Kategoria: Lakipalvelut yksityisille

Yksityiset -kategorian alaotsikkosivujen kategoria

KÄYTETYN ASUNNON KAUPPA – MISTÄ VIRHEESTÄ VOI SAADA KORVAUSTA

Virheitä on monenlaisia

Asuntokauppalain käytetyn asunnon kauppaa koskevan luvun yleisen virhesäännöksen mukaan asunnossa katsotaan olevan virhe ensinnäkin silloin, jos se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Tämä ilmenee useimmiten siten, että asunto ei vastaa kauppakirjassa sovittua. Toisekseen laki velvoittaa myyjän oma-aloitteisesti antamaan tiedot sellaisista sekoista, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kauppaan, toisin sanoen kauppahintaan tai muutoin ostajan ostopäätökseen. Myyjä tai hänen edustajansa ei saa antaa asunnosta virheellisiä tietoja ja oikeat tiedot on annettava ennen kaupantekoa. Jos asunto ei vastaa annettuja tietoja ja niiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, asunnossa on virhe.

Asunnossa on virhe myös siinä tapauksessa, että myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Myyjän on muun muassa ilmoitettava ostajalle tiedossaan olevat merkittävät viat ja puutteet, joita ostaja ei voi havaita tavanomaisessa tarkastuksessa. On kuitenkin huomattava, ettei ostaja ei voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi tullut huomata asunnon ennakkotarkastuksessa.

Kauppaan vaikuttanut harhaanjohtava tieto tai tiedon antamatta jättäminen voi koskea myös asunnon ympäristöstä tai alueen palveluita taikka laiminlyöntiä antaa tieto niitä koskevasta, asunnon käyttöön tai arvoon vaikuttavasta seikasta. Asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun asetuksen mukaiset tiedot on velvollisuus antaa, jos myyjä on elinkeinonharjoittaja.

Asunnossa on virhe myös silloin, kun asunto on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää, kun otetaan huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat. Käytettyä asuntoa ostettaessa asunnon ikääntyminen ja luonnollinen kuluminen täytyy ottaa huomioon kauppaa tehtäessä. Käytetyn asunnon kaupassa ostajan tarkastusvelvollisuus asunnon kunnon ja muiden ominaisuuksien suhteen korostuu.

Virhe voi olla myös taloudellinen, jolloin myyjä on antanut ostajalle virheellistä, harhaanjohtavaa tai puutteellista tietoa kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Oikeudellisesta virheestä on kyse silloin, kun sivullinen omistaa kaupan kohteen tai osan siitä taikka jos sivullisella on siihen pantti- tai muu oikeus, ellei ole sovittu, että ostajan on vastaanotettava kaupan kohde sivullisen oikeudesta johtuvin rajoituksin.

Salainen virhe asuntokaupassa ja sen korvaaminen

Piilevästä eli salaisesta virheestä on kyse silloin, kun kumpikaan kaupan osapuolista ei ole ollut siitä tietoinen eikä ole sitä voinut havaita. Salaista virhettä ei yleensä voi nähdä päällepäin. Salaisen virheen on oltava ostajan kannalta merkittävä, jotta myyjä olisi siitä vastuussa. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että virhe on niin merkittävä, ettei ostaja olisi kauppaa tehnyt, jos olisi siitä tiennyt. Merkittävyyden arvioiminen vaatii aina tapauskohtausta harkintaa. Oikeuskäytännön mukaan korjauskustannusten ylittäessä 4 % kauppahinnassa merkittävyyskynnyksen on yleensä katsottu täyttyvän. Prosenttimäärä ei kuitenkaan ole suoraviivainen – myös vähäisempiä virheitä on pidetty oikeuskäytännössä merkittävinä.

Käytetyn asunnon kaupassa riidat koskevat useimmiten asunnossa ollutta salaista virhettä kuten kosteusvauriota tai sisäilmaongelmaa. Mikäli esimerkiksi käytetyn asunnon kylpyhuone on uusittu juuri ennen myyntiä, ostaja harvemmin osaa epäillä sen kuntoa. Tosiasiassa jokin on kuitenkin voinut mennä remontointiprosessissa pieleen, minkä seurauksena kylpyhuoneeseen on muodostunut kosteusvaurio. Ostaja ei ole salaista virhettä voinut ennakkotarkastuksessa havaita. Tällöin myyjän korvausvelvollisuus riippuu salaisen virheen merkittävyydestä ostajan kannalta.

Arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe, huomiota tulee kiinnittää useaan tekijään. Perimmäinen kysymys on se, mitä ostaja on perustellusti voinut edellyttää. Tätä arvioidaan kaupan tekohetkellä vallinneiden olosuhteiden näkökulmasta. Erityistä merkitystä on asunnon iällä ja asunnossa mahdollisesti suoritetuilla peruskorjauksilla. Mitä uudemmasta asunnosta on kysymys, sitä parempaa kuntoa ostaja voi perustellusti edellyttää. Jos kyseessä on iäkkäämpi asunto, ostajan on osattava varautua esimerkiksi kulumisesta johtuviin vikoihin ja korjaustarpeisiin, ellei asuntoa ole juuri kunnostettu. Lähtökohtaisesti ostajalla on oikeus edellyttää, että asunto vastaa kunnoltaan ja tasoltaan sitä, mikä on tavallista samalla alueella sijaitsevissa vastaavissa asunnoissa, jollei hänelle ole nimenomaisesti muuta ilmoitettu. Muun muassa näihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota arvioitaessa sitä, onko asunnossa salainen virhe.

On mahdollista, että ostaja havaitsee myöhemmin esimerkiksi kylpyhuoneessa kosteusvaurion, eikä tätä kuitenkaan katsota hinnanalennukseen oikeuttavaksi virheeksi. Näin on, jos ostajalle ei aiheudu vaurion korjaamisesta suoranaisia kustannuksia. Tämä perustuu siihen, että asunto-osakeyhtiöllä on lakiin perustuva yleinen kunnossapitovastuu. Jos asunnon sisäosat ovat vaurioituneet yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakenteen vuoksi taikka vaurio johtuu yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan viasta tai sen korjaamisesta, yhtiöllä on velvollisuus korjata osakkaan hallinnassa olevien tilojen sisäosat.

Käytetyn asunnon kaupassa riidat ovat valitettavasti suhteellisen yleisiä ja jokaiseen riitaan liittyy omat erityispiirteensä, jotka on ratkaistava tapauskohtaisesti. Oikeudelliseen asiantuntemukseen tukeutuminen jo riidan alkumetreillä on usein tarkoituksenmukaista, jotta turhat kustannukset voidaan välttää.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN

Vanhempien erotilanne muuttaa koko perheen dynamiikkaa ja vaatii myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Tavallisesti eron seurauksena lapselle aiheutuu noin vuodesta kahteen kestävä kriisi tai riippuen vanhempien eron vaikeudesta pidempikin. Riitaisat erot ja vanhempien erityisen huonot välit saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Pahimmillaan vieraannuttaminen johtaa lapsen ja vieraannutetun vanhemman välien katkeamiseen. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta. Myös tapaamisten toteutuminen saatetaan estää perusteettomasti. Jotta voidaan puhua vieraannuttamisesta, lapsen ja vanhemman suhteen on tullut aiemmin olla myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin erityisen haitallisesti. Lapsi saa vieraannutetusta vanhemmastaan kielteisen, mustamaalatun näkemyksen ja syntyy vastakkainasettelua vanhempien välillä. Usein lapsen ainoaksi vaihtoehdoksi jää valita puolensa ’’hyvän’’ ja ’’pahan’’ vanhemman väliltä. Myöhemmin lapsi saattaa kuitenkin kokea pettäneensä toisen vanhempansa. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä, turvattomuutta ja itseinhoa. Vieraannuttamisen seurauksena lapselle voi kehittyä pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyse vieraannuttamisesta. Vanhempi saattaa olla aidosti huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsi saattaa myös itse kieltäytyä vanhempansa tapaamisesta. Syynä voi olla esimerkiksi jo entuudestaan huonot välit toiseen vanhempaan tai ikävät kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Lapsenhuoltolain mukaan vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Säännös ilmaisee epäsuorasti vieraannuttamisen lainvastaisuuden jättäen kuitenkin paljon tulkinnanvaraa. Lapsen vieraannuttamisesta aiheutunut riitatilanne on aina hyvin haastavaa osapuolille, minkä vuoksi lapsiasioihin perehtyneen asianajajan apu on enemmän kuin tarpeen. Kunkin tapauksen erityispiirteet on osattava ottaa yksilöllisesti huomioon. On tärkeää arvioida tilannetta oikein ja kyettävä esittämään ne seikat, jotka ovat vieraannuttamisväitteiden ja riidan ratkaisemisen kannalta olennaisia ja lapsen edun mukaisia.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

10 KYSYMYSTÄ SATEENKAARIPERHEISTÄ

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää, että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville. Siten vuonna 2017 voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki, joka mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton, mahdollisti samalla heille perheen ulkoisen adoption.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esimerkiksi elatusvelvollisuuden) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö ja henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä hänelle näin ollen muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai vastaavasti lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa.  Nykyään lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että lapsen isyyttä ei ole todettu tai vahvistettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Lapsen synnyttäneelle on tullut antaa hedelmöityshoidoista annetun lain tarkoittamaa hedelmöityshoitoa. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tosiasiallinen vanhempi esimerkiksi juuri sateenkaariperheessä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

ASUNNON VIRHE

Asuntokaupassa vaihdannan kohteena on arvopaperi, joka tyypillisesti oikeuttaa hallitsemaan asunto-osakeyhtiössä sijaitsevaa huoneistoa. Usein asuntokaupan molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä tehtyyn kauppaan. Aina näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Käytännössä ostajan kokema pettymys tai jopa tuntemus huijatuksi tulemisesta asuntokaupan yhteydessä aiheuttaa asuntokauppaa koskevan riita-asian. Näissä tilanteissa on hyvä turvautua lakimiehen apuun ja pyrkiä ensisijaisesti löytämään sovinnollinen ratkaisu osapuolten välillä.

Välillä käy niin, että kaupanteon jälkeen ostaja havaitsee asunnossa jonkin odottamattoman ongelman eli virheen. Laissa on erilliset virhesäännökset koskien uutena ja käytettynä myytävää asuntoa. Uuden asunnon kohdalla kyseessä voi olla virhe esimerkiksi silloin, kun asunto ei täytä asetettuja rakennusmääräyksiä eikä rakentamista ole toteutettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Asunnon tulisi vastata sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on uuden asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Käytettynä ostetussa asunnossa voi olla virhe esimerkiksi silloin, kun se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Kyseessä on virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa tarkoituksella jättänyt antamatta ostajalle jonkin asuntoa koskevan oleellisen tiedon tai asunto ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut. Näin etenkin silloin, kun nämä seikat ovat mahdollisesti vaikuttaneet ostopäätökseen. Asunnossa on myös virhe, jos asunto on ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostaja on olettanut. Arvioinnissa luonnollisesti huomioidaan esimerkiksi asunnon hinta, ikä sekä kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset.

Asunnon ostajalle on asetettu myös tiettyjä velvollisuuksia, kuten ennakkotarkastusvelvollisuus ja reklamaatiovelvollisuuden oikea-aikainen täyttäminen. Ostajaa sitova ennakkotarkastusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Tämä velvoittaa ostajaa, vaikka tarkastus jätettäisiin tekemättä. Ostajan kannalta keskeisiä asuntoa koskevia asiakirjoja ovat ainakin isännöitsijäntodistus ja kunnossapitotarveselvitys, joihin on syytä tutustua ennen ostopäätöstä. Annettuihin tietoihin voi lähtökohtaisesti luottaa, sillä ostajalla ei ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kohteesta antamien tietojen paikkansapitävyyttä ilman erityistä syytä.

Mikäli ostaja kaupanteon jälkeen havaitsee asuntokaupan kohteessa virheen, on hänen velvollisuutenaan tehdä myyjälle oikea-aikainen reklamaatio. Ellei ostaja ilmoita virheestä ja siihen liittyvistä vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisen ajan kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä kun se olisi pitänyt havaita, menettää hän oikeutensa vedota virheeseen. Kohtuullisena aikana on oikeuskäytännössä pidetty useimmiten noin kolmen kuukauden reklamaatioaikaa, mutta yksittäistapauksen erityispiirteistä johtuen jopa kahdeksan kuukauden reklamaatioaika on katsottu kohtuulliseksi. Joka tapauksessa virheestä ilmoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti virheen havaitsemisen jälkeen. Olennaista on, että reklamaatio sisältää tiedon virheestä ja vaatimuksista. Jos vaatimus on rahamääräinen, tulee vaadittavasta rahamäärästä esittää vähintään arvio. Kun asiaa aletaan selvittämään, vaatimuksia voidaan sitten täsmentää. On kuitenkin huomattava, että selvittelyn yhteydessä mahdollisesti ilmenevistä uusista virheistä on tehtävä vastaavasti reklamaatio.

Jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti, ostajalla on reklamaatioilmoituksen laiminlyönnistä huolimatta oikeus vedota virheeseen. Oikeuskäytännössä myyjän käytös on katsottu kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä oli vakuuttanut ostajalle asuntokaupan kohteesta asioita olematta niistä kuitenkaan varma. Vaikka myyjä ei ollut tietoisesti antanut virheellisiä tietoja ostajalle, katsottiin menettelyn olleen lain tarkoittamalla tavalla moitittavaksi.

Mikäli olet havainnut ostamassasi asunnossa virheen tai epäilet sellaista, ota meihin yhteyttä! Autamme selvittämään virheen laajuuden sekä avustamme reklamaation tekemisessä ja vaatimusten esittämisessä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

OSITUKSESSA HUOMIOITAVAT VARAT JA VELAT, ILMOITUVELVOLLISUUS JA OMAISUUDEN SALAAMINEN

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Ositus ei koske avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta eli omaisuutta, joka on suljettu pois avio-oikeuden piiristä esimerkiksi avioehdolla tai lahjakirjan määräyksellä. Mikäli avio-oikeudenalaista omaisuutta ei ole, tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.

Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Yhteisymmärryksessä voidaan sopia omaisuuden osituksesta puolittamisperiaatteesta poiketen. Osituksessa molempien osapuolten velvollisuutena on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa.

Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan tai omaisuuden jaosta ei päästä sopuun, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Käräjäoikeuden hakemuksesta määräämä pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen lähtökohtaisesti lain säännösten mukaisesti, mutta kuitenkin puolisoiden sovinnollisuutta edistäen.

Osituksessa tai erottelussa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Omaisuus huomioidaan sen arvoisena ja sisältöisenä kuin se oli avioeron tullessa vireille tai puolison kuoltua eli ositusperusteen syntyhetkellä. Vaikka omaisuutta olisi myyty avioeron vireille tulemisen jälkeen, kuuluisi se edelleen osituksessa huomioitaviin varoihin. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuudet kuolinpesistä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolainat, autolainat ja kulutusluotot.

Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan, on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Edunvalvontavaltuutus auttaa varautumaan tulevaisuuteen

Elämä voi olla ennalta-arvaamatonta ja tämän myötä tulevaisuuteen kannattaa varautua monin keinoin. Edunvalvontavaltuutus tarkoittaa valtakirjaa, jonka avulla henkilö voi itse etukäteen määrätä, kenellä on oikeus hoitaa hänen asioitaan ja miten. Valtuutus astuu voimaan jos valtuuttaja ei enää itse kykene hoitamaan omia asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Edunvalvontavaltuutus voidaan määrätä koskemaan valtuuttajan taloudellisia asioita yleisesti tai sen vaikutukset voidaan rajoittaa koskemaan vain tiettyjä asioita. Valtuutus voi täten antaa sen saaneelle oikeuden hoitaa esimerkiksi valtuutetun raha-asioita, vakuutuksia sekä omaisuuden myymistä.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa aina, iästä riippumatta. Heikentynyt terveydentila voi olla seurausta esimerkiksi tapaturmasta tai liikenneonnettomuudesta ja voi näin sattua myös nuoremmalle ihmiselle. Edunvalvontavaltakirjan ansiosta asioiden hoitamisesta tulee läheisille helpompaa, edullisempaa ja nopeampaa – valtuutettu ei tällöin tarvitse esimerkiksi valtuuttajan asunnon myymiseen Digi- ja väestötietoviraston lupaa. Tavallisesti edunvalvojana toimii lähisukulainen. Valtuutetulta on kuitenkin aina kysyttävä ja varmistettava, että hän suostuu edunvalvojan rooliin.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla saat jo etukäteen varmuuden siitä, että elämän hallintasi tulee olemaan hyvissä käsissä silloinkin, kun et siihen itse enää kykene. Tämän takia suosittelemme lämpimästi laatimaan edunvalvontavaltuutuksen omaksi turvaksesi.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

OSTAJAN ENNAKKOTARKASTUSVELVOLLISUUS ASUNTOKAUPASSA

Asuntokaupassa edellytetään tarkkaavaisuutta ostajan puolelta ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Kaupanteon jälkeen menetetään mahdollisuus vedota virheeseen, joka olisi ollut mahdollista havaita jo ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Milloin näin tapahtuu?

Ostajaa sitoo asuntokaupassa ennakkotarkastusvelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Sama velvollisuus koskee niin asunto-osakkeiden kuin kiinteistöjenkin kauppaa. Pääsääntönä on, että oikeus vedota virheeseen menetetään, vaikka tarkastus jätettäisiin vastoin ennakkotarkastusvelvollisuutta syystä tai toisesta tekemättä.

Millaisia tarkastustoimia ostajalta edellytetään? Ensinnäkin kaupan kohde tulee tarkastaa fyysisesti paikan päällä. Toiseksi tarkastus toteutetaan tavanomaisesti omin aistein havainnoiden sekä siinä laajuudessa kuin tiloihin on esteetön pääsy. Kolmanneksi ostajan on syytä perehtyä kaupan kohteen asiakirjoihin, kuten esimerkiksi kaupan kohteesta laadittuun kuntotarkastusraporttiin. Mikäli jokin kaupan kohteen virhe on ollut tai olisi ollut ostajan havaittavissa tarkastuksen hetkellä, virheeseen ei voi vedota jälkikäteen. Huomattavaa on, että etäyhteydellä toteutetut virtuaaliset asuntonäytöt eivät välttämättä täytä ennakkotarkastuksen kriteereitä.

Ilman erityistä syytä ostajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kohteesta antamien tietojen paikkansapitävyyttä, eikä ulottaa tarkastustaan seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttäisi teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajalta ei yleensä edellyttää esimerkiksi kiinteistön rakenteiden avaamista. Erityinen syy poikkeaviin toimenpiteisiin ja tietojen paikkansapitävyyden tarkistamiseen voi olla esimerkiksi katselmuksessa aistittu kosteuden haju tai kuntotarkastusraportissa mainittu kehotus teettää lisätutkimuksia alapohjan kunnon. Tällöin ostaja saattaa menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos ei ole ymmärtänyt vaatia esimerkiksi kuntotarkastusraportissa suositeltujen lisätutkimusten teettämistä ennen kaupantekoa.

Pohditko parhaillaan asuntokauppaa? Vastaamme mielellämme asiassa herääviin kysymyksiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen – kuinka se toimii?

Kun vanhempien ero sattuu kohdalle, on kyettävä ratkaisemaan, kumman luona yhteinen lapsi virallisesti asuu. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa, minkä seurauksena esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi otetaan huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lisäksi lapsilisä maksetaan lähtökohtaisesti sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Tästä virallisesta asuinpaikasta huolimatta vanhemmat voivat keskenään sopia joustavasti lapsen asumisesta.

Lapsen vuoroasuminen on yleinen ratkaisu silloin, kun vanhemmat ovat eronneet mutta ovat yhdessä lapsen huoltajia. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vuoroasuminen voidaan järjestää esimerkiksi siten, että lapsi asuu viikon kerrallaan yhdessä paikassa. Järjestely on kuitenkin lähtökohtaisesti täysin vanhempien sovittavissa, joten lapsi voi asua kerrallaan myös pidempiä aikoja yhdessä paikassa. Järjestelystä päätettäessä olisi tärkeä kuulla myös lasta hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan.

Vuoroasumisesta voi muodostua toimiva ja turvallinen ratkaisu lapselle. Toimivassa vuoroasumisessa suhde molempiin vanhempiin säilyy, sillä yhteistä arkea on enemmän. Tämän päämäärän saavuttamiseksi vanhemmilta edellytetään kykyä yhteistyöhön. Vanhempien hyvien välien lisäksi kotien etäisyys on ratkaisevassa asemassa järjestelyn toimivuuden kannalta. Kotien läheisyys helpottaa ennen kaikkea lasta; tämä mahdollistaa lapsen omatoimisen liikkumisen kotien välillä sekä ylläpitää muodostuneita kaveripiirejä ja muita sosiaalisia suhteita.

Vuoroasumisen tarkemmista pelisäännöistä on syytä laatia kirjallinen sopimus, josta ilmenee vuoroasumisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevassa sopimuksessa ilmoitetaan lisäksi se, kumman vanhemman luona on lapsen virallinen asuinpaikka. Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen vuoroasumisesta ja sen ehdoista, asian voi saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen asumisesta päätettäessä lapsen etu on merkityksellisin tekijä. Vuoroasumisen tulee perustua lapsen tarpeisiin, eikä esimerkiksi vanhempien taloudellisiin intresseihin.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Riita- ja sopimusasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Riita-asioissa pyritään ensisijaisesti sovitteluun, sillä asioiden ratkaiseminen käräjäoikeudessa voi nostaa kustannukset huomattavan suuriksi. Sovittelussa ammattitaito korostuu – anna meidän auttaa.

Työntekijänä ja työnantajana toimiminen koskee meistä useimpia elämämme aikana. Näitä rooleja koskevat monet oikeudet ja velvollisuudet.

Ostaessasi asunto-osakkeen, et osta itse huoneistoa vaan oikeuden hallita sitä. Lue sivuiltamme asunto-osakkeen kauppaan liittyvistä erityispiirteistä ja siitä, miten ongelmatilanteissa on syytä toimia.

Kiinteistökauppa on tarkoin lainsäädännöllä ohjattua ja siinä määritellään mm. niin ostajan kuin myyjänkin velvollisuudet. Ottamalla asiantuntijan avuksesi mahdollisimman varhaisessa ongelmien välttäminen ja selvittäminen helpottuu.

Suunnitteleko omakotitalon rakentamista? Tutustu rakennushankkeen vastuisiin ja velvollisuuksiin sivuillamme. Ja muistathan, asiantuntijamme auttavat mielellään!

Sivulta löydät paljon hyödyllistä tietoa mm. Airbnb -vuokraukseen, vuokrasopimuksen tekemiseen sekä irtisanomiseen ja purkamiseen liittyen. Asiantuntijamme ovat myös aina käytettävissäsi, ota yhteyttä!

Elämä on monien sopimusten viidakko. Ongelmatilanteissa on syytä turvautua lakiasiantuntijan apuun – näin varmistat itsellesi parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rikosasiat ja lähestymiskielto

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Uhrin eli asianomistajan avustaminen

Rikoksen uhriksi voi joutua yllättäen, vaikka itse olisi täysin syytön ja ulkopuolinen. Rikoksen uhrilla eli asianomistajalla ei välttämättä ole voimavaroja vaatia hänelle kuuluvaa oikeudellista apua tai korvausta. Siksi hän tarvitsee vierelleen välittävän ja osaavan avustajan, varsinkin vakavimmissa rikoksissa. Rikoksesta on saattanut aiheutua sekä taloudellisia tappioita että vammoja, joista asianomistajalla on oikeus vaatia korvausta. Kokenut avustaja varmistaa, että korvausvaatimus tulee laadittua oikein.

Näin rikosasian käsittely etenee – katso infografiikka klikkaamalla

Pohditko asianajokuluja?

Tiesitkö, että seksuaalirikoksen uhrilla ja läheisen tekemän väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus avustajaan, jonka palkkio maksetaan valtion varoista. Kaikissa rikoksissa uhrilla eli asianomistajalla on oikeus saada korvaus asianajokuluistaan vastapuolelta, jos tämän katsotaan syyllistyneen rikokseen. Myös kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus voi korvata lakimieskulut oikeudessa.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi tai todistajaksi, katso myös www.riku.fi (Rikosuhripäivystys).

Epäillyn tai syytetyn eli vastaajan avustaminen

Vastaajan eli rikoksesta epäillyn tai syytetyn on hyvä hankkia avustaja jo esitutkintavaiheessa, varmistamaan oman oikeusturvansa toteutuminen. Jos epäillystä rikoksesta voi seurata vähintään neljä kuukautta vankeutta tai vangitsemisen edellytykset täyttyvät, on epäillyllä oikeus saada puolustaja, jonka hän saa itse valita. Meillä on laaja kokemus vastaajan avustamisesta eri oikeusasteissa.

Oletko epäiltynä tai syytettynä rikoksesta?

Ammattitaitoinen avustaja valvoo sinun oikeuksiasi heti rikosprosessin alusta alkaen, kun otat yhteyttä mahdollisimman pian.

Lähestymiskielto

Oman turvallisuuden järkkyminen on iso asia. Jos pelkäät turvallisuutesi puolesta, voit hakea suojaksesi lähestymiskieltoa. Se tarkoittaa, että henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi suojaamiseksi uhan aiheuttajaa kielletään ottamasta sinuun  yhteyttä. Useimmiten lähestymiskielto liittyy entisen puolison aiheuttamaan väkivallan uhkaan, mutta sitä voidaan hakea myös ketä tahansa muuta henkilöä vastaan, jos perusteet ovat olemassa.

Kaipaatko apua lähestymiskiellon hakuun?

Meillä on kokemusta monista, hyvin erilaisista lähestymiskieltotapauksista. Autamme sinua mielellämme – ota yhteyttä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!