Kategoria: Uutiset

Haemme osa-aikaista lakimiestä

Haemme kasvavaan tarpeeseen osa-aikaista LAKIMIESTÄ

Edellytämme sinulta oikeustieteen maisterin tutkintoa sekä lupaa toimia oikeudenkäyntiavustajana tuomioistuimessa. Lisäksi toivomme aktiivista ja itsenäistä otetta työntekoon, huolellisuutta sekä sopeutumista välillä hyvinkin hektiseen aikatauluun. Aikaisempi työkokemus on eduksi, mutta tärkeämpää on innostuneisuus juridiikkaan ja ongelmanratkaisuun, soveltuvuus asianajajan ammattiin, sopivuus toimiston tiimiin sekä ammatin vaatimat sosiaaliset taidot.

Työpaikkasi sijaitsee Hämeenlinnassa, mutta voit tehdä etätöitä. Työ vaatii liikkumista lähinnä Etelä-Suomessa. Työsuhde alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä ja on alkuun osa-aikainen, mutta pyrimme laajentamaan toimintaamme, joten tarkkaa työmäärää on vaikea määrittää. Palkkaus on provisiopohjainen.

Tarjoamme sinulle hyvän työilmapiirin ja kehittymistä tukevan yhteisön. Mikäli kiinnostuit, lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi joka sähköpostitse tarja@annia.fi tai rekrytointisivumme kautta.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse tarja@annia.fi.

Työsuhde alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä.

Asianajotoimisto Annia Oy on hämeenlinnalainen asianajotoimisto, joka palvelee sekä yksityisiä asiakkaita että pienyrityksiä. Toimialaan kuuluu mm. perhe- ja perintöoikeus, yritysjuridiikka, riita- ja rikosasiat sekä hallinto-oikeusasiat. Toimintamme peruslähtökohta on ystävällisyys, asiakaslähtöisyys ja pedantti työote.

Työpaikkasi sijaitsee Hämeenlinnan toimipisteellämme, mutta työnkuva mahdollistaa myös työskentelyn pääsääntöisesti etänä.

Tutustu Asianajotoimisto Anniaan täällä.


Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Tuliko tilattua urakka? Saako sitä peruutettua?

Kuluttajatilaajan peruutettua tilauksen lähellä urakan aloittamista, on hän velvollinen korvaamaan urakoitsijalle peruutuksesta aiheutuneet vahingot. Jos siis peruutus tapahtuu esimerkiksi samalla viikolla, kun urakka oli suunniteltu aloitettavan, on kuluttajan korvattava kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännön mukaisesti aiheutuneet kulut urakoitsijalle.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 1 §:n mukaan luvun säännökset koskevat esimerkiksi kuluttajan (tilaaja) ja elinkeinonharjoittajan (toimeksisaaja) keskinäisiä sopimuksia, joissa elinkeinonharjoittajalta on tilattu mm. rakennuksen, sen yhteyteen kuuluvan kiinteän rakennelman rakentaminen, korjausrakentaminen taikka taloudelliselta merkitykseltään huomattava asuinhuoneiston peruskorjaus tai -parannus (urakka).

Kuluttajansuojalaki rajoittaa urakoitsijan oikeutta saada sopimuksen mukaista korvausta sovitusta suorituksesta. KSL:n 8 luvun 30 §:n mukaan, mikäli toimeksisaaja purkaa sopimuksen tai jos tilaaja peruuttaa palveluksen, toimeksisaajalla on oikeus vastikkeeseen jo suoritetusta palveluksen osasta sekä toimenpiteistä, jotka on suoritettava sopimuksen purkamisesta tai peruutuksesta huolimatta.

Urakkasopimus on syytä tehdä huolella. Asiantuntijan kanssa sopimus läpikäyden voidaan riskit minimoida. Esimerkiksi peruutusehtojen merkityksen arviointi huomioiden käytännössä käsillä oleva urakka ja sen erityispiirteet, voidaan urakoihin liittyviä taloudellisia riskejä ja riitatilanteita ehkäistä.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Hyvä sopimusneuvottelu takaa onnistuneen rakennusurakan


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Apua, ositus tekemättä. Mitä merkitystä sillä on?

Erotilanne on aina kuormittava ja usein on tilanteita, jossa ositus on jäänyt tekemättä. Moni eronnut alkaa pohtia vuosien jälkeen tilannetta ja esim. joutuvatko perilliset aikanaan hankalaan tilanteeseen, koska kirjallista ositusta ei ole tehty. Ositus voidaan tehdä myöhemminkin helposti, jos osapuolet ovat elossa ja sopuisia. Perinnönjakoon tilanne vaikuttaa heti, sillä ilman ositusta aikaisemman aviopuolisot ovat kuolinpesän osakkaina kunnes ositus on tehty. Tällöin perinnönjaosta voi tulla pitkä ja hankala ja lisätä riitoja perheessä.

Ositussopimukseen olisi hyvä kirjata ainakin kirjallisesti mm. että osapuolet ovat suullisesti sopineet jaosta ja heillä ei ole vaatimuksia toisiltaan. Jos ex-puolisot omistavat yhteisesti esimerkiksi kiinteistön, voi olla järkevää yrittää laatia asiakirja niin kauan, kun molemmat ex-puolisot ovat elossa. Mitä tarkempi sopimus on, sitä parempi ja ehkäisee riitoja.

Mitä vanhempi ero on, sitä epätodennäköisempää on, että vaikeuksia tulee. Yleensä vaikeinta sopia on, kun erosta on vähän aikaa ja toinen osapuoli on löytänyt uuden puolison. Mitä enemmän ja moninaisempaa omaisuutta puolisoilla on, sitä tärkeämpi on osituksen tekeminen. Suosittelemme sen tekemistä heti erotilanteessa. Jos ositus on tekemättä, ei siis vielä oel myöhäistä sen hoitaminen kuntoon!

Asianajajan palkkaaminen ositukseen liittyvien seikkojen selvittämiseksi, on aina turvallista, helppoa ja suositeltavaa. Oikeusaputoimistojen oikeusavustajat antavat ilmaiseksi yleisiä neuvoja. Tilanteiden tarkka selvittäminen vaatii kuitenkin usein tarkempaa asiantuntemusta. Ositusvaadeoikeus säilyy kunnes ositus on tehty, joten entinen puoliso voi tehdä sen vielä kuolinpesällekin. Huomioitavaa on, että rekisteröitäviä omistajavaihdoksia on käytännössä usein vaikea hoitaa ilman ositusta. Jos esimerkiksi aviopuolisot sopivat asiat keskenään, toinen saa kesämökin ja toinen asunnon, he törmäävät asiaan rekisteröidessään omistustaan. Omistusoikeus rekisteröidään hakemalla lainhuutoa ja se tapahtuu toimittamalla osituskirja MML:een.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Avioero – mitä jos puoliso ei suostu muuttamaan pois yhteisestä kodista?

Vaikeassa erotilanteessa välillä puolisot eivät saa ratkaistua kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tällöin ratkaisun voi hakea käräjäoikeudesta yhteiselämän lopettamiseen. Tällöin oikeus päättää kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Se kumpi tarvitsee asuntoa enemmän saa jäädä siihen asumaan ja toinen puoliso velvoitetaan muuttamaan siitä pois. Tällöin voidaan myös oikeuttaa kotiin jäänyt puoliso käyttämään mm. yhteistä irtainta arkikäyttöomaisuutta.

Hakemuksia on verraten vähän, mutta päätös voi tulla haettavaksi esimerkiksi perheen väkivalta- tai muussa kriisitilanteissa. Päätös on heti täytäntöönpantavissa ja voimassa toistaiseksi. Päätös raukeaa, kun ositus tai erottelu on toimitettu tai viimeistään kahden vuoden kuluessa päätöksen antamisesta.

Lue myös:

Avioehto – asiakirja pahan päivän varalle
Taloudellinen väkivalta, mitä se on?
Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen – kuinka se toimii?
Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Mistä asuntokaupoissa riidellään?

Asuntokauppariidat ovat yleisiä ja samat virheet toistuvat vuodesta toiseen. Yleisimmät riidanaiheet ovat kosteus- ja homevauriot, rakennusvirhe, pinta-alavirhe, rakennuslupaan, kaavaan ja ympäristöön liittyvät virheet ja kreosootti. Useimmiten asuntojen myyjien ja ostajien riidat liittyvät juuri kosteusvaurioihin.

Asunnossa voidaan katsoa olevan virhe, jos se ei vastaa sitä mitä voidaan katsoa sovitun tai asunto ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä ennen kauppaa on antanut ja jotka ovat vaikuttaneet ostajan tekemään ostopäätökseen. Virhe on olemassa myös silloin, kun kaupan kohde salaisen virheen vuoksi poikkeaa merkittävästi siitä mihin ostajan on pitänyt varautua.

Ostajalla on selonottovelvollisuus. Ostajan on suoritettava rakennuksessa ainakin silmämääräinen tarkastus ja kiinnitettävä huomio näkyviin virheisiin. Mitä vanhempi rakennus, sitä tarkempi tarkastus. Ostajan kannattaa teettää tavallista tarkempi kuntoarvio, jos asunnon kunto arveluttaa yhtään. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että vanha asunto edellyttää aina remontointia ainakin jossain vaiheessa.

Kauppakirjassa voidaan sopia vastuunrajoituksista. Vastuunrajoituslausekkeet ovat juridisesti sitovia vain yksilöitynä. Mikäli vastuu halutaan tosiasiallisesti rajoittaa, edellyttää se erittäin laajaa ja yksilöityä lauseketta.

Kosteus- ja homevaurioiden osalta pohdittavia seikkoja ovat muun muassa se, ylittyykö asumisterveysasetuksen toimenpideraja, onko todettu sisäilmayhteyttä ja todetaanko terveyshaittaa. Virheen korjaamisessa tulee pohdittavaksi korjaustapa ja korjauskustannukset. Toisaalta korjaus tarkoittaa yleensä käyttöiän pidennystä ja tasonparannusta, joka huomioidaan korvausvelvollisuutta vähentävänä seikkana.

Joka tapauksessa asuntokauppariidat tulevat helposti kalliiksi osapuolille ja heti alussa tulisikin miettiä laaja-alaisesti riskejä ja pyrkiä sovintoon kustannusten minimoimiseksi. Tässä onkin tarpeen ottaa avuksi näihin riitoihin erikoistunut asianajaja. Tällöin asiasta on saatavissa realistisin kuva ja asia tulee ratkaistua taloudellisesti edullisimmin.

Tutustu myös seuraaviin aiheeseen liittyviin artikkeleihimme:

Asunnon virhe
Käytetyn asunnon kauppa – Mistä virheestä voi saada korvausta?
Virhe kiinteistökaupassa

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen tapaamisoikeus – isovanhempi tai muu läheinen henkilö

Merkityksellisten ihmissuhteiden vaaliminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä, mutta myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Kysymys lapsen oikeudesta tavata läheisiä henkilöitä konkretisoituu erityisesti lapsen tapaamisoikeudesta päätettäessä. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus läheiseen suhteeseen vanhempansa kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Näin ollen tapaamisoikeus perinteisesti solmitaan lapsen ja hänen vanhempansa välille.

On mahdollista, että lapsi on erityisen läheinen myös jonkun muun henkilön, kuin vanhempansa kanssa. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi lapsen isovanhempi, sijaisvanhempi taikka isä- tai äitipuoli. Vuodesta 2019 lähtien laki on mahdollistanut tapaamisoikeuden vahvistamisen myös muun henkilön kuin vanhemman ja lapsen välille. Lapselle voidaan vahvistaa tuomioistuimessa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

Tapaamisoikeus voidaan näin ollen vahvistaa esimerkiksi lapsen ja hänen isovanhempansa välille, jos isovanhempi on lapselle erityisen läheinen henkilö. Jotta henkilö voidaan katsoa lapselle erityisen läheiseksi, edellyttää se pitkäaikaista, tiivistä ja läheistä kanssakäymistä, lähes huoltajuuteen verrattavissa olevaa suhdetta. Esimerkiksi aiempi asuminen samassa taloudessa on vahva osoitus suhteen läheisyydestä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Harkittaessa tapaamisoikeuden vahvistamista tulee huomioida ennen kaikkea lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset. Varsinkin vanhemman lapsen osalta merkitystä annetaan sille, kokeeko lapsi kyseisen henkilön hänelle erityisen läheisenä. Koska kyseessä on suhteellisen tuore lakimuutos, on oikeuskäytäntö näissä asioissa vielä vakiintumatonta.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen vieraannuttaminen

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Vuokralainen – uhkaako häätö?

Asunnon vuokrasopimus sitoo sen osapuolia ja on voimassa joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Asuinhuoneiston vuokraukseen sovelletaan huoneenvuokralakia, josta käy ilmi sekä vuokranantajan että vuokralaisen velvollisuudet.

Vuokralaisen tärkein velvollisuus on maksaa vuokra sopimuksen mukaan. Usein vuokralainen kohtaa ongelmia vuokrasuhteessa silloin, kun hän ei syystä tai toisesta kykene maksamaan sopimuksen mukaista vuokraa. Maksuvaikeudet voivat yllättää ja vuokralaiselle saattaa tulla myös yllätyksenä vuokrasopimuksen irtisanominen ja häätö.

Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokralainen rikkoo merkittävästä sopimusta. Jos vuokralainen ei maksa vuokraa sovitussa ajassa, sopimus voidaan vuokranantajan toimesta purkaa heti ilman varoitusta.

Vuokranantajan on annettava vuokrasopimuksen purkamisilmoitus vuokralaiselle kirjallisesti ja todistettavasti. Siinä on ilmoitettava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta.

Edellä mainitussa tilanteessa vuokralainen voi vapaaehtoisesti muuttaa asunnosta määrättynä ajankohtana. Mikäli vuokralainen ei luovuta asunnon hallintaa vuokranantajan ilmoittamana ajankohtana, tämä voi vaatia tuomioistuimelta sopimuksen purkamista ja vuokralaisen häätöä.

Tällainen menettely on kuitenkin hyvin raskas ja pitkäkestoinen. Näin ei yleensä edes saavuteta vuokranantajan eikä vuokralaisen kannalta parasta mahdollista lopputulosta. Usein asioista yhteisesti sopiminen johtaa molempien kannalta parempaan lopputulokseen.

Vuokralainen voi ennakoida jo siinä vaiheessa, kun havaitsee vaikeuksia vuokranmaksussa. Silloin olisi hyvä olla yhteydessä vuokranantajaan ja pyrkiä neuvottelemaan mahdollisesta vuokran viivästymisestä. Silloin maksuviivästys ei tulisi vuokranantajalle yllätyksenä. Vuokranantaja voi olla tällaisessa tilanteessa hyvinkin joustava, kunhan saa siitä hyvissä ajoin tiedon. Näin tilanne ei luultavasti etene vuokrasopimuksen irtisanomiseen eikä häätöön.

Vuokrasopimusasioihin liittyvissä erimielisyyksissä on hyvä turvautua lakimiehen apuun, jolloin voidaan neuvotella sovinnollista ja molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Käräjäoikeusprosessiin voi saada oikeusapua tai oikeusturvavakuutus voi kattaa kustannuksia. Nämä selvitämme aina ensimmäiseksi asiakkaan kanssa.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla?

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopimukseen pääseminen perinnönjaon sisällöstä perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Yksikin erimielinen osakas voi estää jaon, sillä sovintojako edellyttää yksimielisyyttä. Tällöin sovintoratkaisun löytymisessä suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta.

Lopulta jako on kuitenkin voitava toimittaa myös vastoin yksittäisen osakkaan tahtoa. Tällöin pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Tosielämässä tilanteet ovat hyvinkin moninaisia ja voi olla, että ositus on toimittamatta monenkin ex-puolison kesken ja vaikka avioerosta olisi vuosikymmeniä aikaa, tällöin tulee aina haaste selvittää pesän todellinen tilanne.

Toimitusjaon etenemisestä

Pesänhoitajan velvollisuus on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu ja sovitella asiaa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy.

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset ovat täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, onko pesä selvitetty ja saatettu jakokuntoon, onko perunkirjoitus toimitettu, onko pesän osakkaat kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja onko ositus toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Yleensä pesänselvittäjä- ja jakaja on sama henkilö ja ositus ja perinnönjako ratkaistaan samassa asiakirjassa.

Jaossa on tyypillisesti paljon erilaisia ratkaistavia kysymyksiä

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluu omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat pesänjakajan ratkaisut johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On tyypillistä, että esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Mikäli osakkaat käyttävät avustajia menettelyssä, voi se hyvinkin nopeuttaa menettelyä paljon, lisäksi osakkaan on itse osattava vedota oikeisiin asioihin jaossa.

Edunvalvoja ajaa alaikäisen tai muuten etuaan ajamaan kykenemättömän henkilön etua

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Tällöin edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Jos pesänjakaja on määrätty, hän on sidottu osakkaiden tekemään sopimukseen. Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä lopputulos asiassa, jossa riita ei ole kroonistunut. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät enää kykene ajattelemaan järkevästi, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys. Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Ensinnäkin toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on myös osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta ja tällöin osakas voi saada realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllinen tilanne.


Lue myös:

Lisätietoa alaikäisen edunvalvonnasta Digi- ja väestötietoviraston sivuilla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Käytetyn asunnon kauppa – Mistä virheestä voi saada korvausta?

Virheitä on monenlaisia

Käytetyssä asunnossa katsotaan olevan virhe ensinnäkin silloin, jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Tämä ilmenee useimmiten siten, että asunto ei vastaa kauppakirjassa sovittua.

Laki velvoittaa myyjän oma-aloitteisesti antamaan tiedon sellaisista sekoista, joiden voidaan olettaa vaikuttavan ostajan ostopäätökseen. Myyjä tai hänen edustajansa ei saa antaa asunnosta virheellisiä tietoja ja oikeat tiedot on annettava ennen kaupantekoa. Näin ollen asunnossa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupan tekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Asunnossa on virhe myös siinä tapauksessa, jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Myyjän on muun muassa ilmoitettava ostajalle tiedossaan olevat merkittävät viat ja puutteet, joita ostaja ei voi havaita tavanomaisessa tarkastuksessa.

Asunnossa on virhe myös silloin, kun asunto on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää, kun otetaan huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta piilevästä eli salaisesta virheestä.

Käytettyä asuntoa ostettaessa asunnon ikääntyminen ja luonnollinen kuluminen täytyy ottaa huomioon kauppaa tehtäessä. Käytetyn asunnon kaupassa ostajan tarkastusvelvollisuus asunnon kunnon ja muiden ominaisuuksien suhteen korostuu. Ostaja ei voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi tullut huomata asunnon tavanomaisessa tarkastuksessa ennen kaupantekoa.

Mikä virhe oikeuttaa korvaukseen?

Käytetyn asunnon kaupassa riidat koskevat useimmiten asunnossa ollutta salaista virhettä kuten kosteusvauriota tai sisäilmaongelmaa.

Arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe, huomiota tulee kiinnittää useaan tekijään. Perimmäinen kysymys on se, mitä ostaja on perustellusti voinut edellyttää. Tätä arvioidaan kaupan tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden näkökulmasta. Erityistä merkitystä on asunnon iällä ja asunnossa mahdollisesti suoritetuilla peruskorjauksilla. Mitä uudemmasta asunnosta on kysymys, sitä parempaa kuntoa ostaja voi perustellusti edellyttää. Jos kyseessä on iäkkäämpi asunto, ostajan on osattava varautua esimerkiksi kulumisesta johtuviin vikoihin ja korjaustarpeisiin, ellei asuntoa ole juuri kunnostettu. Lähtökohtaisesti ostajalla on oikeus edellyttää, että asunto vastaa kunnoltaan ja tasoltaan sitä, mikä on tavallista samalla alueella sijaitsevissa vastaavissa asunnoissa, jollei hänelle ole nimenomaisesti muuta ilmoitettu. Muun muassa näihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe.

Mikäli ostaja havaitsee myöhemmin esimerkiksi kylpyhuoneessa kosteusvaurion, on mahdollista, että tätä ei katsota virheeksi, joka oikeuttaisi hinnanalennukseen. Tämä perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiöllä on lakiin perustuva yleinen kunnossapitovastuu. Yhtiöllä on velvollisuus korjata osakkaan hallinnassa olevien tilojen sisäosat, jos sisäosat ovat vaurioituneet rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Näin ollen ostajalle ei välttämättä aiheudu vaurion korjaamisesta suoranaisia kustannuksia, jotka oikeuttaisivat hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen.    

Käytetyn asunnon kaupassa riidat ovat suhteellisen yleisiä ja jokaiseen riitaan liittyy omat erityispiirteensä, jotka on ratkaistava tapauskohtaisesti. Oikeudelliseen asiantuntemukseen tukeutuminen jo riidan alkumetreillä on usein tarkoituksenmukaista, jotta turhat kustannukset voidaan välttää.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Asunnon virhe

Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus asuntokaupassa


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Tiedote koronaan liittyvistä toimenpiteistä

Toimintamme jatkuu normaalisti koronavirusepidemian aikana

Valtaosa toimeksiannoista voidaan hoitaa koko Suomen alueella puhelimitse ja etäyhteyksiä (Microsoft Teams) hyödyntäen. Etäyhteys toimii useimmmilla laitteilla (tietokone, tabletit ja älypuhelimet) eikä vaadi asiakkaalta erityisosaamista. Opastamme selkeästi palvelun käytössä.

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia, joka leviää vauhdilla. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Virus aiheuttaa hengitystieinfektioita ja keuhkokuumeita. Nykytiedon mukaan suurin osa sairastuneista saa kuitenkin vain lieviä oireita.  

Viruksen leviäminen koskettaa meitä kaikkia ja tilanne muuttuu jatkuvasti. Me Anniassa teemme parhaamme, että asiakkaamme ja työntekijämme säilyisivät terveinä. Tässä vaiheessa keskeistä on vähentää viruksen tartuntariskiä.

Vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi olemme muuttaneet toimintatapojamme etätyöskentelyyn ja fyysisiin tapaamisiin liittyen. Ohjeistusten mukaan tulemme nyt työskentelemään pääosin etänä ja välttämään ylimääräisiä henkilökontakteja. Asiakastapaamiset ja palaverit järjestetään ensisijaisesti puhelimitse tai videoneuvotteluiden kautta.

Monet toimeksiannot on mahdollista hoitaa täysin etänä. Juridisten asiakirjojen, kuten testamentin, edunvalvontavaltuutuksen tai avioehtosopimuksen laatiminen voidaan hoitaa tapaamatta asiakasta fyysisesti.

Suosimme etätyön käyttöä kaikissa niissä tilanteissa, joissa se vaan on mahdollista. Työtehtävien luonteen takia etätyön tekeminen ei ole kuitenkaan aina mahdollista. Näissä tilanteissa voimme alentaa tartuntariskiä huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta ja välttämällä lähikontaktia. Toimimalla näin pyrimme vähentämään koronariskiä päivittäisessä työssämme ja osallistumaan omalta osaltamme toimiin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.     

Olemme olleet suoraan yhteydessä Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, Pirkanmaan käräjäoikeuteen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Tuomioistuimissa suhtaudutaan terveysperusteisiin peruutuspyyntöihin myönteisesti ja korostettiin, että sairaana tai altistuneena ei ole syytä saapua istuntokäsittelyyn. Osa tuomioistuimista on myös julkaissut tiedotteita ja ilmoittanut, että koronaviruksesta aiheutuu tuomioistuimen toimintaan rajoitteita. Tuomioistuimet saattavat joutua priorisoimaan tehtäviään ja rajoittamaan toimintaansa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joidenkin asioiden käsittelyä voidaan tuomioistuimen mukaan joutua lykkäämään ja sovittuja istuntoja perumaan. Toiminnan muuttuminen johtaa siihen, että käsittelyajat tulevat yleisesti pitenemään. Tuomioistuimet osallistuvat näin omalta osaltaan koronavirustilanteen hallintaan ja leviämisen estämiseen. On myös todennäköistä, että tilanne tulee vaikuttamaan muidenkin viranomaisten toimintaan sekä johtaa tehtävien priorisointiin ja toiminnan rajoittamiseen.

Toimintamme jatkuu myös pandemian aikana. Seuraamme tarkoin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tiedotamme mahdollisista muutoksista toimintaamme.

Tänä vaikeana ja haastavana aikana korostuu myös yhteen hiileen puhaltamisen merkitys.

Tulemme resurssiemme puitteissa auttamaan ja tukemaan muita yrityksiä erilaisilla tavoilla, kuten jakamalla tietoa koronaviruksen vaikutuksista työsuhteisiin ja yritystoimintaan sekä tilaamaan jatkossakin kotimaisilta yrityksiltä toimintamme kannalta tarvittavia tuotteita ja palveluita. Tehdään kaikki parhaamme, että selviämme tästä yhdessä!    

Lisätietoja koronaviruksesta:


Terveyhden ja hyvinvoinninlaitos – Ajankohtaista koronaviruksesta


Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa