Avainsana: asuntokauppa

ASUNNON VIRHE

Asuntokaupassa vaihdannan kohteena on arvopaperi, joka tyypillisesti oikeuttaa hallitsemaan asunto-osakeyhtiössä sijaitsevaa huoneistoa. Usein asuntokaupan molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä tehtyyn kauppaan. Aina näin ei kuitenkaan valitettavasti ole. Käytännössä ostajan kokema pettymys tai jopa tuntemus huijatuksi tulemisesta asuntokaupan yhteydessä aiheuttaa asuntokauppaa koskevan riita-asian. Näissä tilanteissa on hyvä turvautua lakimiehen apuun ja pyrkiä ensisijaisesti löytämään sovinnollinen ratkaisu osapuolten välillä.

Välillä käy niin, että kaupanteon jälkeen ostaja havaitsee asunnossa jonkin odottamattoman ongelman eli virheen. Laissa on erilliset virhesäännökset koskien uutena ja käytettynä myytävää asuntoa. Uuden asunnon kohdalla kyseessä voi olla virhe esimerkiksi silloin, kun asunto ei täytä asetettuja rakennusmääräyksiä eikä rakentamista ole toteutettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Asunnon tulisi vastata sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on uuden asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Käytettynä ostetussa asunnossa voi olla virhe esimerkiksi silloin, kun se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Kyseessä on virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa tarkoituksella jättänyt antamatta ostajalle jonkin asuntoa koskevan oleellisen tiedon tai asunto ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut. Näin etenkin silloin, kun nämä seikat ovat mahdollisesti vaikuttaneet ostopäätökseen. Asunnossa on myös virhe, jos asunto on ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostaja on olettanut. Arvioinnissa luonnollisesti huomioidaan esimerkiksi asunnon hinta, ikä sekä kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset.

Asunnon ostajalle on asetettu myös tiettyjä velvollisuuksia, kuten ennakkotarkastusvelvollisuus ja reklamaatiovelvollisuuden oikea-aikainen täyttäminen. Ostajaa sitova ennakkotarkastusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Tämä velvoittaa ostajaa, vaikka tarkastus jätettäisiin tekemättä. Ostajan kannalta keskeisiä asuntoa koskevia asiakirjoja ovat ainakin isännöitsijäntodistus ja kunnossapitotarveselvitys, joihin on syytä tutustua ennen ostopäätöstä. Annettuihin tietoihin voi lähtökohtaisesti luottaa, sillä ostajalla ei ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kohteesta antamien tietojen paikkansapitävyyttä ilman erityistä syytä.

Mikäli ostaja kaupanteon jälkeen havaitsee asuntokaupan kohteessa virheen, on hänen velvollisuutenaan tehdä myyjälle oikea-aikainen reklamaatio. Ellei ostaja ilmoita virheestä ja siihen liittyvistä vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisen ajan kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä kun se olisi pitänyt havaita, menettää hän oikeutensa vedota virheeseen. Kohtuullisena aikana on oikeuskäytännössä pidetty useimmiten noin kolmen kuukauden reklamaatioaikaa, mutta yksittäistapauksen erityispiirteistä johtuen jopa kahdeksan kuukauden reklamaatioaika on katsottu kohtuulliseksi. Joka tapauksessa virheestä ilmoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti virheen havaitsemisen jälkeen. Olennaista on, että reklamaatio sisältää tiedon virheestä ja vaatimuksista. Jos vaatimus on rahamääräinen, tulee vaadittavasta rahamäärästä esittää vähintään arvio. Kun asiaa aletaan selvittämään, vaatimuksia voidaan sitten täsmentää. On kuitenkin huomattava, että selvittelyn yhteydessä mahdollisesti ilmenevistä uusista virheistä on tehtävä vastaavasti reklamaatio.

Jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti, ostajalla on reklamaatioilmoituksen laiminlyönnistä huolimatta oikeus vedota virheeseen. Oikeuskäytännössä myyjän käytös on katsottu kunnianvastaiseksi ja arvottomaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä oli vakuuttanut ostajalle asuntokaupan kohteesta asioita olematta niistä kuitenkaan varma. Vaikka myyjä ei ollut tietoisesti antanut virheellisiä tietoja ostajalle, katsottiin menettelyn olleen lain tarkoittamalla tavalla moitittavaksi.

Mikäli olet havainnut ostamassasi asunnossa virheen tai epäilet sellaista, ota meihin yhteyttä! Autamme selvittämään virheen laajuuden sekä avustamme reklamaation tekemisessä ja vaatimusten esittämisessä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

OSTAJAN ENNAKKOTARKASTUSVELVOLLISUUS ASUNTOKAUPASSA

Asuntokaupassa edellytetään tarkkaavaisuutta ostajan puolelta ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Kaupanteon jälkeen menetetään mahdollisuus vedota virheeseen, joka olisi ollut mahdollista havaita jo ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Milloin näin tapahtuu?

Ostajaa sitoo asuntokaupassa ennakkotarkastusvelvollisuus, joka tarkoittaa sitä, että ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita ennen kaupan tekoa. Sama velvollisuus koskee niin asunto-osakkeiden kuin kiinteistöjenkin kauppaa. Pääsääntönä on, että oikeus vedota virheeseen menetetään, vaikka tarkastus jätettäisiin vastoin ennakkotarkastusvelvollisuutta syystä tai toisesta tekemättä.

Millaisia tarkastustoimia ostajalta edellytetään? Ensinnäkin kaupan kohde tulee tarkastaa fyysisesti paikan päällä. Toiseksi tarkastus toteutetaan tavanomaisesti omin aistein havainnoiden sekä siinä laajuudessa kuin tiloihin on esteetön pääsy. Kolmanneksi ostajan on syytä perehtyä kaupan kohteen asiakirjoihin, kuten esimerkiksi kaupan kohteesta laadittuun kuntotarkastusraporttiin. Mikäli jokin kaupan kohteen virhe on ollut tai olisi ollut ostajan havaittavissa tarkastuksen hetkellä, virheeseen ei voi vedota jälkikäteen. Huomattavaa on, että etäyhteydellä toteutetut virtuaaliset asuntonäytöt eivät välttämättä täytä ennakkotarkastuksen kriteereitä.

Ilman erityistä syytä ostajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarkistaa myyjän kohteesta antamien tietojen paikkansapitävyyttä, eikä ulottaa tarkastustaan seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttäisi teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostajalta ei yleensä edellyttää esimerkiksi kiinteistön rakenteiden avaamista. Erityinen syy poikkeaviin toimenpiteisiin ja tietojen paikkansapitävyyden tarkistamiseen voi olla esimerkiksi katselmuksessa aistittu kosteuden haju tai kuntotarkastusraportissa mainittu kehotus teettää lisätutkimuksia alapohjan kunnon. Tällöin ostaja saattaa menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos ei ole ymmärtänyt vaatia esimerkiksi kuntotarkastusraportissa suositeltujen lisätutkimusten teettämistä ennen kaupantekoa.

Pohditko parhaillaan asuntokauppaa? Vastaamme mielellämme asiassa herääviin kysymyksiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Asunto-osakkeen kauppa

Asuntokauppa asunto-osakeyhtiössä, mitä olen ostamassa?

Kiinteistökaupasta poiketen, asuntokaupassa vaihdannan kohteena on fyysisen kiinteistön sijaan arvopaperi, joka tyypillisesti oikeuttaa hallitsemaan asunto-osakeyhtiössä sijaitsevaa huoneistoa. Itse maapohjan ja rakennukset omistaa puolestaan asunto-osakeyhtiö, jonka osakkeenomistajat yhdessä käyttävät kiinteistöä koskevaa päätösvaltaa omistamansa yhtiön kautta. Tällaista yhtiömuotoista omistamista kutsutaan usein välilliseksi tai epäsuoraksi omistamiseksi.

Mikä on asemani osakkeenomistajana?

Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys määrittelevät asunto-osakeyhtiön ja osakkeiden omistajien vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Laki antaa asunto-osakeyhtiön toiminnalle perustan, josta yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä voidaan tietyissä tilanteissa poiketa. Yhtiöjärjestyksessä myös määritellään esimerkiksi vastikkeiden maksuperusteet ja asunto-osakeyhtiölaista poikkeava kunnossapitovastuu osakkeen omistajan ja asunto-osakeyhtiön välillä.

Uuden ja käytetyn asunnon kaupan erot

Asuntokauppalaki puolestaan säätelee tarkemmin asuntokauppaa itsessään. Laissa on erilliset määräykset niin uuden kuin käytetynkin asunnon vaihdantaan. Samoin asuntokauppalailla säädetään myös esimerkiksi asuntokaupan virheistä.

Uuden asunnon kauppa on kyseessä yleensä silloin, kun asunto myydään otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa. Uuden asunnon kauppaa koskevat määräykset on säädetty erityisesti kuluttajan suojaamiseksi, koska uuden asunnon myyjä on usein ammattimaisesti toimiva elinkeinonharjoittaja, kuten esimerkiksi rakennusliike. Laissa onkin laaja kuluttajan suojaksi tarkoitettu turvajärjestelmä koskien esimerkiksi myyjältä vaadittavia rakennusajan ja rakentamisen jälkeisen ajan vakuuksia sekä takuuta.

Asuntokauppalain määräykset käytetyn asunnon myynnistä tulevat sovellettaviksi, jos asunto myydään käytettynä tai muu kuin elinkeinonharjoittaja myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa. Usein käytetyn asunnon kohdalla sekä myyjänä että ostajana on kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö.

Apua, tämä ei sujunutkaan ongelmitta, mitä nyt?

Aina asuntokauppa ei suju osapuolten välillä ongelmitta ja asuntokaupassa havaitaan jokin virhe. Saattaa olla, ettei myyjä ole esimerkiksi antanut asunnosta tietoja, jotka olisivat vaikuttaneet ostajan ostopäätökseen, jos tämä olisi saanut nämä tiedot käyttöönsä ennen kauppaa. Laissa on erilliset virhesäännökset koskien uutena ja käytettynä myytävää asuntoa. Uuden asunnon kohdalla kyseessä voi olla virhe esimerkiksi tilanteessa, jossa asunto ei täytä rakentamisaikaisia viranomaismääräyksiä tai rakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Uuden asunnon kaupassa virheen voi aiheuttaa myös vaikkapa rakentamisessa käytetty materiaali, jos se ei ole kestävyydeltään tai ominaisuuksiltaan tavanomaista, hyvää laatua.

Jos epäilet virhettä kaupassa

Selvitä asiantuntijan avustuksella tilanne ja jatkotoimenpiteet.