Rikoksen uhri – tiedätkö miten toimia?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti poliisille tekemällä rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä monella eri tapaa. Voit esimerkiksi mennä poliisiasemalle tai ilmoittaa rikoksesta sähköisesti osoitteessa https://poliisi.fi/tee-rikosilmoitus.

Jos kyse on esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tai muusta sellaisesta rikoksesta, josta sinulle on aiheutunut vammoja, sinun tulisi mennä lääkäriin mahdollisimman nopeasti ja mikäli mahdollista, ottaa valokuvia vahingoista. Lääkärintodistuksen hankkiminen on tärkeää asiaan liittyvän todistelun kannalta. Jos tapahtumalla on todistajia, ota ylös heidän yhteystietonsa. Kaikki mahdolliset todisteet tapahtumista on hyvä kerätä talteen. Esimerkiksi puhelimesta tai internetistä löytyvä todistelu tulisi tallentaa siten, ettei se häviä rikosprosessin aikana.

Avustajan ottaminen on hyvin suositeltavaa jo rikosprosessin alkuvaiheessa. Avustamme mielellämme jo rikosilmoituksen tekemisessä. Hyvin tehty tutkintapyyntö edesauttaa toivotun lopputuloksen saavuttamista ja tutkinnan etenemistä.

Miten rikosprosessi etenee?

Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön saatuaan poliisi käynnistää esitutkinnan, jossa selvitellään rikosta tarkemmin. Esitutkinnassa poliisi kuulustelee tarkemmin kaikkia osapuolia sekä mahdollisia todistajia ja kerää todistusaineistoa. Asian selvittämistä edesauttaa, että poliisille toimitetaan kaikki saatavissa oleva materiaali.

Asianomistajan on ilmoitettava, vaatiiko hän rangaistusta ja vahingonkorvausta. Esitutkinnan valmistuttua asia etenee syyttäjälle, joka harkitsee, nostetaanko asiassa syyte. Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, rikoksen uhri voi itse sitä ajaa, mutta hävitessään uhrilla on velvollisuus korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Silloin kun syyttäjä ajaa syytettä, ei rikoksen uhri joudu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.

Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot rikoksen uhrille. Vaatimus vahingonkorvauksista on ilmoitettava esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimessa. Vahingonkorvausta voidaan vaatia esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakuluista, rikkoontuneesta tai anastetusta omaisuudesta, sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Joissakin rikoksissa korvausta voidaan vaatia myös henkisestä kärsimyksestä. Vahingonkorvauksia ei tuomita, mikäli niitä ei erikseen vaadi, eikä niitä voida tuomita enempää kuin on vaadittu.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksessa on annettu suosituksia vahingonkorvausten määristä esimerkiksi tilapäisen haitan ja kärsimyksen osalta. Vaatimusten tulisi perustua suosituksiin. Viimeistään silloin, kun vahingonkorvausvaatimukset pyydetään, on suositeltavaa olla yhteydessä asiamieheen, jotta korvausvaatimukset tulisi laadittua oikein ja saataisiin hankittua lisätodistelua vaadittujen määrien tueksi. Jos rikoksentekijältä ei saada perityksi vahingonkorvauksia, rikoksen uhri voi hakea ja saada joitakin tuomioistuimen määräämiä korvauksia Valtiokonttorilta. Haemme korvaukset yleensä asiakkaan puolesta.

Jos kyseessä on seksuaalirikos, lähisuhdeväkivalta- tai muu väkivaltarikos, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä uhrille tukihenkilön ja avustajan, joiden palkkio maksetaan uhrin tuloista riippumatta valtion varoista. Tällöin oikeudenkäynti on uhrille ilmainen. Usein myös kotivakuutuksen liitteenä oleva oikeusturvavakuutus korvaa oikeudenkäynnin kustannukset. Yleensä rikoksentekijä velvoitetaan vaatimuksesta korvaamaan nämä kustannukset. Vähä- tai keskituloisena voit olla myös oikeutettu valtion maksamaan ilmaiseen oikeusapuun. Kartoitamme sinulle nämä vaihtoehdot yhdessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *