Kategoria: Yritykset ja yhteisöt-alasivu

Sopimukset, riita-asiat ja sovittelu sekä talousrikokset

Sopimukset

Organisaation toiminnan eri vaiheissa korostuu huolella laadittujen sopimusten merkitys. Sopimuksia voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti, mutta ongelmien välttämiseksi on hyvä laatia sopimus kirjallisesti. On myös tiettyjä tilanteita, joissa vain kirjallinen ja tietyt muotovaatimukset täyttävä sopimus on pätevä. Meiltä saat juristin apua uusien sopimusten laadintaan tai olemassa olevien sopimusten tarkistamiseen.

Tarjoaako yrityksesi kiinteistö- tai rakennuspalveluja?

Lakimiehen avustuksella laadittu sopimus auttaa minimoimaan riskejä ja tukee parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamista. Ota yhteyttä.

Riita-asiat ja sovittelut

Riita-asioita on hyvin monen tyyppisiä ja yleisimmin ne koskevat periaatteita, näyttökysymyksiä tai maksuvaikeuksia. Suurin osa riidoista saadaan ratkaistua sovinnollisesti, ja oikea toimintatapa pienentää myös kustannuksia. Siksi onkin kannattavaa miettiä, onko käsillä oleva erimielisyys sen vaatimien resurssien arvoinen. Riita-asioissa asiantuntijamme ammattitaito ja sovinnollinen lähestymistapa auttaa ratkaisun löytämisessä, olipa kyse sopimusta, vahinkoa, velkaa, kiinteistökauppaa, tavaran virhettä tai vuokra-asiaa koskevasta riidasta.

Joutuiko yrityksesi riitaan, joka ei ratkea itsekseen?

Kokeneet ja riidan ratkaisuun erikoistuneet juristimme avustavat kaikissa tilanteissa – myös riidan sovittelussa tai tarvittaessa oikeudenkäynnissä. Ota yhteyttä.

Talousrikokset

Jos olet epäiltynä tai syytettynä talousrikoksesta, kannattaa ottaa yhteyttä avustajaan mahdollisimman pian, jo asian esitutkintavaiheessa. Talousrikoksesta epäilty on usein oikeutettu puolustajaan. Ammattitaitoiset juristimme huolehtivat epäillyn oikeusturvasta ja tämän edusta koko rikosprosessin ajan.

Yrityksen myynti ja liiketoiminnan luovutus

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena ja työsuhteetkin siirtyvät sellaisinaan. Oikeuskäytännön mukaan liikkeen luovutuksena pidetään tilannetta, jossa luovuttajan ja luovutuksen saajan välillä on sopimussuhde, luovutuksen kohteena on liike tai liikkeen osa, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, toiminnan on jatkuttava suurin piirtein samanlaisena ja sen on jatkuttava viivytyksettä.

Näin ollen esimerkiksi osakeyhtiön koko osakekannan ostamisessa ei ole kyse liikkeen luovutuksesta vaan yrityksen omistajan vaihtumisesta. Omistajanvaihdoksia ovatkin erilaiset yrityskaupat, sukupolvenvaihdokset ja muut omistusjärjestelyt. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa yritystoimintaa jatketaan sukulaisten välisin sopimuksin, joka huomioidaan myös luovutuksen verotuksessa.

Osakekaupalla ja liiketoimintakaupalla on siis eroa. Vaikka myyjä omistaisikin kaikki osakeyhtiön osakkeet, hän ei kuitenkaan omista yrityksen liiketoimintaa ja yritysomaisuutta henkilökohtaisesti. Koska ne ovat osakeyhtiön omistuksessa, ei näin ollen liiketoimintaa myytäessä myyjänä ole yhtiö, eikä yrittäjä. Tämä tarkoittaakin toisin sanoen sitä, että myös kaupasta saatavat rahatkin menevät yhtiöön. Monissa tapauksissa avoin tai kommandiittiyhtiö kannattaakin muuttaa ensin osakeyhtiöksi ja vasta tämän jälkeen myydä yhtiön osakkeet. Yritystoiminnan luovutukset ovat helpointa ja edullisinta tehdä juuri osakeyhtiössä.

Askarruttaako miten edetä yrityksen myynnin kanssa?

Ota asiantuntija avuksesi, selvitämme miten luovutus voidaan tehdä järkevimmin mm. verotusnäkökulma huomioiden.

Liikehuoneiston vuokraus/vuokraaminen

Liikehuoneiston vuokrausta säätelee erityislaki. Tätä sovelletaan, kun vuokrakohdetta käytetään muuhun tarkoitukseen kuin asumiseen. Sillä onko vuokranantaja yritys vai yksityinen henkilö ei sinänsä ole merkitystä, vaan on katsottava, mitä sopimuksessa on sovittu pääasiallisesta käytöstä. Ero asuinhuoneiston vuokraukseen ilmenee selkeinten siinä, että monista säännöksistä voidaan poiketa erillisellä sopimuksella.

Ota ammattilainen avuksesi

Kokeneet asiantuntijamme avustavat sopimusten laadinnassa ja erimielisyyksien sovittelussa. Ota yhteyttä!

Voimassaolo, irtisanominen ja purkaminen

Liikehuoneiston vuokrasopimus on mahdollista solmia määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana. Mikäli osapuolet eivät ole sopineet sopimuksen kestosta, eikä muusta laista johdu muuta, oletetaan sopimuksen olevan voimassa toistaiseksi.

Määräaikaista vuokrasopimusta ei lähtökohtaisesti voida irtisanoa. Vuokralainen sitoutuu siis maksamaan vuokraa koko sopimuskauden ajan olosuhteista riippumatta. Määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ennenaikaisesti voidaan kuitenkin sopia osapuolten kesken. On huomattava, että määräaikainen sopimus on oltava kirjallinen tai muuten se tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy yleensä irtisanomiseen tai purkamiseen. Irtisanomisajasta voidaan vapaasti sopia. Mikäli ajasta ei ole sovittu, noudatetaan lain säännöksiä: vuokranantajan kohdalla irtisanomisaika on kolme kuukautta ja vastaavasti vuokralaisen kohdalla yksi kuukausi. Irtisanomisaika alkaa lähtökohtaisesti kulua irtisanomispäivää seuraavan kuukauden alusta. Sopimuksessa osapuolet voivat sopia aina tapaukseen parhaiten sopivista erityisehdoista.

Vuokran määrä ja maksaminen

Suositeltavaa on, että maksuehdosta sovitaan yksilöidysti muun muassa määrän, eräpäivien ja viivästyskoron osalta. Tämä selkeyttää riitatilanteessa huomattavasti sen osoittamista, mitä asiasta tosiasiassa on osapuolten välillä sovittu.

Mikäli vuokraan halutaan sisällyttää arvonlisävero, on tästä syytä olla maininta sopimuksessa, sillä lähtökohtana on, ettei kiinteistön ja osakehuoneiston vuokraaminen ole arvonlisäverollista. Tilanne muuttuu, jos vuokranantaja on hakeutunut vuokraustoiminnastaan arvonlisäverovelvolliseksi ja vuokralainen harjoittaa huoneistossa liiketoimintaa.

Kunnossapitovastuu, vakuuttaminen ja vastuunrajoitukset

Osapuolten välillä voidaan sopia siitä, kuka vastaa huoneistoon kohdistuvista kuluista ja muun muassa huoltopalveluiden hankkimisesta. Jos tästä ei ole sovittu noudatetaan lain säännöksiä. Tällaiset vastuut katsotaan sisältyvän vuokran määrään.

Kohteen vakuuttamisesta on hyvä myös sopia etukäteen. Tyypillisesti vuokralainen sitoutuu ottamaan kohteeseen vastuuvakuutuksen, joka kattaa vähintään tietyn euromääräisen vahingon. Tämän lisäksi osapuolille voi syntyä toisiaan kohtaan muita velvoitteita, joten näistäkin on hyvä olla maininta sopimuksessa. Tavallista on, että kaikki välilliset vahingot rajoitetaan vastuun ulkopuolelle.

Vuokravakuus

Liikehuoneiston vuokrauksessa tavallista on sopia vuokravakuudesta mahdollisten vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen tai vuokranmaksun laiminlyönnin suojaksi. Vakuuden ei ole pakko olla rahasuoritus, mutta tällöin on hyvä pohtia tarkkaan, mikä on vakuuden tosiasiallinen arvo vuokranantajalle tai, että onko vakuuden arvo liian arvokas vuokralaisen kannalta.

Tavallisesti vuokravakuus talletetaan pankkitilille, joka pantataan vuokranantajalle. Vakuuden yhteydessä on hyvä sopia tarkoin niistä tilanteista, milloin vuokranantaja saa käyttää vakuuden hyväkseen.

Alivuokraus ja vuokraoikeuden siirto

Laki mahdollistaa vuokralaisen alivuokrauksen enintään puolesta liikehuoneistosta. Tavallisesti tätä oikeutta rajoitetaan sopimuksessa, mutta mahdollista on myös sopia asiasta toisinkin. Alivuokrasuhteessa alkuperäisestä vuokralaisesta tulee alivuokranantaja.  Alivuokrasuhteeseen ei sovelleta lain säännöksiä irtisanomissuojasta tai vahingonkorvauksesta, vaan nämä koskevat pääasiassa aina alkuperäistä vuokralaista.

Mikäli vuokralainen myy liiketoimintansa toiselle on tärkeää, että myös liiketila saadaan siirrettyä. Tätä tilannetta varten laissa on säädetty, että liikehuoneiston vuokralainen saa liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtää liikkeen vuokraoikeuden toiselle ilman vuokranantajan lupaa, jollei toisin ole sovittu tai jollei vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa vuokraoikeuden siirtoa.

Saatavan perintä

Perinnästä on kyse silloin, kun tarkoituksena on saada velallinen maksamaan lasku, jota hän ei ole eräpäivään mennessä suorittanut. Perintää voidaan suorittaa niin sanottuna vapaaehtoisena perintänä eli kirjeperintänä tai oikeudellisena perintänä, jolloin asiasta laaditaan haaste toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Jotta perintä olisikin mahdollisimman tehokasta ja nopeaa on hyvä ottaa yhteys ammattilaiseen mahdollisimman ripeästi laskun eräännyttyä. Hoidamme tarvittaessa koko perinnän.

Yleensä asiakasta lähestytään ensin perintäkirjeellä eli niin sanotulla maksuvaatimuksella, jonka jälkeen saatava ei voi enää vanheta. Maksuvaatimuksessa velalliselta vaaditaan erääntyneen suorituksen lisäksi kertyneet korot, viivästyskorot sekä perintäkulut. Mikäli velallinen ei maksuvaatimuksestakaan huolimatta suorita velkaa, voidaan se periä oikeudellisesti. Tuomion jälkeen velasta tulee ulosottokelpoinen eli ulosottomies voi tarvittaessa ulosmitata saatavan velallisen tuloista tai omaisuudesta.

Ammattilaisen hoitaessa asiaa, maksaa velallinen saatavan yleensä nopeammin. Näin yrittäjä voi itse keskittyä liiketoiminnan johtamiseen samalla kun ammattilainen hoitaa asiakkaan erääntyneen laskun perintää. Ammattilaisen apu on erityisen tärkeää, jos asiakas on esimerkiksi riitauttanut saatavan, tai on mahdollista, että maksamattomuus johtuu muusta kuin maksukyvyttömyydestä.

Nopeuta saatavien perintää

Saatavien perintä onnistuu yleensä nopeiten ottamalla ammattilainen avuksi. Ota yhteyttä!

Työoikeus

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet

Työnantajan oikeuksiin voidaan lukea oikeus ottaa lähtökohtaisesti valitsemansa työntekijä työhön. Työnantajalla on oikeus työntekijän irtisanomiseen ja työsopimuksen purkamiseen silloin, kun se on lain nojalla perusteltua. Lisäksi työnantajalla on oikeus johtaa työtä ja antaa työn johtamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Tähän niin sanottuun työnjohto-oikeuteen sisältyy ainakin työnantajan oikeus antaa työn sisältöön, suoritustapaan sekä työaikaan liittyviä määräyksiä. Työnjohtoon voidaan lukea myös työnantajan tulkintaoikeus eli oikeus ratkaista perustellusti, miten työsuhteessa sovellettavia oikeusohjeita tai sopimuksia sovelletaan. Työntekijällä on aina oikeus kyseenalaistaa ratkaisu sekä tarvittaessa saattaa asia oikeuden ratkaistavaksi. Virheellisestä tulkinnasta työnantajalle voi syntyä esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuus työntekijäänsä kohtaan.

Työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa, vaikkei työsopimus itsessään sisältäisi velvoittavia määräyksiä. Työnantajan tärkeimpänä velvoitteena, ainakin työntekijän näkökulmasta, voidaan pitää palkanmaksuvelvollisuutta. Työnantajaa sitovat myös syrjintäkielto, joka kieltää lähtökohtaisesti kohtelemasta työntekijöitä epätasa-arvoisesti, sekä työturvallisuuteen liittyvät laintasoiset velvoitteet. Työnantajan velvollisuutena on lisäksi antaa aina työntekijälleen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista ja noudatettava muutoinkin toiminnassaan yleissitovia työehtosopimuksia. Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovatkin siten pitkälti toistensa vastinpareja alasta riippumatta.

Tarvitsetko apua työelämän koukeroissa?

Työoikeuteen perehtyneet ammattilaisemme auttavat sinua ongelmatilanteissa.

Työntekijän velvollisuuksista työnantajaa kohtaan

Työntekijän tärkeimpiin velvollisuuksiin voidaan puolestaan lukea lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että työntekijän pitää välttää kilpailevaa toimintaa, pitää salassa liike- ja ammattisalaisuudet sekä ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon työnantajansa etu, myös vapaa-ajallaan. Työntekijän on huolehdittava siitä, ettei työssä saadut tiedot ja muut salassa pidettävät asiat kantaudu ulkopuolisen tietoon. Velvollisuuksiin voidaan lukea myös työntekijän velvoite suorittaa työnsä huolellisesti, noudattaa sovittuja työaikoja sekä työnjohdon ohjeita. Työntekijän velvollisuutena on huolehtia, että edellä mainitut velvoitteet toteutuvat työnantajan edellyttämällä tavalla.


Lue lisää työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista täältä


Yrityksen perustaminen

Hyvän liikeidean synnyttyä tulee seuraavana pohtia mahdollisen yrityksen perustamista. Yrityksen perustaminen on monivaiheinen prosessi ja siinä onkin hyvä tukeutua ammattilaisen neuvoihin. Ensimmäinen askel yrityksen perustamisessa on oikean yhtiömuodon valinta – vaihtoehtoina ovat toiminimi, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai avoin yhtiö. Esimerkiksi toiminimi soveltuu parhaiten yritykseen, jossa ei ole tarvetta isoille lainoille, ja liikevaihtokin on maltillista, kun taas osakeyhtiön perustaminen tulisi kyseeseen, kun esimerkiksi omistajia on enemmän tai tarkoituksena on tehdä suurempia investointeja.

Kun yhtiömuoto on päätetty, tulee tehdä liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma sisältää suunnitelman muun muassa myynnistä ja markkinoinnista sekä henkilöstö- ja tuotekehittelystä – kenelle palvelu on suunnattu ja millä tavoin myyntiä saadaan aikaan? Liiketoimintasuunnitelma on syytä tehdä sitä tarkemmin, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. On hyvä muistaa, että tarkoin tehty liiketoimintasuunnitelma luo pohjan myös myyntitavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi se on edellytyksenä mahdollisen starttirahan myöntämiselle.

Yrityksen perustamisesta on ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallinnon kaupparekisteriin. Tässä vaiheessa yritykselle on keksittävä myös nimi ja määritettävä toimiala. Perustamisilmoituksessa tulee nimen ja toimialan lisäksi ilmetä myös esimerkiksi yrityksen kotipaikka sekä osoite- ja yhteystiedot. Vielä ennen yrityksen rekisteröimistä ja yritystoiminnan aloittamista tulee selvittää lupa-asiat. Kaikilla toimialoilla ei useita lupahakemuksia tarvitse tehdä, mutta jotkut toimialat ovat luvanvaraisia ja näin ollen niiden osalta tulee hankkia tarvittavat lupaselvitykset.

Autamme yritystäsi kehittymään

Asiantuntijamme auttavat ja opastavat sinua yrityksesi alkumetreistä lähtien, ota yhteyttä!