Lapset erotilanteessa

Uusi laki on saatettu vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja perhetilanteiden monimuotoistumista. Lakimuutos suo ensimmäisen kerran isovanhemmille tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa. Lisäksi laissa on nimenomainen säännös huoltajien yhteistoimintaan sekä velvollisuuteen myötävaikuttaa omalta osaltaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen.

Yhteishuolto tai yksinhuolto

Huoltajuus säilyy yleensä molemmilla vanhemmilla, mutta joissain tilanteissa yksinhuoltajuus on lapsen edun mukainen ratkaisu. Huoltajan velvollisuutena on turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on myös pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö, sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Oheishuolto

Oheishuollosta voidaan sopia vanhempien kesken. Riidattomissa tilanteissa vanhempien ohella yhden tai useamman henkilön voidaan sopia olevan lapsen oheishuoltaja. Lastenvalvoja vahvistaa oheishuollosta tehdyn sopimuksen. Riitatilanteessa oheishuoltoa voi hakea tekemällä kirjallisen hakemuksen käräjäoikeuteen. Tällöin voidaan päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan, eikä tuota oheishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Oheishuoltaja toimii vanhempien ohella lapsen huoltajana. Päätöksen tulee olla lapsen edun mukainen. Tilanne voi olla käsillä esimerkiksi, jos lapsi on jo pitkään ollut mahdollisen oheishuoltajahenkilön hoidettavana ja hänen suhteensa vanhempaan on katkennut. Kyse on aina tilannekohtaisesta harkinnasta ja parhaan ratkaisun etsimisestä kussakin tapauksessa erikseen.

Lapsen asuminen järjestetään joko vanhempien yhteisen sopimuksen tai oikeuden määräyksen mukaisesti. Nykyisin lapsen asuminen on mahdollista järjestää siten, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Tällöin lapsella on kaksi kotia, mutta edelleen yksi virallinen asuinpaikka. Järjestelyn tarkempi sisältö määräytyy aina perheen olosuhteiden mukaan. Aikaisemmin tämä on käytännössä tarkoittanut usein viikko-viikko -järjestelyä, jossa lapsi vaihtaa aina toisen vanhemman luo viikon välein.

Lapsella on oikeus tavata säännöllisesti sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tapaamiset sovitetaan perheen tilanteen mukaan. Mikäli tapaamiset eivät suju suullisesti sopimalla, on niistä tarpeen sopia kirjallisesti. Vanhemmat voivat sopia tapaamisista keskenään lapsen asuinpaikan lastenvalvojan luona, jolloin lastenvalvoja vahvistaa kirjallisen sopimuksen. Sopimus on voimassa ja täytäntöönpantavissa kuten tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös. Jos vanhemmat eivät pääse asiasta sopimukseen tai lastenvalvoja ei vahvista vanhempien tekemää tapaamissopimusta, asia voidaan ratkaista tuomioistuimen päätöksellä tai tuomioistuinsovittelussa. Tapaamiset voivat tapahtua esimerkiksi joka toinen viikonloppu, arkitapaamisina tai juhlapyhätapaamisina tai ne voivat olla laajempia viikko-viikko-järjestelyjä, jolloin puhutaan jo vuoroviikkoasumisesta.

Isovanhemman tai muun läheisen tapaamisoikeus

Nykyisin voidaan vahvistaa tapaamisoikeus myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Edellytyksenä on, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut lapsen elämään lähes päivittäin.

Vanhempien yhteistoimintavelvoite ja vieraannuttamisen ehkäiseminen

Huoltajilla on yhteistoimintavelvollisuus myös tapaamisoikeuden toteuttamisessa. Kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.

Vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Jos lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemmalle, hänen on samoin edellytyksin tehtävä ilmoitus vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus hänelle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja mikäli mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Tapaamisoikeuden kiireellinen täytäntöönpano

Mikäli tapaamiset eivät ole toteutuneet osapuolten tekemän sopimuksen tai käräjäoikeuden antaman päätöksen mukaan, voidaan lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanon tehosteita hakea tuomioistuimelta. Tämä koskee myös huoltoa ja asumista. Täytäntöönpano voidaan määrätä toimitettavaksi joko siten, että vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi sakon uhalla taikka siten, että lapsi määrätään noudettavaksi. Tuomioistuimelta voidaan tässä menettelyssä pyytää myös vähäisessä määrin täsmennyksiä varsinaiseen sopimukseen tai päätökseen. Tällöin arvioidaan miksi tapaamiset eivät ole toteutuneet ja myös lapsen mielipide huomioidaan. Tapaamisoikeutta ei myöskään voida panna täytäntöön vastoin tapaavan vanhemman tahtoa. Tapaavaa vanhempaa ei siis voi velvoittaa tapaamaan lastaan. Asia laitetaan vireille hakemuksella. Usein käräjäoikeus siirtää asian ensin täytäntöönpanosovitteluun ja määrää asiaan sovittelijan. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, jatkuu asian käsittely käräjäoikeudessa.

Lapsella on oikeus elatukseen vanhemmalta, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat yhdessä sopia elatusavusta lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja tekee lainmukaiset laskelmat osapuolten toimittamien tositteiden perusteella. Mikäli vanhemmat eivät pääse asiasta sovintoon, elatusavun vahvistamista voi hakea kanteella käräjäoikeudesta. Osapuolina asiassa ovat lapsi ja etävanhempi. Yleensä kustannukset katetaan oikeusavusta, koska hakemus tehdään lapsen nimissä. Monesti asia ratkeaa sovintoon vielä tässäkin vaiheessa. Toimistomme hoitaessa asiaa teemme tarvittavat laskelmat ja pyydämme kaikki tarvittavat tositteet elatuksen laskemiseksi. Myös elatusavun määrään voi hakea muutosta, mikäli jokin olosuhde on muuttunut laskuperusteissa.

TOP 5: Yleisimmät kysymykset elatusavusta

1. Miten elatusavun oikea määrä arvioidaan?

Elatusavun määrää arvioidaan käyttäen apuna Oikeusministeriön julkaisemaa ohjetta lapsen elatusavusta. Arvioinnissa otetaan huomioon perheen tiedossa olevat olosuhteet. Elatusavun määrään vaikuttavat kummankin vanhemman tulot ja menot, uusi elämäntilanne, lapsen ikä ja erityistarpeet. Lopulta asiassa mietitään kohtuullisuutta. Yleensä elatusapu määrätään 18 ikävuoteen asti, ja sitä voidaan myös porrastaa esimerkiksi lapsen iän mukaisen tarpeen kasvaessa.

2. Oikeuden kautta haetun elatusavun hyödyt?

Elatusapua haetaan oikeuden kautta yleensä hyvin riitaisissa tilanteissa, joissa asioita ei saada sovittua ja vanhempien välit ovat tulehtuneet. Lastenvalvojalla ei ole avustajaa ja riitaisissa tilanteissa sovintoon on hyvin vaikea päästä. Näin on etenkin tilanteissa, joissa toinen osapuoli ei suostu esittämään tuloistaan ja menoistaan tositteita. Kun elatusapu haetaan oikeudesta ja käytetään avustajaa, on riidan kehittyminen epätodennäköisempää kuin tilanteessa, jossa vanhemmat yrittävät sovitella asiaa keskenään tai lastenvalvojan luona. Oikeudessa tiedot on esitettävä tai tuomioistuin määrää elatusavuksi vaaditun määrän. Yleensä etävanhemman on vaikea hyväksyä elatusapua, koska sen ei koeta kohdistuvan ainoastaan lapsen hyväksi. Avustajat pyrkivät aina sovittelemaan asiaa ja saamaan siihen järkevän ratkaisun.

3. Milloin voin hakea elatusapua oikeudelta?

Lastenvalvoja ja oikeusprosessi ovat valinnaisia tapoja elatusavun hakemisessa. Varsinkin riitaisissa tilanteissa, joissa sovinto on varsin epätodennäköinen, tuomioistuinprosessi on hyvä tapa varmistaa elatus lapselle. Tuomioistuin vahvistaa elatusavun asian vireilletulopäivästä eli kun hakemus saapuu oikeudelle. Siten asian pitkittyminen voi aiheuttaa elatusavun menetyksiä. Tuomioistuin voi vain erityisestä syystä määrätä elatusapua maksettavaksi takautuvasti. Siten niin kauan kuin sovintoa yritetään lastenvalvojalla, ei takeita elatusavun saamisesta ole. Lisäksi lastenvalvojalla vahvistettu elatusapu edellyttää aina sovintoa.

4. Mitä elatusavun hakeminen oikeudesta maksaa?

Hakemus voidaan laittaa vireille joko lähivanhemman tai lapsen nimissä. Mikäli lapsella ei ole tuloa tai varallisuutta, he saavat yleensä valtion maksaman ilmaisen oikeusavun, jolloin oikeudenkäynti ei aiheuta lähivanhemmalle kustannuksia. Avustaja hoitaa myös oikeusavun hakemisen. Jos oikeusturvavakuutus on voimassa, voi se elatusapuasiassa korvata niin lähi- kuin etävanhemman oikeudenkäyntikuluja. Lasta ei yleensä velvoiteta korvaamaan toisen vanhemman oikeudenkäyntikuluja, vaikka toinen vanhempi niin vaatisi. Etävanhempi saatetaan velvoittaa korvaamaan lapsen tai lähivanhemman oikeudenkäyntikuluja hävitessään asian.

5. Kauanko käsittely kestää?

Kun asia tulee haastehakemuksella vireille käräjäoikeuteen, se saatetaan toiselle osapuolelle tiedoksi ja häneltä pyydetään vastausta asiaan. Tämä prosessi kestää yleensä muutamia kuukausia ja voi asian laajuudesta riippuen myös venyä. Asia voidaan ratkaista kirjallisesti tai suullisessa istunnossa, riippuen muun muassa asiasisällöstä ja todistelun laadusta. Kirjallinen menettely on aina nopeampi. Asia voidaan myös sopia asiamiesten välityksellä. Tällöin käräjäoikeus vahvistaa osapuolten sovinnon ja asia saadaan nopeammin ratkaistua. Vaikka prosessissa menisi aikaa, elatusapu määrätään vaadittaessa aina asian vireilletulosta alkaen ja erityisestä syystä myös tätä aikaisemmalta ajalta. Ratkaisusta on oikeus valittaa hovioikeuteen, joten tämäkin voi viedä oman aikansa, mikäli ainakin toinen osapuoli valittaa päätöksestä.

Yleistä tietoa lapsiasioista

Vanhempiensa eron kokee Suomessa vuosittain noin 40 000 lasta. Eron aiheuttamaa stressiä ei voi kokonaan välttää, mutta sitä voi vähentää huomattavasti hyvällä sopimisella ja lapsen edun mukaisilla järjestelyillä. Nämä helpottavat myös vanhempien jaksamista. Erotilanteessa tulee pohdittavaksi, miten lapsen asuminen, tapaaminen ja elatus järjestetään.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus

Erotilanteessa tulee pohdittavaksi, miten lapsen asuminen, tapaaminen ja elatus järjestetään. Huoltajuus säilyy yleensä molemmilla vanhemmilla, mutta joissain tilanteissa yksinhuoltajuus on lapsen edun mukainen ratkaisu. Vuosien mittaan elämäntilanteet myös muuttuvat ja saatetaan tarvita muutoksia aiemmin sovittuihin järjestelyihin.

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä

Lapsella on oikeus osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajien on selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehdessään. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.

Ota yhteyttä ja anna asiantuntijan auttaa

Valitsemalla meidät saat tueksesi lasten asioihin hyvin perehtyneen avustajan.