomme tarjoaa asiantuntevaa apua tarvittavien asiakirjojen laadintaan.

Elatusvastuu avioeron vireille tulon jälkeen

Kun aviopuolisot laittavat avioeron vireille, voidaan sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja tapa, jolla elatusapu suoritetaan. Tuomioistuin voi myös tietyin perustein velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle, jos puoliso ei muuten täytä elatusvelvollisuuttaan.

Elatusvastuu avioeron vahvistamisen jälkeen

Kun puolisot tuomitaan avioeroon ja toisen puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua kohtuulliseksi harkitun määrän mukaan. Elatusapu voidaan määrätä suoritettavaksi toistaiseksi tietyn määräajan tai kertasuorituksena. Jos elatusapua saava puoliso menee uudelleen naimisiin, raukeaa velvollisuus maksaa määräajoin suoritettavaa elatusapua. Lähtökohta on, että kumpikaan puoliso ei saa hyötyä avioliitosta tai erosta toisen puolison kustannuksella. Tuomioistuin voi muuttaa, kumota tai julistaa mitättömäksi puolisoiden välillä tehdyn elatusapusopimuksen, jos laadittu sopimus on kohtuuton. Tuomioistuin voi myös velvoittaa puolison, jolle elatusapua on väärin perustein maksettu, suorittamaan saamansa avun takaisin elatusapua maksaneelle puolisolle.

Hyvitys avopuolison yhteistalouden hyväksi antamasta panoksesta

Erosta avopuolisoiden kesken säädetään avoliittolaissa. Lain piiriin kuuluvat avopuolisot, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Avopuoliso voidaan velvoittaa maksamaan toiselle puolisolle hyvitystä, jos tämä on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan. Avopuolisotkaan eivät saa perusteettomasti hyötyä toisen puolison kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi voidaan katsoa työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen sekä varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen. Hyvityksestä voidaan sopia puolisoiden kesken. Vastaavasti hyvitysvaatimus esitetään joko omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle tai saatetaan kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi. Oleellista on, että yhteistalouden hyväksi annettu panos on huomattava ja hyvitysvaatimus on esitetty ajoissa.

Älä päästä laskuja ulosottoon!

Jos laskuja ei maksa, ne voivat päätyä ulosottoon. Maksamattomasta laskusta lähetetään ensin maksumuistutukset. Vasta maksumuistutuksien jälkeen maksamattomat laskut siirtyvät perintätoimiston käsiteltäviksi, joka lähettää velalliselle maksuvaatimuksen. Kuluttajalla on lain mukaan oikeus keskeyttää vapaaehtoinen perintä, jotta perintäkulut eivät lisääntyisi. Tällöin perintätoimiston on jatkettava perintää käräjäoikeudessa.

Suoraan ulosottokelpoisia ovat vain osa laskuista, kuten verot. Ne velkoja voi viedä suoraan ulosottoon ilman, että käräjäoikeus tutkisi saatavien oikeudellisuuden. Velkojan tulee kuitenkin muiden kuin suoraan ulosottokelpoisten saatavien osalta hakea käräjäoikeudelta haastehakemuksella päätöstä siitä, että lasku on pätevä, ja että velallisen tulee maksaa se. Jos laskua ei tässäkään vaiheessa maksa, velkoja on oikeutettu viemään asian ulosottoon.

Laskun siirryttyä ulosottoon tavoitteena on edelleen, että velallinen maksaisi laskun vapaaehtoisesti. Jos näin ei tapahdu, suoritetaan ulosmittaus velallisen tuloista tai omaisuudesta. Ulosmittaus kohdistuu useimmiten palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. Yleisesti ottaen kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia. Tavanomaiseen koti-irtaimistoon ulosmittaus ei kuitenkaan kohdistu.

Sovittelu riidanratkaisussa

Sovittelu on vakiinnuttanut asemaansa vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona. Sovittelun etuna perinteiseen tuomioistuinmenettelyyn on erityisesti sen edullisuus, yksinkertaisuus sekä joustavuus. Nämä seikat tekevät sovittelusta varteenotettavan vaihtoehdon silloin, kun riita on mahdollista sopia. Kehitys on ollut erittäin positiivista ja ihmiset osaavat yhä enemmän käyttää sovittelua asioiden ratkaisemisessa. Sovittelu on mahdollista käydä joko yksityisessä menettelyssä tai tuomioistuimessa tuomarin johdolla. Toimistostamme löytyy asiantuntijuutta molemmista.

Tuomioistuinsovittelu

Tuomioistuinsovittelu on mahdollista järjestää yleisissä tuomioistuimissa sellaisissa riita- ja hakemusasioissa, jotka voitaisiin muutenkin käsitellä tuomioistuimessa. Se voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo valmiiksi vireillä tuomioistuimessa. Molempien osapuolten suostumus on kuitenkin menettelyn edellytys. Tuomioistuinsovittelussa sovittelijana toimii tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään molempia tyydyttävä ratkaisu.

Sovittelun on oltava tarkoituksenmukaista. Riidan täytyy siis olla sellainen, että se on mahdollista sovitella. Liian riitaiset asiat eivät sovi tuomioistuinsovitteluun. Lopullisen päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee tuomioistuin. Tuomioistuinsovittelulla pyritään ratkaisemaan osapuolten välinen riita sovinnollisesti. Jos osapuolet niin haluavat, tuomari voi vahvistaa sovinnon, jolloin se on täytäntöönpanokelpoinen. Sovintomenettelyssä laadittu sopimus on sitova muutenkin, mutta se ei kuitenkaan ole täytäntöönpantavissa ilman sovinnon vahvistamista.

Asian hoitaminen alkaa samalla tavoin kuin muukin riita-asian hoito: kartoitamme tilanteen ja sovimme tarvittaessa tapaamisen. Asian käsittely tulee edullisemmaksi ja nopeammaksi, koska asian saattaminen sovitteluun on yksinkertaisempaa, eikä se vaadi yhtä monta työtuntia verrattuna tilanteeseen, jossa sama asia vietäisiin riita-asiana käsiteltäväksi tuomioistuimeen.

Yksityinen sovittelu

Sovittelu voidaan järjestää myös tuomioistuimen ulkopuolella yksityisessä menettelyssä. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua ovat esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely, jossa sovittelijoina toimivat asianajajat, sekä muut tätä vastaavat sovintomenettelyt. Toimistomme asianajaja Maria Puputti on asianajajaliiton hyväksymä sovittelija.

Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu pohjautuu sopimusvapauden periaatteelle. Osapuolet voivat itse valita sovittelijan, joka ei kuitenkaan voi antaa osapuolia sitovia määräyksiä, vaan toiminta on vapaaehtoista. Yksityisessä sovittelumenettelyssä voidaan käsitellä riita-asioita, joissa sovinto on sallittu. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kiinteistö- ja remonttiriidat. Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyssä osapuolet sitoutuvat noudattamaan sovintomenettelysääntöjä, mutta menettelyn kulkua ei ole kuitenkaan yksityiskohtaisesti säännelty.

Osapuolet voivat vahvistaa sovinnon tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi myös silloin, kun sopimus on tehty tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa. Asian käsittely tulee huomattavasti edullisemmaksi ja on nopeampaa kuin tuomioistuimessa. Lisäksi osapuolet lähtökohtaisesti maksavat kulut puoliksi, mikä kohtuullistaa osapuolten kannettavaksi jääviä kustannuksia.

Huom! Olemme mukana sovittelun supersyksy-kampanjassa. Lue aiheesta lisää asianajajaliiton sivuilta osoitteesta https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/sovittelu-asianajajan-avulla/sovittelun-supersyksy/

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Toinen vanhempi on tällöin velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos velvoite laiminlyödään, voi tuomioistuin tuomita uhkasakon maksettavaksi. Uhkasakkoa ei kuitenkaan tuomita, jos vanhemmalla on ollut hyväksyttävä syy jättää velvoite noudattamatta.

Aiemmin sattuneiden tapausten osalta esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa isän tullessa hakemaan lasta tapaamiseen, äiti ei ollut avannut ovea tai lapsi ei ollut odottanut isäänsä sovitussa paikassa. Isän terveydentilaan liittyvät seikat, alkoholinkäyttö ja aikaisempi rikollisuus, jotka olivat olleet tiedossa jo tapaamisoikeudesta määrättäessä, eivät muodostaneet hyväksyttävää syytä äidin toiminnalle. Tapauksessa kuitenkin katsottiin, että 9-vuotiaan lapsen tahdolla oli asiassa merkitystä.

Yhdeksänvuotiasta lasta ei yleisesti ottaen voida pitää riittävän kehittyneenä päättämään itse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta asiasta. Tässä tapauksessa kuitenkin katsottiin uskottavasti näytetyksi, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa, eikä lapsen mielipiteeseen oltu vaikutettu. Lapsen tahto muodosti siten hyväksyttävän syyn sille, ettei äiti ollut noudattanut velvollisuuttaan myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Tästä johtuen myötävaikutusvelvollisuutta ei voitu edellyttää täytäntöönpantavaksi pakolla, eikä äidille siten määrätty uhkasakkoa.

Rovaniemen hovioikeus 2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781. Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.edilex.fi/uutiset/52234

Alkoholin tarjoamisesta alaikäiselle

Alkoholirikkomukseen syyllistyy, mikäli tarjoaa alkoholia alle 18-vuotiaalle niin, että tämä siitä juopuu. Lisäksi alkoholin tarjoamista tulee voida pitää alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuudessaan moitittavana. Alkoholirikkomukseen syyllistynyt voi saada teosta sakkorangaistuksen.

Taannoin sattuneeseen tapaukseen liittyen on kuitenkin syytä huomauttaa, että alkoholia alaikäiselle tarjonnut voi alkoholirikkomuksen ohella syyllistyä myös toisen rikostunnusmerkistön täyttävään tekoon. Pahoinpitelystä voidaan tuomita se, joka vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Alkoholirikkomuksesta poiketen pahoinpitelystä voidaan tuomita myös vankeusrangaistus.

Aiemman oikeuskäytännön valossa samasta teosta voidaan tuomita sekä alkoholirikkomuksena että pahoinpitelynä. Lisäksi tekijä voidaan tuomita korvaamaan alaikäiselle teosta aiheutunut kipu ja särky sekä tilapäinen haitta.

Etkö saa opintotukea? Myös opiskelijalla voi olla oikeus perustoimeentulotukeen

Toimeentulotukea haetaan Kelasta, joka tekee ratkaisun asiakkaan oikeudesta perustoimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki tilanteessa, jossa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Myös opiskelijalla on oikeus hakea perustoimeentulotukea, kun opintotuki ja muut tulot eivät riitä edellä mainittuihin tarpeisiin.

Ennen perustoimeentulotuen hakemista opiskelijan tulee selvittää mahdollisuutensa opintotuen saamiseen. Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden tulisi myös ensisijaisesti hakea opintolainaa välttämättömien kulujensa kattamiseen. Kesällä opiskelijan tulisi puolestaan pyrkiä tekemään töitä. Työttömänä ollessaan opiskelijan tulisi puolestaan pyrkiä aktiivisesti edistämään työllistymistään. Opintojen jatkuessa kesällä, opiskelijalla on myös oikeus hakea kesäopintotukea.

Mikäli opintotukea ei voi saada, on opiskelijan tultava ensisijaisesti toimeen jollain muulla tavoin kuin perustoimeentulolla, kuten työttömyysturvalla, ansiotyöllä tai aikuiskoulutustuella. Opiskelijalla voi kuitenkin olla oikeus perustoimeentulotukeen, jos hänelle ei ole myönnetty opintolainan valtiontakausta tai hän ei ole saanut opintolainaa pankista, opiskelijan opintotukiaika on käytetty loppuun, opintotuki on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi tai opintotukea ei ole myönnetty tai se on lakkautettu jonkun muun syyn vuoksi. Perustoimeentulotuki on kuitenkin myös näissä tilanteissa tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi tueksi.

Lue lisää opiskelijoille myönnettävästä perustoimeentulotuesta osoitteesta: http://www.kela.fi/toimeentulotuki-opiskelijat