Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Toinen vanhempi on tällöin velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos velvoite laiminlyödään, voi tuomioistuin tuomita uhkasakon maksettavaksi. Uhkasakkoa ei kuitenkaan tuomita, jos vanhemmalla on ollut hyväksyttävä syy jättää velvoite noudattamatta.

Rovaniemen hovioikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa (2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781) hovioikeus katsoi, että äiti oli laiminlyönyt velvollisuutensa myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Isän tullessa hakemaan lasta ovea ei ollut avattu tai lapsi ei ollut odottanut isäänsä sovitussa paikassa. Isän terveydentilaan liittyvät seikat, alkoholinkäyttö ja aikaisempi rikollisuus, jotka olivat olleet tiedossa jo tapaamioikeudesta määrättäessä, eivät muodostaneet hyväksyttävää syytä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kyseisessä tapauksessa 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiota.

Yhdeksänvuotiasta lasta ei yleisesti ottaen voida pitää riittävän kehittyneenä päättämään itse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta asiasta.  Hovioikeuden mukaan tapauksessa oli kuitenkin uskottavasti näytetty, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa, eikä lapsen mielipiteeseen ollut vaikutettu. Kyseisessä tilanteessa täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää, ja äidillä oli siten ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon.

Rovaniemen hovioikeus 2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781. Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.edilex.fi/uutiset/52234