Kategoria: Uutiset

Sovittelu riidanratkaisussa

Sovittelu on vakiinnuttanut asemaansa vaihtoehtoisena riidanratkaisukeinona. Sovittelun etuna perinteiseen tuomioistuinmenettelyyn on erityisesti sen edullisuus, yksinkertaisuus sekä joustavuus. Nämä seikat tekevät sovittelusta varteenotettavan vaihtoehdon silloin, kun riita on mahdollista sopia. Kehitys on ollut erittäin positiivista ja ihmiset osaavat yhä enemmän käyttää sovittelua asioiden ratkaisemisessa. Sovittelu on mahdollista käydä joko yksityisessä menettelyssä tai tuomioistuimessa tuomarin johdolla. Toimistostamme löytyy asiantuntijuutta molemmista.

Tuomioistuinsovittelu

Tuomioistuinsovittelu on mahdollista järjestää yleisissä tuomioistuimissa sellaisissa riita- ja hakemusasioissa, jotka voitaisiin muutenkin käsitellä tuomioistuimessa. Se voidaan aloittaa hakemuksesta tai osapuolten pyynnöstä, jos asia on jo valmiiksi vireillä tuomioistuimessa. Molempien osapuolten suostumus on kuitenkin menettelyn edellytys. Tuomioistuinsovittelussa sovittelijana toimii tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään molempia tyydyttävä ratkaisu.

Sovittelun on oltava tarkoituksenmukaista. Riidan täytyy siis olla sellainen, että se on mahdollista sovitella. Liian riitaiset asiat eivät sovi tuomioistuinsovitteluun. Lopullisen päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee tuomioistuin. Tuomioistuinsovittelulla pyritään ratkaisemaan osapuolten välinen riita sovinnollisesti. Jos osapuolet niin haluavat, tuomari voi vahvistaa sovinnon, jolloin se on täytäntöönpanokelpoinen. Sovintomenettelyssä laadittu sopimus on sitova muutenkin, mutta se ei kuitenkaan ole täytäntöönpantavissa ilman sovinnon vahvistamista.

Asian hoitaminen alkaa samalla tavoin kuin muukin riita-asian hoito: kartoitamme tilanteen ja sovimme tarvittaessa tapaamisen. Asian käsittely tulee edullisemmaksi ja nopeammaksi, koska asian saattaminen sovitteluun on yksinkertaisempaa, eikä se vaadi yhtä monta työtuntia verrattuna tilanteeseen, jossa sama asia vietäisiin riita-asiana käsiteltäväksi tuomioistuimeen.

Yksityinen sovittelu

Sovittelu voidaan järjestää myös tuomioistuimen ulkopuolella yksityisessä menettelyssä. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua ovat esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely, jossa sovittelijoina toimivat asianajajat, sekä muut tätä vastaavat sovintomenettelyt. Toimistomme asianajaja Maria Puputti on asianajajaliiton hyväksymä sovittelija.

Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu pohjautuu sopimusvapauden periaatteelle. Osapuolet voivat itse valita sovittelijan, joka ei kuitenkaan voi antaa osapuolia sitovia määräyksiä, vaan toiminta on vapaaehtoista. Yksityisessä sovittelumenettelyssä voidaan käsitellä riita-asioita, joissa sovinto on sallittu. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kiinteistö- ja remonttiriidat. Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyssä osapuolet sitoutuvat noudattamaan sovintomenettelysääntöjä, mutta menettelyn kulkua ei ole kuitenkaan yksityiskohtaisesti säännelty.

Osapuolet voivat vahvistaa sovinnon tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi myös silloin, kun sopimus on tehty tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa. Asian käsittely tulee huomattavasti edullisemmaksi ja on nopeampaa kuin tuomioistuimessa. Lisäksi osapuolet lähtökohtaisesti maksavat kulut puoliksi, mikä kohtuullistaa osapuolten kannettavaksi jääviä kustannuksia.

Huom! Olemme mukana sovittelun supersyksy-kampanjassa. Lue aiheesta lisää asianajajaliiton sivuilta osoitteesta https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/sovittelu-asianajajan-avulla/sovittelun-supersyksy/

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Toinen vanhempi on tällöin velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos velvoite laiminlyödään, voi tuomioistuin tuomita uhkasakon maksettavaksi. Uhkasakkoa ei kuitenkaan tuomita, jos vanhemmalla on ollut hyväksyttävä syy jättää velvoite noudattamatta.

Aiemmin sattuneiden tapausten osalta esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa isän tullessa hakemaan lasta tapaamiseen, äiti ei ollut avannut ovea tai lapsi ei ollut odottanut isäänsä sovitussa paikassa. Isän terveydentilaan liittyvät seikat, alkoholinkäyttö ja aikaisempi rikollisuus, jotka olivat olleet tiedossa jo tapaamisoikeudesta määrättäessä, eivät muodostaneet hyväksyttävää syytä äidin toiminnalle. Tapauksessa kuitenkin katsottiin, että 9-vuotiaan lapsen tahdolla oli asiassa merkitystä.

Yhdeksänvuotiasta lasta ei yleisesti ottaen voida pitää riittävän kehittyneenä päättämään itse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta asiasta. Tässä tapauksessa kuitenkin katsottiin uskottavasti näytetyksi, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa, eikä lapsen mielipiteeseen oltu vaikutettu. Lapsen tahto muodosti siten hyväksyttävän syyn sille, ettei äiti ollut noudattanut velvollisuuttaan myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Tästä johtuen myötävaikutusvelvollisuutta ei voitu edellyttää täytäntöönpantavaksi pakolla, eikä äidille siten määrätty uhkasakkoa.

Rovaniemen hovioikeus 2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781. Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.edilex.fi/uutiset/52234

Alkoholin tarjoamisesta alaikäiselle

Alkoholirikkomukseen syyllistyy, mikäli tarjoaa alkoholia alle 18-vuotiaalle niin, että tämä siitä juopuu. Lisäksi alkoholin tarjoamista tulee voida pitää alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuudessaan moitittavana. Alkoholirikkomukseen syyllistynyt voi saada teosta sakkorangaistuksen.

Taannoin sattuneeseen tapaukseen liittyen on kuitenkin syytä huomauttaa, että alkoholia alaikäiselle tarjonnut voi alkoholirikkomuksen ohella syyllistyä myös toisen rikostunnusmerkistön täyttävään tekoon. Pahoinpitelystä voidaan tuomita se, joka vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Alkoholirikkomuksesta poiketen pahoinpitelystä voidaan tuomita myös vankeusrangaistus.

Aiemman oikeuskäytännön valossa samasta teosta voidaan tuomita sekä alkoholirikkomuksena että pahoinpitelynä. Lisäksi tekijä voidaan tuomita korvaamaan alaikäiselle teosta aiheutunut kipu ja särky sekä tilapäinen haitta.

Etkö saa opintotukea? Myös opiskelijalla voi olla oikeus perustoimeentulotukeen

Toimeentulotukea haetaan Kelasta, joka tekee ratkaisun asiakkaan oikeudesta perustoimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki tilanteessa, jossa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Myös opiskelijalla on oikeus hakea perustoimeentulotukea, kun opintotuki ja muut tulot eivät riitä edellä mainittuihin tarpeisiin.

Ennen perustoimeentulotuen hakemista opiskelijan tulee selvittää mahdollisuutensa opintotuen saamiseen. Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden tulisi myös ensisijaisesti hakea opintolainaa välttämättömien kulujensa kattamiseen. Kesällä opiskelijan tulisi puolestaan pyrkiä tekemään töitä. Työttömänä ollessaan opiskelijan tulisi puolestaan pyrkiä aktiivisesti edistämään työllistymistään. Opintojen jatkuessa kesällä, opiskelijalla on myös oikeus hakea kesäopintotukea.

Mikäli opintotukea ei voi saada, on opiskelijan tultava ensisijaisesti toimeen jollain muulla tavoin kuin perustoimeentulolla, kuten työttömyysturvalla, ansiotyöllä tai aikuiskoulutustuella. Opiskelijalla voi kuitenkin olla oikeus perustoimeentulotukeen, jos hänelle ei ole myönnetty opintolainan valtiontakausta tai hän ei ole saanut opintolainaa pankista, opiskelijan opintotukiaika on käytetty loppuun, opintotuki on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi tai opintotukea ei ole myönnetty tai se on lakkautettu jonkun muun syyn vuoksi. Perustoimeentulotuki on kuitenkin myös näissä tilanteissa tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi tueksi.

Lue lisää opiskelijoille myönnettävästä perustoimeentulotuesta osoitteesta: http://www.kela.fi/toimeentulotuki-opiskelijat

Onhan sinulla oikeusturvavakuutus?

Oikeusturvavakuutuksesta saat yleensä korvauksen asianajajan tai muun lakimiehen kohtuullisista palkkiokuluista riita-, rikos- ja hakemusasioissa sekä tuomioistuimelle maksettavista oikeudenkäyntimaksuista. Oikeusturvavakuutuksen olemassaolo sekä korvattavat kulut eritellään vakuutusehdoissa. Oikeusturvavakuutukseen sisältyy tavanomaisesti myös omavastuuosuus.

Oikeusturvavakuutus voi olla osana koti-, kiinteistö-, maatila-, auto-, vene-, metsä- tai matkavakuutusta. Se saattaa myös kuulua ammattiliittojen vakuutuksiin tai yritysvakuutukseen.

Harkitessasi toimeksiannon antamista meille, selvitämme oikeusturvavakuutuksen olemassaolon ja sen ehdot tarvittaessa puolestasi. Halutessasi voit myös itse olla yhteydessä vakuutusyhtiöösi ja tiedustella, mitä kuluja oikeusturvavakuutus kattaa.

Ohessa linkki useamman vuoden takaiseen, mutta kattavaan artikkeliin oikeusturvavakuutuksesta ja sen korvaamista kuluista: http://www.taloussuomi.fi/vakuutus/oikeusturvavakuutus-mika-ja-miksi

Kireitä siimoja!

Kauniit säät ja lukuisat järvet sekä muut vesistöt houkuttelevat kaivamaan virvelit ja onget esille, vaikkei kalastus kuuluisikaan ympärivuotisiin harrastuksiin. Onkiminen on maksuton yleiskalastusoikeus. Vapakalastukseen tarvitaan kuitenkin lupa.

Kalastuslain (379/2015) 79 §:n mukaisesti kaikkien muunlaista kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavien 18–64-vuotiaiden on maksettava kalastonhoitomaksu. Maksusta saatavilla tuotoilla hoidetaan kalavesiä ja turvataan kalastusmahdollisuudet. Maksun kerää Metsähallitus, ja luvan voi ostaa osoitteessa eraluvat.fi.

Maksun voi suorittaa myös R-kioskeilla, Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä ilmaisen puhelinpalvelun kautta. Kalastonhoitomaksu on 45 €/vuosi, 15 €/viikko tai 6 €/vuorokausi. Todistus maksun suorittamisesta on vaadittaessa näytettävä kalastuksenvalvojille sekä valvontaa suorittaville viranomaisille.

Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastukseen yhdellä vavalla suuressa osassa maata sekä vapaa-ajan kalastukseen Suomen talousvyöhykkeellä ja valtion yleisellä vesialueella meressä. Maksu ei kuitenkaan oikeuta kalastamaan rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koski- ja virtavesissä. Kalastuskieltoalueet voi tarkistaa osoitteesta www.kalastusrajoitus.fi.

Lisätietoa kalastuksesta, tarvittavista luvista ja kalakantojen hoidosta löytyy Kalat.fi -palvelusta.

Haemme osa-aikaista lakimiestä

Haemme kasvavaan tarpeeseen osa-aikaista LAKIMIESTÄ

Edellytämme sinulta oikeustieteen maisterin tutkintoa sekä lupaa toimia oikeudenkäyntiavustajana tuomioistuimessa. Lisäksi toivomme aktiivista ja itsenäistä otetta työntekoon, huolellisuutta sekä sopeutumista välillä hyvinkin hektiseen aikatauluun. Aikaisempi työkokemus on eduksi, mutta tärkeämpää on innostuneisuus juridiikkaan ja ongelmanratkaisuun, soveltuvuus asianajajan ammattiin, sopivuus toimiston tiimiin sekä ammatin vaatimat sosiaaliset taidot.

Työpaikkasi sijaitsee Hämeenlinnassa, mutta voit tehdä etätöitä. Työ vaatii liikkumista lähinnä Etelä-Suomessa. Työsuhde alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä ja on alkuun osa-aikainen, mutta pyrimme laajentamaan toimintaamme, joten tarkkaa työmäärää on vaikea määrittää. Palkkaus on provisiopohjainen.

Tarjoamme sinulle hyvän työilmapiirin ja kehittymistä tukevan yhteisön. Mikäli kiinnostuit, lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi joka sähköpostitse tarja@annia.fi tai rekrytointisivumme kautta.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse tarja@annia.fi.

Työsuhde alkaa heti sopivan henkilön löydyttyä.

Asianajotoimisto Annia Oy on hämeenlinnalainen asianajotoimisto, joka palvelee sekä yksityisiä asiakkaita että pienyrityksiä. Toimialaan kuuluu mm. perhe- ja perintöoikeus, yritysjuridiikka, riita- ja rikosasiat sekä hallinto-oikeusasiat. Toimintamme peruslähtökohta on ystävällisyys, asiakaslähtöisyys ja pedantti työote.

Työpaikkasi sijaitsee Hämeenlinnan toimipisteellämme, mutta työnkuva mahdollistaa myös työskentelyn pääsääntöisesti etänä.

Tutustu Asianajotoimisto Anniaan täällä.


Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Tuliko tilattua urakka? Saako sitä peruutettua?

Kuluttajatilaajan peruutettua tilauksen lähellä urakan aloittamista, on hän velvollinen korvaamaan urakoitsijalle peruutuksesta aiheutuneet vahingot. Jos siis peruutus tapahtuu esimerkiksi samalla viikolla, kun urakka oli suunniteltu aloitettavan, on kuluttajan korvattava kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännön mukaisesti aiheutuneet kulut urakoitsijalle.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 1 §:n mukaan luvun säännökset koskevat esimerkiksi kuluttajan (tilaaja) ja elinkeinonharjoittajan (toimeksisaaja) keskinäisiä sopimuksia, joissa elinkeinonharjoittajalta on tilattu mm. rakennuksen, sen yhteyteen kuuluvan kiinteän rakennelman rakentaminen, korjausrakentaminen taikka taloudelliselta merkitykseltään huomattava asuinhuoneiston peruskorjaus tai -parannus (urakka).

Kuluttajansuojalaki rajoittaa urakoitsijan oikeutta saada sopimuksen mukaista korvausta sovitusta suorituksesta. KSL:n 8 luvun 30 §:n mukaan, mikäli toimeksisaaja purkaa sopimuksen tai jos tilaaja peruuttaa palveluksen, toimeksisaajalla on oikeus vastikkeeseen jo suoritetusta palveluksen osasta sekä toimenpiteistä, jotka on suoritettava sopimuksen purkamisesta tai peruutuksesta huolimatta.

Urakkasopimus on syytä tehdä huolella. Asiantuntijan kanssa sopimus läpikäyden voidaan riskit minimoida. Esimerkiksi peruutusehtojen merkityksen arviointi huomioiden käytännössä käsillä oleva urakka ja sen erityispiirteet, voidaan urakoihin liittyviä taloudellisia riskejä ja riitatilanteita ehkäistä.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Hyvä sopimusneuvottelu takaa onnistuneen rakennusurakan


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Apua, ositus tekemättä. Mitä merkitystä sillä on?

Erotilanne on aina kuormittava ja usein on tilanteita, jossa ositus on jäänyt tekemättä. Moni eronnut alkaa pohtia vuosien jälkeen tilannetta ja esim. joutuvatko perilliset aikanaan hankalaan tilanteeseen, koska kirjallista ositusta ei ole tehty. Ositus voidaan tehdä myöhemminkin helposti, jos osapuolet ovat elossa ja sopuisia. Perinnönjakoon tilanne vaikuttaa heti, sillä ilman ositusta aikaisemman aviopuolisot ovat kuolinpesän osakkaina kunnes ositus on tehty. Tällöin perinnönjaosta voi tulla pitkä ja hankala ja lisätä riitoja perheessä.

Ositussopimukseen olisi hyvä kirjata ainakin kirjallisesti mm. että osapuolet ovat suullisesti sopineet jaosta ja heillä ei ole vaatimuksia toisiltaan. Jos ex-puolisot omistavat yhteisesti esimerkiksi kiinteistön, voi olla järkevää yrittää laatia asiakirja niin kauan, kun molemmat ex-puolisot ovat elossa. Mitä tarkempi sopimus on, sitä parempi ja ehkäisee riitoja.

Mitä vanhempi ero on, sitä epätodennäköisempää on, että vaikeuksia tulee. Yleensä vaikeinta sopia on, kun erosta on vähän aikaa ja toinen osapuoli on löytänyt uuden puolison. Mitä enemmän ja moninaisempaa omaisuutta puolisoilla on, sitä tärkeämpi on osituksen tekeminen. Suosittelemme sen tekemistä heti erotilanteessa. Jos ositus on tekemättä, ei siis vielä oel myöhäistä sen hoitaminen kuntoon!

Asianajajan palkkaaminen ositukseen liittyvien seikkojen selvittämiseksi, on aina turvallista, helppoa ja suositeltavaa. Oikeusaputoimistojen oikeusavustajat antavat ilmaiseksi yleisiä neuvoja. Tilanteiden tarkka selvittäminen vaatii kuitenkin usein tarkempaa asiantuntemusta. Ositusvaadeoikeus säilyy kunnes ositus on tehty, joten entinen puoliso voi tehdä sen vielä kuolinpesällekin. Huomioitavaa on, että rekisteröitäviä omistajavaihdoksia on käytännössä usein vaikea hoitaa ilman ositusta. Jos esimerkiksi aviopuolisot sopivat asiat keskenään, toinen saa kesämökin ja toinen asunnon, he törmäävät asiaan rekisteröidessään omistustaan. Omistusoikeus rekisteröidään hakemalla lainhuutoa ja se tapahtuu toimittamalla osituskirja MML:een.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Avioero – mitä jos puoliso ei suostu muuttamaan pois yhteisestä kodista?

Vaikeassa erotilanteessa välillä puolisot eivät saa ratkaistua kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tällöin ratkaisun voi hakea käräjäoikeudesta yhteiselämän lopettamiseen. Tällöin oikeus päättää kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Se kumpi tarvitsee asuntoa enemmän saa jäädä siihen asumaan ja toinen puoliso velvoitetaan muuttamaan siitä pois. Tällöin voidaan myös oikeuttaa kotiin jäänyt puoliso käyttämään mm. yhteistä irtainta arkikäyttöomaisuutta.

Hakemuksia on verraten vähän, mutta päätös voi tulla haettavaksi esimerkiksi perheen väkivalta- tai muussa kriisitilanteissa. Päätös on heti täytäntöönpantavissa ja voimassa toistaiseksi. Päätös raukeaa, kun ositus tai erottelu on toimitettu tai viimeistään kahden vuoden kuluessa päätöksen antamisesta.

Lue myös:

Avioehto – asiakirja pahan päivän varalle
Taloudellinen väkivalta, mitä se on?
Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen – kuinka se toimii?
Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa