Kategoria: Lakipalvelut yrityksille ja yhteisöille

Yritykset -kategorian alaotsikkosivujen kategoria

Konkurssin vaiheet

Konkurssiin hakeutuminen on oikea ratkaisu silloin, kun yritys on pysyvästi kykenemätön suoriutumaan veloistaan eikä toimintaa voida enää saattaa kannattavaksi. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään velkojen suorittamiseen. Pesänhoitaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä koko prosessin ajan sekä velallisen että velkojien kanssa huomioiden asianmukaisesti molempien osapuolten edut.

Velallinen tai velkoja voi hakea yrityksen asettamista konkurssiin toimittamalla käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen. Konkurssipesän laajuudesta riippuen käräjäoikeus voi antaa päätöksensä konkurssiin asettamisesta jopa muutaman päivän kuluessa.

Kun käräjäoikeus asettaa velallisyrityksen konkurssiin, velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan eikä velallisella ole enää oikeutta määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Käräjäoikeuden määräämä pesänhoitaja ottaa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden haltuunsa viivytyksettä.

Pesänhoitaja selvittää yhteistyössä velallisen kanssa, mitä omaisuutta konkurssipesään kuuluu ja ketkä ovat konkurssin velkojia. Pesänhoitaja tiedottaa konkurssin alkamisesta kaikille tiedossa oleville velkojille sekä selvittää heidän vaatimuksensa velallista kohtaan.

Pesänhoitaja laatii konkurssipesän varoista ja veloista pesäluettelon, jonka tarkoituksena on antaa totuudenmukainen kuva velallisen taloudellisesta tilanteesta. Pesäluettelon lisäksi pesänhoitaja laatii velallisselvityksen eli selvityksen konkurssivelallisesta ja hänen toiminnastaan sekä konkurssin syistä. Sekä pesäluettelo että velallisselvitys on laadittava kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta.

Pesänhoitajan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu konkurssipesään kuuluvan omaisuuden realisointi, sillä onnistunut realisointi turvaa velallisen ja velkojien oikeudet. Pesänhoitaja myy omaisuuden tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollisimman hyvään realisointitulokseen pyrkien.

Päätösvaltaa konkurssissa käyttävät velkoja. Pesänhoitaja kutsuu velkojainkokouksen koolle kahden kuukauden kuluessa pesäluettelon valmistumisesta tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Velkojainkokouksessa voidaan päättää muun muassa konkurssipesän hallinnosta ja konkurssipesän omaisuuden hoidosta.

Mikäli konkurssipesä on lähes varaton tai varaton eikä konkurssin jatkaminen ole näin ollen tarkoituksenmukaista, pesänhoitaja esittää käräjäoikeudelle konkurssin raukeamista kuultuaan ensin velkojien mielipiteen. Konkurssi lakkaa, kun käräjäoikeus antaa päätöksen konkurssin raukeamisesta.

Mikäli konkurssi jatkuu täysimittaisena menettelynä, pesänhoitaja määrää valvontapäivän. Valvontapäivä tulee lähtökohtaisesti määrätä kuukauden kuluessa pesäluettelon ja velallisselvityksen laatimisesta ja valvontapäivä voi olla aikaisintaan kuukauden kuluttua määräyksestä. Velkojan on valvontapäivään mennessä ilmoitettava pesänhoitajalle saatavansa määrä kirjallisesti. Tätä ilmoitusta kutsutaan valvontakirjelmäksi.

Pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen eli ehdotuksen siitä, miten pesän varat tulisi jakaa velkojien kesken. Pesänhoitaja laatii ehdotuksen kuukauden kuluessa määräämästään valvontapäivästä. Velkojat ja velallinen tutustuvat pesänhoitajan ehdotukseen ja antavat siitä tarvittaessa lausuman. Se, kuinka suuren jako-osuuden eli suorituksen velkoja saa saatavalleen konkurssipesän varoista, riippuu muun muassa velkojien määrästä. Lähtökohtaisesti velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu konkurssipesän varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa.

Kun pesänhoitaja on kuullut velkojia ja tehnyt tarvittavat tarkastukset jakoluetteloehdotukseen, pesänhoitaja laatii pesänhoitajan jakoluettelon. Pesänhoitaja toimittaa laatimansa jakoluettelon tuomioistuimen vahvistettavaksi kolmen kuukauden kuluttua jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä.

Tuomioistuin tutkii, että pesänhoitajan laatima jakoluettelo täyttää lain vaatimukset. Jos pesänhoitajan jakoluettelo täyttää lain vaatimukset, tuomioistuin vahvistaa jakoluettelon ja määrää, mille saataville maksetaan suoritus konkurssipesän varoista. Jakoluettelon vahvistamisen jälkeen velkojille maksetaan jako-osuutta jakoluettelon mukaisesti.

Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, pesänhoitajan on laadittava lopputilitys, joka sisältää selvityksen konkurssipesän hallinnosta. Konkurssi päättyy, kun velkojainkokous on hyväksynyt pesänhoitajan lopputilityksen.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Maksukyvyttömyys

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Ammattilaisen hoitaessa asiaa, maksaa velallinen saatavan yleensä nopeammin. Ammattilaisen apu on erityisen tärkeää, jos asiakas on esimerkiksi riitauttanut saatavan, tai on mahdollista, että maksamattomuus johtuu muusta kuin maksukyvyttömyydestä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

 

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K

Yritysten sopimusasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Yrityksen perustaminen on monivaiheinen prosessi ja siinä onkin hyvä tukeutua ammattilaisen neuvoihin. Asiantuntijamme auttavat ja opastavat sinua yrityksesi alkumetreistä lähtien.

Liikehuoneiston vuokrausta säätelee erityislaki. Ero asuinhuoneiston vuokraukseen ilmenee selkeinten siinä, että monista säännöksistä voidaan poiketa erillisellä sopimuksella.

Osakekaupalla ja liiketoimintakaupalla on eroa. Yritystoiminnan luovutukset ovat helpointa ja edullisinta tehdä juuri osakeyhtiössä.

Kokeneet juristimme auttavat sinua monissa liiketoiminnassa eteentulevissa haasteissa. Ota yhteyttä ja anna asiantuntijan auttaa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

 

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K

Yritysten riidanratkaisu

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Kokeneet juristimme auttavat sinua monissa liiketoiminnassa eteentulevissa haasteissa. Ota yhteyttä ja anna asiantuntijan auttaa.

Välimiesmenettely on yksi vaihtoehto riita-asian ratkaisemiseen. Koska menettely ei ole julkinen, se on usein yritykselle edullista, koska liike- tai ammattisalaisuudet tai edes riidan olemassaolo eivät tule sivullisten tietoon.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

 

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K

Kiinteistöt ja rakentaminen

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Rakennusurakoissa sopimusten perussisältö nojaa yleisesti YSE 1998 -ehtoihin. Sopimuksia laadittaessa ja vimeistään riitatilanteessa on syytä ottaa ammattilainen avuksi.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

 

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K

Työoikeus

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet

Työnantajan oikeuksiin voidaan lukea oikeus ottaa lähtökohtaisesti valitsemansa työntekijä työhön. Työnantajalla on oikeus työntekijän irtisanomiseen ja työsopimuksen purkamiseen silloin, kun se on lain nojalla perusteltua. Lisäksi työnantajalla on oikeus johtaa työtä ja antaa työn johtamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Tähän niin sanottuun työnjohto-oikeuteen sisältyy ainakin työnantajan oikeus antaa työn sisältöön, suoritustapaan sekä työaikaan liittyviä määräyksiä. Työnjohtoon voidaan lukea myös työnantajan tulkintaoikeus eli oikeus ratkaista perustellusti, miten työsuhteessa sovellettavia oikeusohjeita tai sopimuksia sovelletaan. Työntekijällä on aina oikeus kyseenalaistaa ratkaisu sekä tarvittaessa saattaa asia oikeuden ratkaistavaksi. Virheellisestä tulkinnasta työnantajalle voi syntyä esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuus työntekijäänsä kohtaan.

Työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa, vaikkei työsopimus itsessään sisältäisi velvoittavia määräyksiä. Työnantajan tärkeimpänä velvoitteena, ainakin työntekijän näkökulmasta, voidaan pitää palkanmaksuvelvollisuutta. Työnantajaa sitovat myös syrjintäkielto, joka kieltää lähtökohtaisesti kohtelemasta työntekijöitä epätasa-arvoisesti, sekä työturvallisuuteen liittyvät laintasoiset velvoitteet. Työnantajan velvollisuutena on lisäksi antaa aina työntekijälleen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista ja noudatettava muutoinkin toiminnassaan yleissitovia työehtosopimuksia. Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovatkin siten pitkälti toistensa vastinpareja alasta riippumatta.

Tarvitsetko apua työelämän koukeroissa?

Työoikeuteen perehtyneet ammattilaisemme auttavat sinua ongelmatilanteissa.

Työntekijän velvollisuuksista työnantajaa kohtaan

Työntekijän tärkeimpiin velvollisuuksiin voidaan puolestaan lukea lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että työntekijän pitää välttää kilpailevaa toimintaa, pitää salassa liike- ja ammattisalaisuudet sekä ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon työnantajansa etu, myös vapaa-ajallaan. Työntekijän on huolehdittava siitä, ettei työssä saadut tiedot ja muut salassa pidettävät asiat kantaudu ulkopuolisen tietoon. Velvollisuuksiin voidaan lukea myös työntekijän velvoite suorittaa työnsä huolellisesti, noudattaa sovittuja työaikoja sekä työnjohdon ohjeita. Työntekijän velvollisuutena on huolehtia, että edellä mainitut velvoitteet toteutuvat työnantajan edellyttämällä tavalla.


Lue lisää työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista täältä


Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

 

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K