Kategoria: Lakipalvelut yrityksille ja yhteisöille

Yritykset -kategorian alaotsikkosivujen kategoria

Nuoret ja rikollisuus

Viime aikoina on uutisoitu jonkin verran nuorten tekemistä ja nuoriin kohdistuneista rikoksista. Mutta miten nuoria käsitellään rikosoikeuden näkökulmasta?

 Nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa hänen täytettyään 15-vuotta. Myös jo alle 15-vuotias voi joutua vahingonkorvausvastuuseen teostaan ja hänen tekemästään rikoksesta jää joka tapauksessa merkintä poliisin rekisteriin. Kun puhutaan nuorista rikoksentekijöistä, tarkoitetaan 15–20-vuotiasta henkilöä, joka on syyllistynyt rikokseen.

Rikokseen syyllistyneen nuoren kohdalla voidaan huomioida hänen ikänsä ja aiempi rikostaustansa rangaistusta mitattaessa eli rangaistuksen pituutta arvioitaessa. Alle 18-vuotias voidaan myös tuomita nuorisorangaistukseen tai yhdistelmärangaistukseen, jos hän on uusinut vakavan rikoksen. Nuoren ikä voi siis vaikuttaa myös rangaistustyypin valintaan.

Rikosprosessissa nuoren ikä voidaan huomioida myös muuten. Esitutkinnassa häntä kuulustellaan, mutta kuulusteluissa voi olla mukana nuoren huoltaja ja usein myös sosiaalitoimen henkilökuntaa. Nuorella, kuten muillakin rikoksesta epäillyillä, on oikeus asianajajaan ja asianajajan tulee hoitaa nuoren asiaa lain puitteissa tämän edun mukaisesti.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rikosasian käsittely oikeudessa

Kun syyttäjä on vienyt asian oikeuden käsiteltäväksi, päättää oikeus tavallisesti istuntopäivästä. Joissain vähäisemmissä rikoksissa asia voidaan asianosaisten suostumuksella käsitellä kirjallisessa menettelyssä, mutta pääsääntöisesti rikosasiat käsitellään tuomioistuimessa pääkäsittelyssä. Asianosaisilla on oikeus olla paikalla ja tuomioistuin kutsuu heidät istuntoon. Joskus asianosaiset kutsutaan istuntoon henkilökohtaisesti tai avustajan edustamana sakon uhalla. Näin toimitaan, kun oikeus katsoo henkilön läsnäolon olevan välttämätöntä asian selvittämiseksi.

Rikosasian käsittelyssä syyttäjällä on suuri rooli käsittelyn eteenpäin viemisessä, vaikka tuomari käyttääkin oikeudessa viimesijaista valtaa. Istunnossa kummallakin osapuolella on mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta ja kommentoida toisen osapuolen esittämiä seikkoja ja todisteita. Myös todistajia kuullaan tarvittaessa ja molemmilla osapuolilla on oikeus ilmoittaa todistajia kuultavaksi oikeuteen.

Asian pääkäsittelyn jälkeen oikeus antaa ratkaisunsa joko heti istunnon jälkeen tai harkintaa vaativissa asioissa myöhemmin kirjallisena. Oikeus on ratkaisussaan sidottu lakiin ja sen tulee ratkaista asia esitetyn näytön ja lain perusteella.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Mitä rikosasiassa tapahtuu esitutkinnan jälkeen? Syyttäjän syyteharkinta

Kun poliisi on suorittanut rikosasiaan liittyvän esitutkinnan, rikosasia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää, nostaako hän epäillystä rikoksesta syytteen vai ei. Syyttäjän on lain mukaan nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Mikäli syyte päätetään nostaa, syyttäjä laatii tapauksesta haastehakemuksen, jossa hän kuvailee, mitä rikosta syyte koskee. Kuvauksessaan syyttäjä kertoo mitä asiassa on hänen tietojensa mukaan tapahtunut ja kertoo, mikä rikos on hänen mielestään kyseessä. Tämän jälkeen asia etenee tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Syyttäjä voi kuitenkin monessa erilaisessa tilanteessa jättää syytteen nostamatta. Tällöin hän laatii kirjallisen päätöksen syyttämättä jättämisestä ja perustelee siihen johtaneet syyt. Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu. Päätös perusteluineen toimitetaan syyttämättä jätetylle epäillylle sekä asianomistajalle eli uhrille. Asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte rikoksesta, vaikka syyttäjä olisi päättänyt jättää syytteen nostamatta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että asian vieminen oikeuteen ilman syyttäjän myötävaikutusta lisää asianomistajan kuluriskiä ja sitä kannattaakin harkita aina tarkoin.

Syyttäjä jättää syytteen nostamatta, jos rikokseen epäillyn syyllisyydestä ei ole riittävää näyttöä. Useimmiten syyte on siis nostettava, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi. Syyttäjä voi kuitenkin luopua myös näissä tilanteissa syytteen nostamisesta harkinnanvaraisella perusteella, jos esimerkiksi rikos on vähäinen, rikoksesta epäilty on alaikäinen, asian jatkamisen kustannukset tulisivat kohtuuttomiksi tai jos rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomana tai se ei olisi tarkoituksenmukainen.

Rikoksen vähäisyyden perusteella syyttämättä jättäminen edellyttää, että rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja että rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Vähäisyyden arvioinnissa mittapuuna käytetään epäillyn rikoksen vertaamista saman rikoslajin eli esimerkiksi näpistyksen normaalitapaukseen.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rikosprosessin kulku – esitutkinta

Rikosprosessi alkaa, kun poliisi on joko itse havainnut epäillyn rikoksen tai joku on tehnyt asiasta ilmoituksen. Poliisi alkaa tällöin tutkia asiaa ja kuulustelee siihen mahdollisesti liittyviä henkilöitä tai henkilöitä, jotka ovat kuulleet tai nähneet jotain asiaan liittyvää. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisille sähköisesti tai menemällä henkilökohtaisesti poliisilaitokselle. Poliisin tutkinnan keinot vaihtelevat sen mukaan, millaista rikosta epäillään. Poliisilla on valta käyttää esitutkinnan aikana pakkokeinoja, kuten ottaa henkilö putkaan säilöön, mutta näiden keinojen käyttö ja niiden rajat on tarkasti säännelty.


Joskus väitetty rikos voi olla jo lähtökohtaisesti vanhentunut tai käy ilmi, ettei rikosta ole koskaan tapahtunut. Tällöin poliisi ei jatka esitutkintaa.


Esitutkinnasta tehdään esitutkintapöytäkirja, johon kirjataan esitutkinnan tulokset eli se, mitä asiassa on selvinnyt. Siitä tulee ilmi kuultujen henkilöiden kertomukset, todistusaineisto, mahdolliset kuvat rikospaikalta ja poliisin näkemys rikosnimikkeistä. Jos poliisi katsoo, että asiassa on syytä epäillä rikosta, siirretään asia syyttäjälle syyteharkintaan.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Toimistomme hakee kasvavaan tarpeeseen

LUPALAKIMIESTÄ

Edellytämme sinulta oikeustieteen maisterin tutkintoa sekä lupaa toimia oikeudenkäyntiavustajana tuomioistuimessa. Lisäksi toivomme aktiivista ja itsenäistä otetta työntekoon, huolellisuutta sekä sopeutumista välillä hyvinkin hektiseen aikatauluun. Aikaisempi työkokemus on eduksi, mutta tärkeämpää on innostuneisuus juridiikkaan ja ongelmanratkaisuun, soveltuvuus asianajajan ammattiin, sopivuus toimiston tiimiin sekä ammatin vaatimat sosiaaliset taidot.

Työpaikkasi sijaitsee Hämeenlinnassa, mutta voit sopimuksen mukaan tehdä etätöitä. Meillä on toimipiste myös Forssassa ja Riihimäellä.

Työ vaatii liikkumista lähinnä Etelä-Suomessa. Palkkaus on provisiopohjainen.

OIKEUDELLISTA ASSISTENTTIA

Toivomme, että olet ainakin 3. vuoden opiskelija. Työsi on paikoitellen hyvinkin hektistä, mutta taatusti monipuolista ja opit käytännön työstä todella paljon. Panostamme vahvasti perehdyttämiseen ja meillä on hyvä ja kannustava työilmapiiri. Tule avustamaan juristejamme juridisten toimeksiantojen hoitamisessa!

Työpaikkoja koskevat tiedustelut ja hakemukset vain sähköpostitse toimisto@annia.fi.

Palkkaus tehtävään ja tiimiimme sopivan henkilön löytyessä.

Työnantajien joululahjat ja niiden verotus

Monella työpaikalla tykätään antaa työntekijöille pieni joulutervehdys. Tiesitkö, että lahjan hinnalla ja luonteella voi olla merkitystä sen verotuksessa?

Lähtökohtaisesti pienet tavaralahjat eivät ole verotettavaa tuloa, vaikka sellaisen saisi työpaikalta. Pieneksi lahjaksi katsotaan tavallisesti enintään 100 euroa maksava lahja. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä esimerkiksi vapaasti valittavissa oleva lahjakortti, jolla voi ostaa haluamansa tuotteen tai palvelun, katsotaan verotettavaksi tuloksi. Jos taas lahjakortti on esimerkiksi tiettyyn tavaraan tai palveluun sidottu, tällöin sitä ei katsota verotettavaksi tuloksi.

On myös mahdollista, että työntekijällä on vaihtoehtona useita samanarvoisia tuotteita ja hän saa valita niistä mieleisensä. Tällöinkään verovelvollisuutta ei synny. Kannattaa kuitenkin huomioida, että verovapaus vaatii, että kaikki työntekijät saavat samanlaisen lahjan ja lisäksi aiemmin samana vuonna työnantajalta saadut verovapaat lahjat tulee huomioida. Näiden osalta kuitenkin erityiseen merkkipäivään kuten pyöreään syntymäpäivään tai esimerkiksi häihin liittyvää lahjaa ei tarvitse huomioida.

Joulurahat- ja bonukset ovat kuitenkin palkaksi katsottavia ja niistä pitää maksaa veroa. Jos työnantajana tai -tekijänä tietyn lahjan verovelvollisuus mietityttää, autamme mielellämme verovelvollisuuden selvittämisessä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Petosrikollisuus yleistyy – miten toimia?

Viime aikoina on uutisoitu paljon huijausten ja petosrikosten yleistymisestä. Monissa tapauksissa uhri on saatu erehdytettyä siirtämään rahaa ulkomaille, eikä todellista tekijää koskaan tavoiteta. Mutta miten välttää petoksen uhriksi joutumista?

Kaikkea ei voi ennaltaehkäistä, mutta paljon voi tehdä itse. Mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, tuskin on sitä. Netissä tai oudosta sähköpostiosoitteesta tulleet tarjoukset sijoituksista tai upea nettirakkaus ovat sellaisia tilanteita, joissa olisi hyvä olla varovainen. Samoin huijausviestit esimerkiksi poliisin tai pankin nimissä ovat mahdollisia. Jos tällaisessa viestissä pyydetään esimerkiksi tilisi suojauksen salasanaa, sitä ei tule missään nimessä antaa.

Jos epäilet asiallisen oloista viestiä huijausviestiksi, älä vastaa siihen tai toimi siinä pyydetyllä tavalla. Jos viesti on lähetetty jonkin toimijan, kuten esimerkiksi pankin nimissä, ota yhteyttä tähän toimijaan ja varmista viestin oikeellisuus.

Petoksen uhriksi joutumista voi ehkäistä myös hoitamalla tietokoneen ja puhelimen tietosuojan kuntoon sekä ottamalla käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen. Näin henkilökohtaiset tietosi ovat paremmin suojattuja.

Epäilen joutuneeni petoksen uhriksi, mitä teen?

  • Ilmoita asiasta pikimmiten poliisille. Mitä aiemmin asiasta ilmoitat, sitä todennäköisempää tekijän löytyminen on.
  • Taltioi tekijältä mahdollisesti saamasi viestit ja muu materiaali sekä toimita ne poliisille.
  • Jos olet antanut salasanojasi tai kortti- ja tilitietojasi, ilmoita tästä pikimmiten pankille. Credit-maksut voidaan saada vielä seurattua ja kortti kuoletettua ennen kuin vahinkoa on ehtinyt syntyä. Salasanat kannattaa vaihtaa välittömästi, jos epäilet antaneesi ne vahingossa huijarille.
  • Jos olet tehnyt siirtoja ulkomaille tai epäilyttävälle tilille, lopeta tilisiirrot heti ja anna saamasi tiedot poliisille.
  • Jos sinua uhkaillaan, kerro tästä ja huolestasi poliisille. He osaavat arvioida onko tilanteessa todellinen sinuun kohdistuva uhka ja miten tähän tulee reagoida.
  • Valmistaudu kuulemiseesi ja ota tarvittaessa yhteyttä asianajajaan. Petoksissa myös uhri voi syyllistyä rikokseen toimittamalla jonkun ulkopuolisen hänelle lähettämiä varoja ulkomaille. Tällöin asianajaja osaa ohjata, miten sinun kannattaa toimia prosessissa.
  • Hanki itsellesi osaava asianajaja. Asianajaja ajaa etuasi ja huolehtii prosessin kulusta puolestasi.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Esisopimus ja sen laatiminen

Esisopimus tarkoittaa sopimusta, jolla osapuolet sitoutuvat varsinaisen pääsopimuksen tekemiseen tulevaisuudessa. Esisopimuksia tehdään tyypillisesti esimerkiksi kiinteistönkauppaa tehtäessä. Se on sitovuudeltaan sekä muodoltaan yhtä velvoittava kuin pääsopimuskin. Esisopimus on pätevä niin kirjallisesti kuin suullisesti tehtynä, mutta kirjallinen muoto on todistelun näkökulmasta aina ensisijainen. Kirjallisen sopimuksen tekemällä voi ehkäistä riitatilanteita ja kirjallinen sopimus kannattaakin aina tehdä kattavasti ja selkeään muotoon. Kun esisopimus on laadittu kahden osapuolen väliseksi, sitovat sopimuksen velvoitteet molempia osapuolia. Tämän myötä kummallakin osapuolella on oikeus vaatia esisopimuksen mukainen velvoite täytettäväksi siinä sovitulla tavalla. Yksipuolisen esisopimuksen tekeminen on myös mahdollista. Kannattaa kuitenkin huomata, että esimerkiksi kiinteistönkaupassa esisopimus sitoo käytännössä vain sen osapuolia eikä esimerkiksi samasta kiinteistöstä kiinnostunutta muuta ostajaa.

Esisopimusta koskevat samat muotomääräykset kuin pääsopimustakin. Tämän myötä on huomattava, että esimerkiksi kiinteistökaupan esisopimus on tehtävä maakaaren määräämässä muodossa, jotta se olisi pätevä. Kaupan kohteen hintaa ei vielä esisopimuksessa tarvitse määritellä tarkasti, mutta esisopimuksesta tulee kuitenkin ilmetä kauppahinnan laskemisen perusteet. Maakaarta koskevan hallituksen esityksen (HE 120/1994) mukaan esisopimuksessa on yksilöitävä vähintään ne perusteet, joiden avulla lopullinen hinta on laskettavissa, mutta hinta voidaan jättää riippumaan esimerkiksi rakennusoikeuden määrästä tai yleisestä hintakehityksestä.

Esisopimuksen osapuoli voi jättää täyttämättä esisopimuksessa sovitun velvoitteensa tai muuten toimia esisopimuksen vastaisesti. Tällaisessa tilanteessa kyseessä on sopimusrikkomus. Kiinteistön omistaja voi esimerkiksi myydä kiinteistönsä esisopimuksesta huolimatta jollekin toiselle. Tämä vuoksi jo esisopimuksessa kannattaa sopia siitä, mitä tapahtuu, jos toinen ei noudatakaan sopimusta. Kiinteämääräinen sopimussakko on yleensä helpoin, sillä sopimusrikkomuksesta aiheutunutta muuta vahinkoa voi olla vaikea näyttää toteen. Sopimussakko voidaan sopia myös juoksevaksi, jolloin sen määrä kasvaa, kunnes sopimusrikkomuksen aiheuttama asiaintila on korjattu. Juoksevasta sopimussakosta sovittaessa on myös järkevää määrittää sen kesto. Muutoin sen aktivoituessa voi olla vaikeaa määrittää sakon määräaika, ellei kyseessä ole korjattavissa oleva tilanne, kuten myöhästyminen. Myös esimerkiksi kiinteistökaupassa ostajan esisopimuksen yhteydessä maksettu käsiraha voi toimia rangaistusluontoisena mikäli ostaja sittemmin vetäytyy kaupasta ilman perustetta.

Esisopimus kannattaa siis laatia kirjallisena ja sen on noudatettava muotomääräyksiltään samoja vaatimuksia kuin pääsopimuksenkin ollakseen pätevä. Lisäksi esisopimukseen on tärkeää määrittää täsmällisesti jo etukäteen mahdolliset seuraamukset sen rikkomisen varalta. Ammattitaitoiset juristimme auttavat mielellään esisopimusten laatimisessa, jotta se menee kerralla nappiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Konkurssin vaiheet

Konkurssiin hakeutuminen on oikea ratkaisu silloin, kun yritys on pysyvästi kykenemätön suoriutumaan veloistaan eikä toimintaa voida enää saattaa kannattavaksi. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään velkojen suorittamiseen. Pesänhoitaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä koko prosessin ajan sekä velallisen että velkojien kanssa huomioiden asianmukaisesti molempien osapuolten edut.

Velallinen tai velkoja voi hakea yrityksen asettamista konkurssiin toimittamalla käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen. Konkurssipesän laajuudesta riippuen käräjäoikeus voi antaa päätöksensä konkurssiin asettamisesta jopa muutaman päivän kuluessa.

Kun käräjäoikeus asettaa velallisyrityksen konkurssiin, velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan eikä velallisella ole enää oikeutta määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Käräjäoikeuden määräämä pesänhoitaja ottaa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden haltuunsa viivytyksettä.

Pesänhoitaja selvittää yhteistyössä velallisen kanssa, mitä omaisuutta konkurssipesään kuuluu ja ketkä ovat konkurssin velkojia. Pesänhoitaja tiedottaa konkurssin alkamisesta kaikille tiedossa oleville velkojille sekä selvittää heidän vaatimuksensa velallista kohtaan.

Pesänhoitaja laatii konkurssipesän varoista ja veloista pesäluettelon, jonka tarkoituksena on antaa totuudenmukainen kuva velallisen taloudellisesta tilanteesta. Pesäluettelon lisäksi pesänhoitaja laatii velallisselvityksen eli selvityksen konkurssivelallisesta ja hänen toiminnastaan sekä konkurssin syistä. Sekä pesäluettelo että velallisselvitys on laadittava kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.

Pesänhoitajan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu konkurssipesään kuuluvan omaisuuden realisointi, sillä onnistunut realisointi turvaa velallisen ja velkojien oikeudet. Pesänhoitaja myy omaisuuden tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollisimman hyvään realisointitulokseen pyrkien.

Päätösvaltaa konkurssissa käyttävät velkoja. Pesänhoitaja kutsuu velkojainkokouksen koolle kahden kuukauden kuluessa pesäluettelon valmistumisesta tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Velkojainkokouksessa voidaan päättää muun muassa konkurssipesän hallinnosta ja konkurssipesän omaisuuden hoidosta.

Mikäli konkurssipesä on lähes varaton tai varaton eikä konkurssin jatkaminen ole näin ollen tarkoituksenmukaista, pesänhoitaja esittää käräjäoikeudelle konkurssin raukeamista kuultuaan ensin velkojien mielipiteen. Konkurssi lakkaa, kun käräjäoikeus antaa päätöksen konkurssin raukeamisesta.

Mikäli konkurssi jatkuu täysimittaisena menettelynä, pesänhoitaja määrää valvontapäivän. Valvontapäivä tulee lähtökohtaisesti määrätä kuukauden kuluessa pesäluettelon ja velallisselvityksen laatimisesta ja valvontapäivä voi olla aikaisintaan kuukauden kuluttua määräyksestä. Velkojan on valvontapäivään mennessä ilmoitettava pesänhoitajalle saatavansa määrä kirjallisesti. Tätä ilmoitusta kutsutaan valvontakirjelmäksi.

Pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen eli ehdotuksen siitä, miten pesän varat tulisi jakaa velkojien kesken. Pesänhoitaja laatii ehdotuksen kuukauden kuluessa määräämästään valvontapäivästä. Velkojat ja velallinen tutustuvat pesänhoitajan ehdotukseen ja antavat siitä tarvittaessa lausuman. Se, kuinka suuren jako-osuuden eli suorituksen velkoja saa saatavalleen konkurssipesän varoista, riippuu muun muassa velkojien määrästä. Lähtökohtaisesti velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu konkurssipesän varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa.

Kun pesänhoitaja on kuullut velkojia ja tehnyt tarvittavat tarkastukset jakoluetteloehdotukseen, pesänhoitaja laatii pesänhoitajan jakoluettelon. Pesänhoitaja toimittaa laatimansa jakoluettelon tuomioistuimen vahvistettavaksi kolmen kuukauden kuluttua jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä.

Tuomioistuin tutkii, että pesänhoitajan laatima jakoluettelo täyttää lain vaatimukset. Jos pesänhoitajan jakoluettelo täyttää lain vaatimukset, tuomioistuin vahvistaa jakoluettelon ja määrää, mille saataville maksetaan suoritus konkurssipesän varoista. Jakoluettelon vahvistamisen jälkeen velkojille maksetaan jako-osuutta jakoluettelon mukaisesti.

Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, pesänhoitajan on laadittava lopputilitys, joka sisältää selvityksen konkurssipesän hallinnosta. Konkurssi päättyy, kun velkojainkokous on hyväksynyt pesänhoitajan lopputilityksen.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Maksukyvyttömyys

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Ammattilaisen hoitaessa asiaa, maksaa velallinen saatavan yleensä nopeammin. Ammattilaisen apu on erityisen tärkeää, jos asiakas on esimerkiksi riitauttanut saatavan, tai on mahdollista, että maksamattomuus johtuu muusta kuin maksukyvyttömyydestä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!