Kategoria: Uutiset

Elatusapujen ja elatustukien määriä korotettu v. 2020 alusta

Elinkustannusindeksin tarkistuksen myötä kaikkia elatusapuja ja korvauksia sekä elatustukea korotetaan 0,77 prosenttia 1.1.2020 lukien. Korotus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Indeksitarkistuksesta on huolehdittava maksajan tai vastaavasti saajan itse. Kansaneläkelaitoksen maksamaan elatustukeen tulee tämän lisäksi korotus 1.1.2020 alkaen siten, että täysimääräinen elatustuki on jatkossa 167,01 euroa kuukaudessa lasta kohden.

Indeksikorotusten lisäksi elatusavun määräytymisen laskemisessa käytettävän elatusapuohjeen (oikeusministeriön julkaisu 2007:2) ajantasaisuuden säilyttämiseksi on siinä käytettäviä rahamääriä tarkistettu. Lisäksi joitain ohjeen kohtia on täsmennetty. Yksi näistä on esimerkiksi lapsen tapaamisoikeuden aiheuttamat matkakustannukset, jotka jakautuvat elatuslaskelmassa jatkossa sen vanhemman elatuskyvyn vähennykseksi, joka niistä vastaa.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen

Joulukuun alussa uudistuva lapsenhuoltolaki sallii ensimmäisen kerran isovanhemmille lain suoman tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös huoltajien yhteistoimintaan ja velvollisuuteen myötävaikuttaa omalta osaltaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1.12.2019. Asianajotoimisto Annian mukaan lakiuudistusta on odotettu, ja nyt voimaantullessaan se selkeyttää monia asioita, joita kohdataan esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä tai apilaperheissä.

Lapselle oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistus mahdollistaa tapaamisoikeuden vahvistamisen myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Nykyisin se voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille. Edellytyksenä on se, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava, vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut osallistuminen lapsen elämään lähes päivittäin.

Oheishuolto sopimisen piiriin ja vuoroasuminen

Vanhemmilla on jatkossa aiempaa laajemmat mahdollisuudet sopia muun muassa huoltajuudesta ja lapsen asumisesta. Yksi merkittävä uudistus on se, että oheishuollosta on mahdollista sopia vanhempien kesken. Riidattomissa tilanteissa vanhempien ohella yhden tai useamman henkilön voidaan sopia olevan lapsen oheishuoltaja, vanhempien suostumuksella ja lastenvalvojan vahvistamana.  Lakiuudistus mahdollistaa lapsen asumisjärjestelynä sen, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.

Vieraannuttamisen ehkäiseminen

Uudistuksen myötä myös tapaamisoikeuden merkitys ja huoltajien yhteistoiminta tapaamisoikeuden suhteen korostuu. Uudessa laissa on nimenomainen säännös siitä, että kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä vahvistuu   

Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on vahvistaa lapsen osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyssä. Muutosten tarkoituksena on parantaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajien on jatkossa selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.  

Lisätietoja

Maria Puputti
Asianajaja, OTM, toimitusjohtaja, 040 640 3737, maria@annia.fi

Niina Nurmi
Oikeudellinen assistentti, 040 672 2255, niina@annia.fi



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa



Annian ideakilpailu nuorille

Asianajotoimisto Annia Oy järjestää ideakilpailun 15-23 vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on keksiä asianajotoimiston yritystoimintaan liittyviä kehitysideoita.

Kilpailu on avoin kaikille 15-23 vuotiaille nuorille. Kilpailuun voi osallistua yksin tai ryhmänä. Kilpailuun lähetetyistä ehdotuksista valitaan kaksi palkittavaa ehdotusta. Osallistu 15.12.2019 mennessä!

Tutustu meihin Annialaisiin, palveluihimme ja yritykseemme nettisivujemme kautta ja ryhdy sitten ideoimaan!

Palkinnot:

1. 800 euroa

2. 300 euroa

Palkinnonmaksun edellytyksenä on, että palkinnonsaaja toimittaa verokortin tai ennakkoperintärekisteriotteen.

Osallistuminen

Lähetä ideasi kirjallisesti joko sähköpostitse tai alla olevan lomakkeen kautta. Muista ilmoittaa viestissä itse idean lisäksi seuraavat tiedot:

  • Tekijän tai ryhmän nimi
  • Postiosoite
  • Sähköpostiosoite
  • Puhelinnumero

Jos osallistutte ryhmänä, ilmoita kaikkien ryhmän jäsenten nimet ja mainitse ensisijainen yhteyshenkilö.

Ideat tulee lähettää 15.12.2019 klo 15.00 mennessä joko sähköpostitse tarja@annia.fi tai alla olevan lomakkeen kautta.

Asianajotoimisto Annia Oy saa rajoittamattoman käyttöoikeuden palkittuihin ideoihin sekä oikeuden julkistaa ja hyödyntää lunastamiaan ja palkitsemiaan ideoita valitsemallaan tavalla.

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädäntö uudistuu vuoden 2019 aikana. Lakiin lisätään esimerkiksi lapsen vanhempia velvoittavia asioita. Myös lapselle tärkeän henkilön tapaamisoikeus olisi mahdollista vahvistaa. Nykyisin yleistynyt vuoroasuminen kirjataan uudistuksen myötä lakiin. Lisäksi lasten huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien kierre halutaan katkaista.

Lapsen oikeudet – vanhempien velvollisuudet

Uudistuksen myötä lakiin lisätään vanhempien velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Toinen lakiin lisättävä velvollisuus vanhemmille koskee lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Tämä tarkoittaa, että vanhempien tuleemyötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Laissa kielletään myös epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Vuoroasuminen

Viime vuosina yleistynyt lapsen vuoroasuminen lisätään nyt lakiin. Asumisratkaisun valintaan vaikuttaisivat kuitenkin lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Vuoroasumisessakin lapsella voisi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lakimuutos ei siis vaikuttaisi etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistuksen myötä lapselle on mahdollista vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voisi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Nykyisen vain lapsen ja vanhemman välille vahvistetun tapaamisoikeuden voisi jatkossa vahvistaa esimerkiksi sijaisvanhemmille, vanhemman entiselle puolisolle tai samassa taloudessa asuneille isovanhemmille. Tuomioistuin voisi vahvistaa tapaamisoikeuden ja se tulisi arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Huoltoriitojen kierteen katkaiseminen

Toistuvat huoltoriidat ovat lapsen kannalta vahingollisia ja kuormittavat koko perhettä. Uudistuksen myötä toistuvien oikeudenkäyntien kierteen katkaisemiseksi tuomioistuimen tulisi hylätä asiaan liittyvä muutoshakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos hakemukselle ei ole selvää perustetta. Päätettäessä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tulisi nykyistä paremmin huomioida vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle. Asian ratkaisussa olisi myös kiinnitettävä huomioita siihen, mikä vaihtoehto voisi parhaiten turvata lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen. Suuri painoarvo tulisi antaa myös tapaamisoikeuden ja lapselle läheisten ihmissuhteiden kunnioittamiselle.

Loma-asunnon kulujen vähentäminen vuokratulosta

Loma-asunto voidaan vuokrata edelleen myös tulonhankkimistarkoituksessa. Tämä otetaan huomioon myös tuloverotuksessa. Tuloverolain 54 §:n 1 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.

Korkein hallinto-oikeus arvioi loma-asunnon kulujen vähentämistä vuokratulosta tapauksessa (KHO 2.11.2016 ja KHO 2.12.2016), jossa sijoittamistarkoituksessa hankittu huoneisto oli vuokrattu hotellitoimintaa harjoittavalle yhtiölle. Kyseinen yhtiö vuokrasi huoneistoa edelleen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että huoneistosta aiheutuneet kulut olivat huoneiston omistajan omaa käyttöä lukuun ottamatta tuloverotuksessa vähennyskelpoisia myös niiden päivien osalta, jolloin huoneistossa ei majoittunut hotellitoimintaa harjoittavan yhtiön kautta vuokralaista.

Asianajaja turvaa oikeusvaltioin – Onnea Asianajajaliitto 100-vuotta!

Tänä vuonna Suomen Asianajajaliitto juhlii 100-vuotista taivaltaan. Suomen Asianajajaliitto perustettiin Turussa vuonna 1919. Liiton tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Suomessa on noin 2100 asianajajaa. Vain lakimies, joka kuuluu Asianajajaliittoon saa käyttää nimikettä asianajaja. Juhlavuosi toteutetaan Asianajaja turvaa oikeusvaltion -teemalla. Tavoitteena on tuoda esiin asianajajien työtä ja sen merkitystä yhteiskunnassamme. Lisäksi pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta siitä, miksi kannattaa valita juuri asianajaja.

Miksi kannattaa kääntyä asianajajan puoleen?

Valitsemalla asianajajan avuksesi takaat, että asiasi ovat parhaissa mahdollisissa käsissä. Meitä sitovat Asianajajaliiton ohjeet asioiden hyvästä hoidosta ja olemme riippumattomia. Asianajajat myös kouluttautuvat säännöllisesti, koska lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Meillä on laaja salassapitovelvollisuus, jota noudatetaan aina. Olisi hyvä, että kynnys ottaa yhteyttä avustajaan laskisi, koska monissa asioissa asian selvittäminen lakineuvoin olisi tarpeen jo ihan alkuvaiheessa. Usein ihmiset ottavat yhteyttä siinä vaiheessa, kun ovat yrittäneet itse ensin selvittää asiaa. Tällöin jokin tärkeä seikka on voinut jäädä selvittämättä tai tekemättä, kun tietoa sen tarpeellisuudesta ei ole ollut. Jo lyhyt konsultaatiokäynti asianajajan luona olisi tullut halvemmaksi kuin se, että jokin tärkeä todiste jää hankkimatta.

Puolisoiden elatusvastuu parisuhde-eron jälkeen

Elatusvastuu avioliitossa perustuu avioliittolakiin. Pääsääntö on, että molempien puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Elatuksen tarkoitus on kattaa sekä puolisoiden yhteiset että kummankin henkilökohtaiset tarpeet. Elatusvastuu ei välttämättä tarkoita vain rahallista vastuuta. Myös toisen puolison panos perhe-elämään voi olla hänen osallistumisensa yhteiseen talouteen. Vastaavasti avopuolisoiden välillä voidaan maksaa hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Jo parisuhde-eron alkuvaiheessa on hyvä turvautua lakimiehen apuun, jotta oikeutesi tulevat turvatuiksi. Toimistomme tarjoaa asiantuntevaa apua tarvittavien asiakirjojen laadintaan.

Elatusvastuu avioeron vireille tulon jälkeen

Kun aviopuolisot laittavat avioeron vireille, voidaan sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja tapa, jolla elatusapu suoritetaan. Tuomioistuin voi myös tietyin perustein velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle, jos puoliso ei muuten täytä elatusvelvollisuuttaan.

Elatusvastuu avioeron vahvistamisen jälkeen

Kun puolisot tuomitaan avioeroon ja toisen puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua kohtuulliseksi harkitun määrän mukaan. Elatusapu voidaan määrätä suoritettavaksi toistaiseksi tietyn määräajan tai kertasuorituksena. Jos elatusapua saava puoliso menee uudelleen naimisiin, raukeaa velvollisuus maksaa määräajoin suoritettavaa elatusapua. Lähtökohta on, että kumpikaan puoliso ei saa hyötyä avioliitosta tai erosta toisen puolison kustannuksella. Tuomioistuin voi muuttaa, kumota tai julistaa mitättömäksi puolisoiden välillä tehdyn elatusapusopimuksen, jos laadittu sopimus on kohtuuton. Tuomioistuin voi myös velvoittaa puolison, jolle elatusapua on väärin perustein maksettu, suorittamaan saamansa avun takaisin elatusapua maksaneelle puolisolle.

Hyvitys avopuolison yhteistalouden hyväksi antamasta panoksesta

Parisuhde-erosta avopuolisoiden kesken säädetään avoliittolaissa. Lain piiriin kuuluvat avopuolisot, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Avopuoliso voidaan velvoittaa maksamaan toiselle puolisolle hyvitystä, jos tämä on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan. Avopuolisotkaan eivät saa perusteettomasti hyötyä toisen puolison kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi voidaan katsoa työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen sekä varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen. Hyvityksestä voidaan sopia puolisoiden kesken. Vastaavasti hyvitysvaatimus esitetään joko omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle tai saatetaan kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi. Oleellista on, että yhteistalouden hyväksi annettu panos on huomattavan suuri ja hyvitysvaatimus on esitetty ajoissa.

Vuoden 2019 lakiuudistus etu-ja sukunimen valintaan

Vuosi 2019 tuo mukanaan useita lakiuudistuksia. Yksi uudistuksen kohde on nimilaki. Uudistus laajentaa etu- ja sukunimiin liittyvää valinnanvapautta. Uudistuksen taustalla on pyrkimys aiempaa yksilöllisempään nimenantoon. Myös nykyiset perherakenteiden muutokset, kuten avoliittoperheiden lukumäärän kasvu sekä perheiden kansainvälistyminen, ovat lisänneet tarvetta lakiuudistukselle.

Jatkossa etunimiä voi olla yhteensä neljä aiemman kolmen sijaan. Myös ulkomaalaisperäisiä nimiä kohtaan ollaan joustavampia aiempaan käytäntöön verrattuna. Lisäksi etunimen aiheuttamaa mahdollista haittaa arvioidaan eri tavalla riippuen annetaanko nimi lapselle vai muuttaako aikuinen omaa nimeään.

Sukunimiin uudistus vaikuttaa niin, että jatkossa lapselle voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä. Jos vanhemmilla on eri sukunimet, voidaan lapselle antaa molempien sukunimien muodostama yhdistelmä. Tulevaisuudessa saatamme siis nähdä lapsilla sukunimiyhdistelmiä, joita aiemmin on voinut käyttää vain yhdistämällä oma sukunimi ja aviopuolison sukunimi.

Uudistus mahdollistaa jatkossa sen, että pitkäkestoisessa avoliitossa elävät voivat hakemuksesta saada yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Myös sukunimen muuttamiseen liittyviä menettelyjä maistraatissa yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Nimiasia, jonka ratkaiseminen ei edellytä nimilautakunnan asiantuntemusta, voidaan ratkaista itsenäisesti maistraatissa.

Lapsen oikeuksien viikko

Tällä viikolla vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa ja tänään 20.11. on Kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä. Vuoden 2018 Lapsen oikeuksien viikon teemana on osallisuus. Lapsen osallisuudella tarkoitetaan, että lapselle annetaan mahdollisuus kertoa mielipiteensä häntä koskevassa asiassa. Tämä on yksi tärkeimpiä periaatteita YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Lapsen oikeudet tuovat mukanaan vanhempien velvollisuudet. Vanhempien tehtävänä on turvata lapselle oikeus osallisuutteen kunnioittavalla ja lapsen ikätasoon sopivalla tavalla.

Kiinnostuitko? Voit lukea lisää aiheesta ohessa olevasta esitteestä.

https://www.lastensivut.fi/assets/Uploads/Lapsen-oikeudet-esite.pdf

Älä päästä laskuja ulosottoon!

Jos laskuja ei maksa, ne voivat päätyä ulosottoon. Valtakunnanvoudinviraston mukaan tänä vuonna ulosottovelallisten määrä tulee olemaan todennäköisesti korkeampi kuin viime vuonna. Maksamattomasta laskusta lähetetään ensin maksumuistutukset. Vasta maksumuistutuksien jälkeen maksamattomat laskut siirtyvät perintätoimiston käsiteltäviksi, joka lähettää velalliselle maksuvaatimuksen. Kuluttajalla on lain mukaan oikeus keskeyttää vapaaehtoinen perintä, jotta perintäkulut eivät lisääntyisi. Tällöin perintätoimiston on jatkettava perintää käräjäoikeudessa.

Suoraan ulosottokelpoisia ovat vain osa laskuista, kuten verot. Ne velkoja voi viedä suoraan ulosottoon ilman, että käräjäoikeus tutkisi saatavien oikeudellisuuden. Velkojan tulee kuitenkin muiden kuin suoraan ulosottokelpoisien saatavien osalta hakea käräjäoikeudelta haastehakemuksella päätöstä siitä, että lasku on pätevä, ja että velallisen tulee maksaa se. Jos laskua ei tässäkään vaiheessa maksa, velkoja on oikeutettu viemään asian ulosottoon.

Laskun siirryttyä ulosottoon tavoitteena on edelleen, että velallinen maksaisi laskun vapaaehtoisesti. Jos näin ei tapahdu, suoritetaan ulosmittaus velallisen tuloista tai omaisuudesta. Ulosmittaus kohdistuu useimmiten palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. Yleisesti ottaen kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia. Tavanomaiseen koti-irtaimistoon ulosmittaus ei kuitenkaan kohdistu.