Kategoria: Yritykset ja yhteisöt

Hyvä sopimusneuvottelu takaa onnistuneen rakennusurakan

Hyvän sopimuksen tekemisessä on tärkeää ja osapuolten edun mukaista varmistaa jo laatimishetkellä sen sisältö. Mitä harkitummin sopimuksia laadittaessa toimitaan, sitä varmemmin sopimuksen sisältö vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta. Jotta esimerkiksi urakan hintalappu ei sisältäisi lopuksi kovin suuria yllätyksiä, on sopimuksen laadintaan pysähdyttävä, usein rasitteena olevasta kiireestä huolimatta.

Urakoiden onnistumisessa laadukkaalla sopimusneuvottelulla on siis olennainen merkitys. Tavoitteena sopimusneuvotteluissa tulisi olla tasapainoinen sopimus kokonaisuutena. Yleensä urakoihin valitaan sopimuskumppaniksi ennalta tunnettuja yrityksiä, joiden toimintatapa on tiedossa. Ongelmia syntyy varsinkin uusien yrityskumppaneiden kanssa, joiden näkemys urakan sisällöstä eroaa omasta näkemyksestä. Tietoa ei myöskään ole sopimuskumppanin tavasta toimia riitatilanteissa. On kummankin osapuolen etu selvittää yhdessä tilanne ja toimintatapa jo etukäteen.

Mitähän sitä tuli sovittua?

Ongelmatilanteessa katsotaan ensimmäiseksi sopimusta ja sen sanamuotoa. Löytyykö käsillä olevasta asiasta kohta sopimuksesta? Usein joudutaan pohtimaan kuitenkin sopimukseen otettuja ehtoja. Ehto tai maininta asiasta voivat kyllä sisältyä sopimukseen, mutta sen sanamuoto on jäänyt epäselväksi.

Täytyy muistaa että, kun osapuolet ovat ottaneet sopimukseen jonkin määräyksen, heidän voidaan olettaa tarkoittaneen poiketa tahdonvaltaisten oikeusnormien mukaisesta oikeustilasta. Kaikesta on siis hyvä sopia, myös YSE 1998 -yleisten sopimusehtojen käyttämisestä asiassa.

Mikäli sopimuksessa ei ole sovittu velvoittavasta asiakirjajärjestyksestä, sovellataan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) järjestystä (13§). Sen mukaan YSE 1998 –sopimusehdot tulevat sovellettaviksi, kun tulkintaan ei löydetä ratkaisua itse urakkasopimuksesta tai urakkaneuvottelupöytäkirjoista. Usein urakkaneuvottelupöytäkirjoja ei ole. Valmisteluvaiheesta saattaa löytyä vain neuvottelijoiden omia muistiinpanoja.

Asian edetessä ainoa näyttö saattaa olla neuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden muistikuvat. Riitatilanteessa tälläisissä tilanteissa saatetaan kuulla mukana olleita henkilöitä välimiesmenettelyssä tai oikeudessa. Tällöin joudutaan aina tulkitsemaan asiaa ja olosuhteita. On olemassa merkittävä riski siitä, että asiaa tulkitaan urakkakumppanin hyväksi. Täytyy muistaa, että sopimusvirheeseen vetoaja on velvollinen osoittamaan virheen olemassa olon. Tällöin täytyisi olla näyttöä siitä mitä katsotaan sovitun. Vasta tämän jälkeen ratkaisua etsitään YSE 1998 –yleisistä sopimusehdoista. Jos niistä ei löydy ratkaisua, kertovat edellä mainitut ehdot seuraavan lähteen, mistä ratkaisua voidaan etsiä.

Jos asiakirjoista ei löydy ratkaisua ongelmatilanteeseen, on pyrittävä löytämään osapuolten yhteinen tahto tai tarkoitus. Tällöin merkitystä voi olla muun muassa sopimuksen valmisteluun liittyvällä kirjallisella materiaalilla, osapuolten lausumista saatavilla tiedoilla ja heidän toiminnallaan sopimussuhteen eri vaiheissa. Lisäksi voidaan huomioida esimerkiksi alan kielenkäyttö-ja menettelytavoille. Huomioitavaa on, että epäselviä sopimusehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi.

Epäselvässä tilanteessa voidaan suosia tulkintaa, joka parhaiten vastaa alan yleistä käytäntöä. Mitä laajempi ja yhtenäisempi käytäntö, sitä vahvemmin voidaan puoltaa tulkintaa tällä perusteella. Kuitenkin tälläisten sopimusten tulkinnassa tahdonvaltaisen oikeuden oikeusnormeille ei tulisi antaa kovin paljoa painoarvoa sopimusmääräysten tulkinnassa, jos tulkintatilanteessa on käytettävissä materiaalia, joka osoittaa, että osapuolten yhteinen tahto on ollut määrätä asiasta sopimuksessa. Siten edelleen sopimuksen sisällöllä on aina merkitystä.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

PK-yrityksen toiminnan jatkuminen odottamattomassa tilanteessa

Miten pienen tai keskisuuren yrityksen toiminnan jatkuminen on järjestetty odottamattomassa tilanteessa? Tässä artikkelissa kerromme edunvalvontavaltuutuksesta ja testamentista erityisesti yrittäjän näkökulmasta.

Yrittäjä, oletko mielessäsi pohtinut seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä tapahtuu yritystoiminnalleni, jos sairastun äkillisesti tai sattuu tapaturma?
  • Mitä tapahtuu omaisuudelleni, kun kuolen?

Nämä ovat asioita, joita jokaisen olisi hyvä miettiä hyvissä ajoin ja terveenä. Nämä ajatukset on myös hyvä ilmaista kirjallisesti ja kertoa läheisille. Edunvalvontavaltuutus voidaan tehdä sellaisia tilanteita varten, kun et itse kykene syystä tai toisesta hoitamaan omia asioitasi. Testamentti taas on asiakirja, joka tulee voimaan vasta poismenosi jälkeen.


Jääkö yrityksesi toiminta tyhjänpäälle?

Sellaisen tilanteen varalle, jossa et itse kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi hoitamaan omia asioitasi, on hyvä miettiä etukäteen seuraavia asioita.

  • Haluatko, että lähiomainen tai muu tuttu henkilö Maistraatin nimeämän edunvalvojan sijaan hoitaa asioitasi?
  • Kumpi osaa ajaa sinun etujasi paremmin? Kenellä on tarvittava tietotaito yrityksesi katkeamattoman jatkumisen varmistamiseksi?
  • Haluatko edes, että yritystoimintaa jatketaan vai toivotko yrityksen myyntiä?
  • Ovatko nämä sellaisia asioita, joista haluat päättää itse nyt, kun vielä voit?

Edunvalvontavaltuutusta laadittaessa lakimies voi käydä kanssasi läpi henkilökohtaisesti ne asiat, joita haluat valtuutuksessa määrätä.

Edunvalvontavaltuutuksen puuttuminen lamaannuttaa pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnan. On tärkeää, että valtuutettu tuntee alan ja yrityksen toimintatavat. Ennen valtuutuksen tekemistä kannattaa miettiä henkilöt, jotka haluaisit hoitamaan asioitasi, jos et itse kykene. Olisi hyvä nimetä yksi valtuutettu ja edes yksi varavaltuutettu. Heidän tehtävänsä voi määritellä esimerkiksi niin, että toinen hoitaa henkilökohtaisia asioitasi ja toinen yritystoimintaasi. Keskustele heidän kanssaan ja varmista, että he haluavat tarvittaessa ryhtyä toimeen. Erityisesti yrittäjän kannattaa miettiä, onko lähipiirissä henkilöä, joka pystyisi hoitamaan yritystoimintaan liittyvät asiat.


Ota meihin yhteyttä, niin autamme varautumaan ennakoimattomiin tilanteisiin.


Onnettomuus tai äkillinen sairauskohtaus?

Mitä tapahtuu yritystoiminnalle, jos yrittäjä joutuu onnettomuuteen tai saa äkillisen sairauskohtauksen? Onko lähipiirissä ketään, jolla on yhtä hyvä tietotaito yrityksen toiminnasta kuin yrittäjällä itsellään?

Tilanne voi myös olla sellainen, että yrittäjä kuntoutuu tapaturman jälkeen ja pystyisi jatkamaan yritystoimintaansa, mutta toiminta on toipumisaikana ehditty jo lopettamaan. Perheyrityksessä näissä tilanteissa toiminnan voi hoitaa muut perheenjäsenet. Muissa tapauksissa olisi hyvä sopia toisen saman alan toimijan kanssa mahdollisesta avusta tällaisia tilanteita varten.

Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vain, jos se on tarpeen asioidesi hoitamisen kannalta. Sitä voi myös muuttaa silloin, kun on vielä kykenevä. Valtuutuksessa voi esimerkiksi määrätä omaisuutta koskevista asioista ja siitä, kenellä on oikeus saada tietoa terveydentilasta ja omaisuuden käytöstä. Henkilö, joka on nimetty valtuutetuksi, voidaan myös velvoittaa antamaan tietoja muille lähiomaisille. Valtuutuksessa voi siis melko vapaasti määritellä, miten asioita ja omaisuutta tulee hoitaa, jos valtuuttaja ei itse siihen kykene. Tietysti ensisijaisesti varallisuus käytetään valtuuttajan omaan elämiseen ja hyvinvointiin.


Mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet?

Kuolema on yksi niistä asioista, joita ei haluta ajatella eikä sen varalle haluta tehdä etukäteen suunnitelmia eikä järjestelyjä. Se on kuitenkin tapahtuma, joka osuu jokaisen kohdalle ja usein vielä täysin varoittamatta. Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa.

Testamentti on asiakirja, joka tulee voimaan vasta sen tekijän poismenon jälkeen.

Tärkeintä on, että saat itse vaikuttaa, miten omaisuutesi jaetaan jälkeesi. Testamentti kannattaa tehdä silloin, kun olet vielä itse kykenevä päättämään asioistasi. Silloin voit vaikuttaa kenelle mitäkin omaisuuttasi haluat antaa. Lakimiehen opastuksella voit varmistua siitä, että testamentin sisältö on juuri sellainen kuin itse haluat ja täyttää lain vaatimat muotomääräykset. Oikeanlaisella testamentilla voidaan myös vaikuttaa perintöverotukseen huomattavastikin. Oikein tehty ja oikein säilytetty testamentti takaa parhaiten vainajan viimeisen tahdon toteutumisen.


Lue lisää testamentista ja perintöasioista täältä.


Testamenttia voi sen tekijä muuttaa elinaikanaan niin monta kertaa kuin haluaa. Rintaperillisille on laissa määritelty tietyt oikeudet perintöön, jota ei tulisi testamentilla rajoittaa. Muuten omaisuudestaan voi itse vapaasti määrätä. Sisarusten perintöriidat kuitenkin vähenevät, mitä tasapuolisemmin omaisuus jaetaan.

Ennakkoperintö on hyvä vaihtoehto jakaa omaisuutta ennen kuolemaa. Jokaisen lapsen ei kuitenkaan tarvitse saada kaikkia omaisuuslajeja. Jos joku lapsista esimerkiksi jatkaa yritystoimintaa, voidaan muille lapsille määrätä rahallinen korvaus. Epäselvyyksien ja myöhempien riitojen välttämiseksi aiemmat testamentit tulisi aina kumota uudella. Hyvin laadittu ja asianmukainen testamentti ehkäisee parhaiten myöhemmät perillisten väliset riidat vainajan omaisuudesta. Pahimmillaan vainajan omaisuus kuluu perintöriitoihin.


Kysy lisää, autamme mielellämme!

Älä päästä laskuja ulosottoon!

Jos laskuja ei maksa, ne voivat päätyä ulosottoon. Valtakunnanvoudinviraston mukaan tänä vuonna ulosottovelallisten määrä tulee olemaan todennäköisesti korkeampi kuin viime vuonna. Maksamattomasta laskusta lähetetään ensin maksumuistutukset. Vasta maksumuistutuksien jälkeen maksamattomat laskut siirtyvät perintätoimiston käsiteltäviksi, joka lähettää velalliselle maksuvaatimuksen. Kuluttajalla on lain mukaan oikeus keskeyttää vapaaehtoinen perintä, jotta perintäkulut eivät lisääntyisi. Tällöin perintätoimiston on jatkettava perintää käräjäoikeudessa.

Suoraan ulosottokelpoisia ovat vain osa laskuista, kuten verot. Ne velkoja voi viedä suoraan ulosottoon ilman, että käräjäoikeus tutkisi saatavien oikeudellisuuden. Velkojan tulee kuitenkin muiden kuin suoraan ulosottokelpoisien saatavien osalta hakea käräjäoikeudelta haastehakemuksella päätöstä siitä, että lasku on pätevä, ja että velallisen tulee maksaa se. Jos laskua ei tässäkään vaiheessa maksa, velkoja on oikeutettu viemään asian ulosottoon.

Laskun siirryttyä ulosottoon tavoitteena on edelleen, että velallinen maksaisi laskun vapaaehtoisesti. Jos näin ei tapahdu, suoritetaan ulosmittaus velallisen tuloista tai omaisuudesta. Ulosmittaus kohdistuu useimmiten palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. Yleisesti ottaen kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat ulosmittauskelpoisia. Tavanomaiseen koti-irtaimistoon ulosmittaus ei kuitenkaan kohdistu.