Avainsana: avioero-ositus

OSITUKSESSA HUOMIOITAVAT VARAT JA VELAT, ILMOITUVELVOLLISUUS JA OMAISUUDEN SALAAMINEN

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Ositus ei koske avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta eli omaisuutta, joka on suljettu pois avio-oikeuden piiristä esimerkiksi avioehdolla tai lahjakirjan määräyksellä. Mikäli avio-oikeudenalaista omaisuutta ei ole, tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.

Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Yhteisymmärryksessä voidaan sopia omaisuuden osituksesta puolittamisperiaatteesta poiketen. Osituksessa molempien osapuolten velvollisuutena on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa.

Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan tai omaisuuden jaosta ei päästä sopuun, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Käräjäoikeuden hakemuksesta määräämä pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen lähtökohtaisesti lain säännösten mukaisesti, mutta kuitenkin puolisoiden sovinnollisuutta edistäen.

Osituksessa tai erottelussa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Omaisuus huomioidaan sen arvoisena ja sisältöisenä kuin se oli avioeron tullessa vireille tai puolison kuoltua eli ositusperusteen syntyhetkellä. Vaikka omaisuutta olisi myyty avioeron vireille tulemisen jälkeen, kuuluisi se edelleen osituksessa huomioitaviin varoihin. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuudet kuolinpesistä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolainat, autolainat ja kulutusluotot.

Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan, on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?

Avioero tulee vireille, kun toinen puolisoista tai molemmat puolisot yhdessä jättävät avioerohakemuksen käräjäoikeudelle. Samalla syntyy ositusperuste ja puolisoiden omaisuus arvostetaan tähän hetkeen.

Avioliitossa puolisot omistavat itse oman omaisuutensa ja avioero-osituksen tarkoituksena on avio-oikeuden toteuttaminen eli sen määrittäminen, kuinka paljon enemmän omistavan puolison on suoritettava tasinkona vähemmän omistavalle puolisolle. Puolisot voivat yhdessä sopia omaisuuden osituksesta ja tasingosta. Lähtökohtaisesti tasingosta ei makseta veroa. Tämä on myös halvin ja nopein keino saada omaisuus jaetuksi.

Avioero-ositukselle ei ole annettu mitään määräaikaa, mihin mennessä se tulee tehdä. Usein puolisot eivät tee avioero-ositusta vuosikausiin tai tekevät käytännössä suullisesti sopimalla osituksen, jolloin siitä ei tehdä virallista asiakirjaa. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia vielä vuosien jälkeenkin esimerkiksi tilanteissa, joissa entiset puolisot ovat menneet tahoillaan uudelleen naimisiin ja saaneet uusien puolisoiden kanssa lapsia tai toinen puolisoista kuolee. Parhaiten voidaan välttää myöhemmin eteen tulevat ongelmat, jos avioero-ositus laaditaan kirjallisena ja kohtuullisen ajan sisällä.


Heräsikö kysymyksiä? Ota meihin yhteyttä!


Kuolinpesäosituksen ongelmakohtia

Perintöoikeuteen liittyvä lainsäädäntömme on hyvin vanhaa. Lainsäätäjä ei ole osannut ottanut huomioon, että ensin kuolleen puolison leski saattaa hyvinkin elää kymmeniä vuosia puolisonsa jälkeen ja mennä jopa uudelleen naimisiin. Lisäksi ajateltiin, että niin erotilanteessa kuin kuoleman tapauksessa ositus tehdään melko pian.

Käytännössä on varsin yleistä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei tehdä lainkaan ositusta. Tämä saattaa tehdä asioista myöhemmin monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi se, että viime vuosikymmeninä ihmisten varallisuus on huomattavasti lisääntynyt. Lisäksi huomattavasti yleistynyt perhemuoto on uusioperheet, jolloin puolisoilla voi olla sekä yhteisiä että aiemmassa suhteessa saatuja rintaperillisiä. Hyvin yleisiä ovat myös aviopuolisoiden keskinäiset testamentit ja avioehtosopimukset sekä ennakkoperinnöt ja lahjat, jotka vaikuttavat ositukseen ja perinnönjakoon. Asiaan liittyvien seikkojen selvittämiseksi suosittelemme kääntymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiantuntevan lakimiehen puoleen.

Ensin kuolleen puolison perunkirjoituksessa leskellä on velvollisuus ilmoittaa myös oma omaisuutensa, vaikka puolisot olisivat tehneet täysin avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen.


Kysy lisää, autamme mielellämme!

Apua, ositus tekemättä. Mitä merkitystä sillä on?

Erotilanne on aina kuormittava ja usein on tilanteita, jossa ositus on jäänyt tekemättä. Moni eronnut alkaa pohtia vuosien jälkeen tilannetta ja esim. joutuvatko perilliset aikanaan hankalaan tilanteeseen, koska kirjallista ositusta ei ole tehty. Ositus voidaan tehdä myöhemminkin helposti, jos osapuolet ovat elossa ja sopuisia. Perinnönjakoon tilanne vaikuttaa heti, sillä ilman ositusta aikaisemman aviopuolisot ovat kuolinpesän osakkaina kunnes ositus on tehty. Tällöin perinnönjaosta voi tulla pitkä ja hankala ja lisätä riitoja perheessä.

Ositussopimukseen olisi hyvä kirjata ainakin kirjallisesti mm. että osapuolet ovat suullisesti sopineet jaosta ja heillä ei ole vaatimuksia toisiltaan. Jos ex-puolisot omistavat yhteisesti esimerkiksi kiinteistön, voi olla järkevää yrittää laatia asiakirja niin kauan, kun molemmat ex-puolisot ovat elossa. Mitä tarkempi sopimus on, sitä parempi ja ehkäisee riitoja.

Mitä vanhempi ero on, sitä epätodennäköisempää on, että vaikeuksia tulee. Yleensä vaikeinta sopia on, kun erosta on vähän aikaa ja toinen osapuoli on löytänyt uuden puolison. Mitä enemmän ja moninaisempaa omaisuutta puolisoilla on, sitä tärkeämpi on osituksen tekeminen. Suosittelemme sen tekemistä heti erotilanteessa. Jos ositus on tekemättä, ei siis vielä oel myöhäistä sen hoitaminen kuntoon!

Asianajajan palkkaaminen ositukseen liittyvien seikkojen selvittämiseksi, on aina turvallista, helppoa ja suositeltavaa. Oikeusaputoimistojen oikeusavustajat antavat ilmaiseksi yleisiä neuvoja. Tilanteiden tarkka selvittäminen vaatii kuitenkin usein tarkempaa asiantuntemusta. Ositusvaadeoikeus säilyy kunnes ositus on tehty, joten entinen puoliso voi tehdä sen vielä kuolinpesällekin. Huomioitavaa on, että rekisteröitäviä omistajavaihdoksia on käytännössä usein vaikea hoitaa ilman ositusta. Jos esimerkiksi aviopuolisot sopivat asiat keskenään, toinen saa kesämökin ja toinen asunnon, he törmäävät asiaan rekisteröidessään omistustaan. Omistusoikeus rekisteröidään hakemalla lainhuutoa ja se tapahtuu toimittamalla osituskirja MML:een.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa