Kategoria: Uutiset

Vuokralainen – uhkaako häätö?

Asunnon vuokrasopimus sitoo sen osapuolia ja on voimassa joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Asuinhuoneiston vuokraukseen sovelletaan huoneenvuokralakia, josta käy ilmi sekä vuokranantajan että vuokralaisen velvollisuudet.

Vuokralaisen tärkein velvollisuus on maksaa vuokra sopimuksen mukaan. Usein vuokralainen kohtaa ongelmia vuokrasuhteessa silloin, kun hän ei syystä tai toisesta kykene maksamaan sopimuksen mukaista vuokraa. Maksuvaikeudet voivat yllättää ja vuokralaiselle saattaa tulla myös yllätyksenä vuokrasopimuksen irtisanominen ja häätö.

Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokralainen rikkoo merkittävästä sopimusta. Jos vuokralainen ei maksa vuokraa sovitussa ajassa, sopimus voidaan vuokranantajan toimesta purkaa heti ilman varoitusta.

Vuokranantajan on annettava vuokrasopimuksen purkamisilmoitus vuokralaiselle kirjallisesti ja todistettavasti. Siinä on ilmoitettava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta.

Edellä mainitussa tilanteessa vuokralainen voi vapaaehtoisesti muuttaa asunnosta määrättynä ajankohtana. Mikäli vuokralainen ei luovuta asunnon hallintaa vuokranantajan ilmoittamana ajankohtana, tämä voi vaatia tuomioistuimelta sopimuksen purkamista ja vuokralaisen häätöä.

Tällainen menettely on kuitenkin hyvin raskas ja pitkäkestoinen. Näin ei yleensä edes saavuteta vuokranantajan eikä vuokralaisen kannalta parasta mahdollista lopputulosta. Usein asioista yhteisesti sopiminen johtaa molempien kannalta parempaan lopputulokseen.

Vuokralainen voi ennakoida jo siinä vaiheessa, kun havaitsee vaikeuksia vuokranmaksussa. Silloin olisi hyvä olla yhteydessä vuokranantajaan ja pyrkiä neuvottelemaan mahdollisesta vuokran viivästymisestä. Silloin maksuviivästys ei tulisi vuokranantajalle yllätyksenä. Vuokranantaja voi olla tällaisessa tilanteessa hyvinkin joustava, kunhan saa siitä hyvissä ajoin tiedon. Näin tilanne ei luultavasti etene vuokrasopimuksen irtisanomiseen eikä häätöön.

Vuokrasopimusasioihin liittyvissä erimielisyyksissä on hyvä turvautua lakimiehen apuun, jolloin voidaan neuvotella sovinnollista ja molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Käräjäoikeusprosessiin voi saada oikeusapua tai oikeusturvavakuutus voi kattaa kustannuksia. Nämä selvitämme aina ensimmäiseksi asiakkaan kanssa.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla?

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopimukseen pääseminen perinnönjaon sisällöstä perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Yksikin erimielinen osakas voi estää jaon, sillä sovintojako edellyttää yksimielisyyttä. Tällöin sovintoratkaisun löytymisessä suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta.

Lopulta jako on kuitenkin voitava toimittaa myös vastoin yksittäisen osakkaan tahtoa. Tällöin pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Tosielämässä tilanteet ovat hyvinkin moninaisia ja voi olla, että ositus on toimittamatta monenkin ex-puolison kesken ja vaikka avioerosta olisi vuosikymmeniä aikaa, tällöin tulee aina haaste selvittää pesän todellinen tilanne.

Toimitusjaon etenemisestä

Pesänhoitajan velvollisuus on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu ja sovitella asiaa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy.

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset ovat täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, onko pesä selvitetty ja saatettu jakokuntoon, onko perunkirjoitus toimitettu, onko pesän osakkaat kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja onko ositus toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Yleensä pesänselvittäjä- ja jakaja on sama henkilö ja ositus ja perinnönjako ratkaistaan samassa asiakirjassa.

Jaossa on tyypillisesti paljon erilaisia ratkaistavia kysymyksiä

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluu omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat pesänjakajan ratkaisut johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On tyypillistä, että esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Mikäli osakkaat käyttävät avustajia menettelyssä, voi se hyvinkin nopeuttaa menettelyä paljon, lisäksi osakkaan on itse osattava vedota oikeisiin asioihin jaossa.

Edunvalvoja ajaa alaikäisen tai muuten etuaan ajamaan kykenemättömän henkilön etua

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Tällöin edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Jos pesänjakaja on määrätty, hän on sidottu osakkaiden tekemään sopimukseen. Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä lopputulos asiassa, jossa riita ei ole kroonistunut. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät enää kykene ajattelemaan järkevästi, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys. Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Ensinnäkin toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on myös osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta ja tällöin osakas voi saada realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllinen tilanne.


Lue myös:

Lisätietoa alaikäisen edunvalvonnasta Digi- ja väestötietoviraston sivuilla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Käytetyn asunnon kauppa – Mistä virheestä voi saada korvausta?

Virheitä on monenlaisia

Käytetyssä asunnossa katsotaan olevan virhe ensinnäkin silloin, jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Tämä ilmenee useimmiten siten, että asunto ei vastaa kauppakirjassa sovittua.

Laki velvoittaa myyjän oma-aloitteisesti antamaan tiedon sellaisista sekoista, joiden voidaan olettaa vaikuttavan ostajan ostopäätökseen. Myyjä tai hänen edustajansa ei saa antaa asunnosta virheellisiä tietoja ja oikeat tiedot on annettava ennen kaupantekoa. Näin ollen asunnossa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupan tekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Asunnossa on virhe myös siinä tapauksessa, jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Myyjän on muun muassa ilmoitettava ostajalle tiedossaan olevat merkittävät viat ja puutteet, joita ostaja ei voi havaita tavanomaisessa tarkastuksessa.

Asunnossa on virhe myös silloin, kun asunto on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää, kun otetaan huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat. Tällöin voidaan puhua niin sanotusta piilevästä eli salaisesta virheestä.

Käytettyä asuntoa ostettaessa asunnon ikääntyminen ja luonnollinen kuluminen täytyy ottaa huomioon kauppaa tehtäessä. Käytetyn asunnon kaupassa ostajan tarkastusvelvollisuus asunnon kunnon ja muiden ominaisuuksien suhteen korostuu. Ostaja ei voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi tullut huomata asunnon tavanomaisessa tarkastuksessa ennen kaupantekoa.

Mikä virhe oikeuttaa korvaukseen?

Käytetyn asunnon kaupassa riidat koskevat useimmiten asunnossa ollutta salaista virhettä kuten kosteusvauriota tai sisäilmaongelmaa.

Arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe, huomiota tulee kiinnittää useaan tekijään. Perimmäinen kysymys on se, mitä ostaja on perustellusti voinut edellyttää. Tätä arvioidaan kaupan tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden näkökulmasta. Erityistä merkitystä on asunnon iällä ja asunnossa mahdollisesti suoritetuilla peruskorjauksilla. Mitä uudemmasta asunnosta on kysymys, sitä parempaa kuntoa ostaja voi perustellusti edellyttää. Jos kyseessä on iäkkäämpi asunto, ostajan on osattava varautua esimerkiksi kulumisesta johtuviin vikoihin ja korjaustarpeisiin, ellei asuntoa ole juuri kunnostettu. Lähtökohtaisesti ostajalla on oikeus edellyttää, että asunto vastaa kunnoltaan ja tasoltaan sitä, mikä on tavallista samalla alueella sijaitsevissa vastaavissa asunnoissa, jollei hänelle ole nimenomaisesti muuta ilmoitettu. Muun muassa näihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe.

Mikäli ostaja havaitsee myöhemmin esimerkiksi kylpyhuoneessa kosteusvaurion, on mahdollista, että tätä ei katsota virheeksi, joka oikeuttaisi hinnanalennukseen. Tämä perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiöllä on lakiin perustuva yleinen kunnossapitovastuu. Yhtiöllä on velvollisuus korjata osakkaan hallinnassa olevien tilojen sisäosat, jos sisäosat ovat vaurioituneet rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Näin ollen ostajalle ei välttämättä aiheudu vaurion korjaamisesta suoranaisia kustannuksia, jotka oikeuttaisivat hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen.    

Käytetyn asunnon kaupassa riidat ovat suhteellisen yleisiä ja jokaiseen riitaan liittyy omat erityispiirteensä, jotka on ratkaistava tapauskohtaisesti. Oikeudelliseen asiantuntemukseen tukeutuminen jo riidan alkumetreillä on usein tarkoituksenmukaista, jotta turhat kustannukset voidaan välttää.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Asunnon virhe

Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus asuntokaupassa


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Tiedote koronaan liittyvistä toimenpiteistä

Toimintamme jatkuu normaalisti koronavirusepidemian aikana

Valtaosa toimeksiannoista voidaan hoitaa koko Suomen alueella puhelimitse ja etäyhteyksiä (Microsoft Teams) hyödyntäen. Etäyhteys toimii useimmmilla laitteilla (tietokone, tabletit ja älypuhelimet) eikä vaadi asiakkaalta erityisosaamista. Opastamme selkeästi palvelun käytössä.

Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia, joka leviää vauhdilla. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Virus aiheuttaa hengitystieinfektioita ja keuhkokuumeita. Nykytiedon mukaan suurin osa sairastuneista saa kuitenkin vain lieviä oireita.  

Viruksen leviäminen koskettaa meitä kaikkia ja tilanne muuttuu jatkuvasti. Me Anniassa teemme parhaamme, että asiakkaamme ja työntekijämme säilyisivät terveinä. Tässä vaiheessa keskeistä on vähentää viruksen tartuntariskiä.

Vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi olemme muuttaneet toimintatapojamme etätyöskentelyyn ja fyysisiin tapaamisiin liittyen. Ohjeistusten mukaan tulemme nyt työskentelemään pääosin etänä ja välttämään ylimääräisiä henkilökontakteja. Asiakastapaamiset ja palaverit järjestetään ensisijaisesti puhelimitse tai videoneuvotteluiden kautta.

Monet toimeksiannot on mahdollista hoitaa täysin etänä. Juridisten asiakirjojen, kuten testamentin, edunvalvontavaltuutuksen tai avioehtosopimuksen laatiminen voidaan hoitaa tapaamatta asiakasta fyysisesti.

Suosimme etätyön käyttöä kaikissa niissä tilanteissa, joissa se vaan on mahdollista. Työtehtävien luonteen takia etätyön tekeminen ei ole kuitenkaan aina mahdollista. Näissä tilanteissa voimme alentaa tartuntariskiä huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta ja välttämällä lähikontaktia. Toimimalla näin pyrimme vähentämään koronariskiä päivittäisessä työssämme ja osallistumaan omalta osaltamme toimiin koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.     

Olemme olleet suoraan yhteydessä Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, Pirkanmaan käräjäoikeuteen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Tuomioistuimissa suhtaudutaan terveysperusteisiin peruutuspyyntöihin myönteisesti ja korostettiin, että sairaana tai altistuneena ei ole syytä saapua istuntokäsittelyyn. Osa tuomioistuimista on myös julkaissut tiedotteita ja ilmoittanut, että koronaviruksesta aiheutuu tuomioistuimen toimintaan rajoitteita. Tuomioistuimet saattavat joutua priorisoimaan tehtäviään ja rajoittamaan toimintaansa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joidenkin asioiden käsittelyä voidaan tuomioistuimen mukaan joutua lykkäämään ja sovittuja istuntoja perumaan. Toiminnan muuttuminen johtaa siihen, että käsittelyajat tulevat yleisesti pitenemään. Tuomioistuimet osallistuvat näin omalta osaltaan koronavirustilanteen hallintaan ja leviämisen estämiseen. On myös todennäköistä, että tilanne tulee vaikuttamaan muidenkin viranomaisten toimintaan sekä johtaa tehtävien priorisointiin ja toiminnan rajoittamiseen.

Toimintamme jatkuu myös pandemian aikana. Seuraamme tarkoin tilanteen kehittymistä sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tiedotamme mahdollisista muutoksista toimintaamme.

Tänä vaikeana ja haastavana aikana korostuu myös yhteen hiileen puhaltamisen merkitys.

Tulemme resurssiemme puitteissa auttamaan ja tukemaan muita yrityksiä erilaisilla tavoilla, kuten jakamalla tietoa koronaviruksen vaikutuksista työsuhteisiin ja yritystoimintaan sekä tilaamaan jatkossakin kotimaisilta yrityksiltä toimintamme kannalta tarvittavia tuotteita ja palveluita. Tehdään kaikki parhaamme, että selviämme tästä yhdessä!    

Lisätietoja koronaviruksesta:


Terveyhden ja hyvinvoinninlaitos – Ajankohtaista koronaviruksesta


Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Tarjoamme asianajopalveluita nyt Kittilässä!

Tiina Huitula, OTM, lupalakimies

OTM, lupalakimies Tiina Huitula palvee asiakkaitamme Kittilässä. Tiinan yhteystiedot ovat:

044 3719 459
tiina@annia.fi

Kittilän toimisto avataan 1.12.2020 osoitteessa Myllyjoentie 2, 99130 Sirkka. Tapaamisia voit sopia jo nyt!

Muut toimipisteemme Hämeenlinnassa, Turussa ja Forsassa palvelevat myös sinua. Pystymme tarjoamaan lakineuvontaa valtakunnallisesti puhelimitse ja etäyhteydellä.

Kaikki yhteystiedot


Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen vieraannuttaminen

Vanhempien erot muuttavat perhe-elämää ja vaativat myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Jotkut erot saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta tämän toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta, tai estämällä tapaamisten toteutumisen. Vieraannuttaminen edellyttää, että lapsen ja vanhemman suhde on aiemmin ollut myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Lapsi saa toisesta vanhemmastaan kielteisen näkemyksen ja asettaa vanhemmat vastakkainasetteluun, jossa toinen on hyvä ja toinen paha. Myöhemmin lapsi saattaa kokea pettäneensä vanhempansa osallistuessaan vieraannuttamiseen. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä ja itseinhoa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyseessä vieraannuttaminen. Vanhempi saattaa vain aidosti olla huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsen kieltäytyessä tapaamisesta, saattaa sen sijaan taustalla olla jo entuudestaan huonot välit vanhempaan tai huonot kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Eroriidassa, mikäli lapset reagoivat tilanteessa, on kyse aina haastavasta riitatilanteesta, johon tulee ottaa avuksi lapsiasioihin perehtynyt asianajaja. Tällöin on tärkeä osata arvioida tilannetta oikein ja osata esittää vanhemmalle ne seikat, joihin asianajo olisi hyvä perustaa aina kussakin tapauksessa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

10 kysymystä sateenkaariperheistä

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai suokupuolivähemmistöllä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää. että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esim. elatusvelvollisuus) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö tai henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä näin ollen hänelle muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapsen isyyttä ei tunnustettu, eikä sitä voida tunnustaa. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa, joissa on käytetty sellaisia luovutettuja siittiöitä, ettei luovuttajaa voida vahvistaa lapsen isäksi myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tällaisia tosiasiallisia vanhempia esimerkiksi juuri sateenkaariperheissä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Asunnon virhe

Asuntokaupassa vaihdannan kohteena on arvopaperi, joka tyypillisesti oikeuttaa hallitsemaan asunto-osakeyhtiössä sijaitsevaa huoneistoa. Usein asuntokaupan molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä tehtyyn kauppaan. Aina näin ei kuitenkaan ole. Käytännössä ostajan kokema pettymys tai jopa tuntemus huijatuksi tulemisesta asuntokaupan yhteydessä käynnistää asuntokauppaa koskevan riita-asian. Näissä tilanteissa on hyvä turvautua lakimiehen apuun ja pyrkiä ensisijaisesti löytämään sovinnollinen ratkaisu osapuolten välillä.

Välillä käy niin, että kaupanteon jälkeen ostaja havaitsee asunnossa jonkin odottamattoman ongelman eli virheen. Laissa on erilliset virhesäännökset koskien uutena ja käytettynä myytävää asuntoa. Uuden asunnon kohdalla kyseessä voi olla virhe esimerkiksi, jos se ei täytä asetettuja rakennusmääräyksiä eikä rakentamista ole toteutettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Asunnon tulisi vastata sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on uuden asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Käytettynä ostetussa asunnossa voi olla virhe esimerkiksi, jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Lisäksi, jos myyjä on ennen kaupantekoa tarkoituksella jättänyt antamatta ostajalle jonkin asuntoa koskevan oleellisen tiedon tai asunto ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut. Nämä seikat ovat mahdollisesti vaikuttaneet ostopäätökseen. Asunnossa on myös virhe, jos asunto on ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostaja on olettanut. Tässä luonnollisesti huomioidaan esimerkiksi asunnon hinta, ikä sekä kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset. Asunnon ostajalle on asetettu myös tiettyjä velvollisuuksia. Ostajaa sitoo ennakkotarkastusvelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Vaikka tarkastus jätetään tekemättä, tämä velvoittaa ostajaa. Ostajan kannalta keskeisiä asuntoa koskevia asiakirjoja ovat ainakin isännöitsijäntodistus ja kunnossapitotarveselvitys, joihin on syytä tutustua ennen ostopäätöstä.

Mikäli epäilet virhettä asunnossa, ota meihin yhteyttä! Autamme selvittämään virheen laajuuden sekä avustamme korvauksesta sopimisessa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus asuntokaupassa


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Osituksessa molempien velvollisuus on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa. Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen puolisoiden omaisuuden välillä.

Osituksessa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuus kuolinpesästä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolaina, autolaina ja kulutusluotto. Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus asuntokaupassa

Asuntokaupassa edellytetään tarkkaavaisuutta ostajan puolelta ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Milloin kaupanteon jälkeen menetetään mahdollisuus vedota virheeseen, joka olisi ollut mahdollista havaita jo ennen kauppakirjan allekirjoitusta?

Ostajaa sitoo asuntokaupassa ennakkotarkastusvelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Sama velvollisuus koskee niin asunto-osakkeiden kuin kiinteistöjen kauppaa. Pääsääntönä on, että laki velvoittaa, vaikka tarkastus jätettäisiin syystä tai toisesta tekemättä.

Millaisia tarkastustoimia sitten edellytetään ns. maallikolta? Ensinnäkin kaupan kohde tulee tarkastaa fyysisesti paikan päällä. Toiseksi tarkastus toteutetaan tavanomaisesti omin aistein havainnoiden sekä siinä laajuudessa kuin tiloihin on esteetön pääsy. Kolmanneksi ostajan on syytä perehtyä kaupan kohteen asiakirjoihin, kuten esimerkiksi kaupan kohteesta laadittuun kuntotarkastusraporttiin. Huomattavaa on, että koronakeväänä yleisesti markkinoidut etäyhteydellä toteutetut virtuaaliset asuntonäytöt, eivät välttämättä täytä ennakkotarkastuksen kriteereitä.

Ilman erityistä syytä ostajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kohteesta antamien tietojen paikkansapitävyyttä, eikä ulottaa tarkastustaan seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttäisi teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Tällaisen erityisen syyn voi täyttää esimerkiksi katselmuksessa aistittu kosteuden haju tai kuntotarkastusraportissa mainittu kehotus teettää lisätutkimuksia, vaikka alapohjan kunnon selvittämiseksi. Tällöin ostaja saattaa menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos ei ole ymmärtänyt vaatia esimerkiksi kuntotarkastusraportissa suositeltujen lisätutkimusten teettämistä ennen kaupantekoa.

Pohditko parhaillaan asuntokauppaan liittyviä kysymyksiä? Vastaamme mielellämme asiassa herääviin lisäkysymyksiin.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa