Avainsana: avioero

Apua, ositus tekemättä. Mitä merkitystä sillä on?

Erotilanne on aina kuormittava ja usein on tilanteita, jossa ositus on jäänyt tekemättä. Moni eronnut alkaa pohtia vuosien jälkeen tilannetta ja esim. joutuvatko perilliset aikanaan hankalaan tilanteeseen, koska kirjallista ositusta ei ole tehty. Ositus voidaan tehdä myöhemminkin helposti, jos osapuolet ovat elossa ja sopuisia. Perinnönjakoon tilanne vaikuttaa heti, sillä ilman ositusta aikaisemman aviopuolisot ovat kuolinpesän osakkaina kunnes ositus on tehty. Tällöin perinnönjaosta voi tulla pitkä ja hankala ja lisätä riitoja perheessä.

Ositussopimukseen olisi hyvä kirjata ainakin kirjallisesti mm. että osapuolet ovat suullisesti sopineet jaosta ja heillä ei ole vaatimuksia toisiltaan. Jos ex-puolisot omistavat yhteisesti esimerkiksi kiinteistön, voi olla järkevää yrittää laatia asiakirja niin kauan, kun molemmat ex-puolisot ovat elossa. Mitä tarkempi sopimus on, sitä parempi ja ehkäisee riitoja.

Mitä vanhempi ero on, sitä epätodennäköisempää on, että vaikeuksia tulee. Yleensä vaikeinta sopia on, kun erosta on vähän aikaa ja toinen osapuoli on löytänyt uuden puolison. Mitä enemmän ja moninaisempaa omaisuutta puolisoilla on, sitä tärkeämpi on osituksen tekeminen. Suosittelemme sen tekemistä heti erotilanteessa. Jos ositus on tekemättä, ei siis vielä oel myöhäistä sen hoitaminen kuntoon!

Asianajajan palkkaaminen ositukseen liittyvien seikkojen selvittämiseksi, on aina turvallista, helppoa ja suositeltavaa. Oikeusaputoimistojen oikeusavustajat antavat ilmaiseksi yleisiä neuvoja. Tilanteiden tarkka selvittäminen vaatii kuitenkin usein tarkempaa asiantuntemusta. Ositusvaadeoikeus säilyy kunnes ositus on tehty, joten entinen puoliso voi tehdä sen vielä kuolinpesällekin. Huomioitavaa on, että rekisteröitäviä omistajavaihdoksia on käytännössä usein vaikea hoitaa ilman ositusta. Jos esimerkiksi aviopuolisot sopivat asiat keskenään, toinen saa kesämökin ja toinen asunnon, he törmäävät asiaan rekisteröidessään omistustaan. Omistusoikeus rekisteröidään hakemalla lainhuutoa ja se tapahtuu toimittamalla osituskirja MML:een.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Avioero – mitä jos puoliso ei suostu muuttamaan pois yhteisestä kodista?

Vaikeassa erotilanteessa välillä puolisot eivät saa ratkaistua kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tällöin ratkaisun voi hakea käräjäoikeudesta yhteiselämän lopettamiseen. Tällöin oikeus päättää kumpi saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Se kumpi tarvitsee asuntoa enemmän saa jäädä siihen asumaan ja toinen puoliso velvoitetaan muuttamaan siitä pois. Tällöin voidaan myös oikeuttaa kotiin jäänyt puoliso käyttämään mm. yhteistä irtainta arkikäyttöomaisuutta.

Hakemuksia on verraten vähän, mutta päätös voi tulla haettavaksi esimerkiksi perheen väkivalta- tai muussa kriisitilanteissa. Päätös on heti täytäntöönpantavissa ja voimassa toistaiseksi. Päätös raukeaa, kun ositus tai erottelu on toimitettu tai viimeistään kahden vuoden kuluessa päätöksen antamisesta.

Lue myös:

Avioehto – asiakirja pahan päivän varalle
Taloudellinen väkivalta, mitä se on?
Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen – kuinka se toimii?
Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Osituksessa molempien velvollisuus on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa. Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen puolisoiden omaisuuden välillä.

Osituksessa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuus kuolinpesästä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolaina, autolaina ja kulutusluotto. Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Naimisiin mennessä ei tule ajatelleeksi, että oma liitto päättyisi eroon. Nyt on kuitenkin niin käymässä. Muutosten ja tunteiden myllerryksen keskellä pitäisi osata hoitaa kaikki käytännön asiatkin avioeroon ja yhteisten lasten huoltoon liittyen. Tilanne voi herättää useita kysymyksiä, jotka mietityttävät. Miten avioeroa haetaan? Mitä tapahtuu avioerohakemuksen jättämisen jälkeen? Miten yhteisten lasten asioista päätetään eron yhteydessä? Alle olemme koonneet ohjeet avioeron hakemiseen ja kerromme, miten avioeroprosessi etenee.

Miten avioeroa haetaan?

Ensimmäiseksi tulee täyttää avioerohakemus, joka löytyy oikeuslaitoksen sivulta. Täytetyn ja allekirjoitetun hakemuksen voi toimittaa oman asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina. Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai erikseen. Lopputuloksen kannalta tällä ei ole merkitystä. Jos välit ovat tulehtuneet pahasti, voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa olla parempi tehdä hakemus yksin. Hakemus täytetään yhtenä kappaleena, jos puolisot hakevat yhdessä avioeroa. Jos vain toinen puoliso on hakijana, hakemus täytetään kahtena kappaleena.

Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeuteen?

Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen alkaa puolen vuoden harkinta-aika. Kun avioeroa haetaan yksin, avioeron harkinta-aika alkaa kulumaan siitä, kun käräjäoikeus on toimittanut hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Jos avioeroa haetaan yhdessä, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus jätettiin tai saapui käräjäoikeudelle. Puolisot voidaan kuitenkin tuomita avioeroon ilman harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta. Tällöin erillään asuminen tulee jollain tavalla osoittaa.

Jos molemmat tai jompikumpi puolisoista edelleen harkinta-ajan jälkeen haluaa avioeron, he voivat hakea lopullista eroa samalta käräjäoikeudelta kuin minne ensimmäinen avioerohakemus jätettiin. Lopullisen avioerohakemuksen voivat puolisot tehdä yhdessä tai erikseen. Lopullista eroa haettaessa täytettävä avioerohakemus on sama lomake kuin edellisellä kerralla, mutta nyt siitä täytetään toista vaihetta koskeva kohta. Avioeron viemistä loppuun on haettava ennen kuin ensimmäisen vaiheen lomakkeen jättämisestä tai tiedoksiannosta toiselle puolisolle ehtii kulua vuosi. Mikäli lopullista avioeroa ei haeta tänä aikana, avioero raukeaa ja avioliitto juridisessa mielessä jatkuu. Eron saadakseen onkin muistettava tehdä ja toimittaa ajoissa lopullinen avioerohakemus käräjäoikeuteen.

Jos toinen puolisoista hakee yksin lopullista avioeroa, käräjäoikeus toimittaa jälleen hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle. Tämän jälkeen avioero myönnetään ja tieto avioeroon tuomitsemisesta lähetetään molemmille osapuolille kirjeitse.

Jos on yhteisiä lapsia, miten heidän asioistaan päätetään eron sattuessa?

Yhteisiä lapsia koskevat asiat voi kirjata avioerohakemuksen muut vaatimukset perusteluineen -kohtaan. Lapsia koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan aina ole selvillä tässä vaiheessa, minkä johdosta nämä vaatimukset voidaan esittää myöhemmin kokonaan erillisellä hakemuksella.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. On kuitenkin huomattava, että vanhempien keskinäisesti tekemä sopimus ei ole juridisesti pätevä. Tämä vuoksi olisikin suositeltavaa, että vanhemmat laatisivat kirjallisen sopimuksen lasten asioista, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lastenvalvojan vahvistama sopimus voidaan rinnastaa oikeuden päätökseen ja on juridisesti pätevä.

Aina vanhemmat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä lasten huoltajuus-, tapaamis- ja elatusmaksuasioista. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Vanhempien kannattaa ensisijaisesti yrittää päästä sopuun lapsia koskevissa asioissa lastenvalvojan tai lakimiehen avulla. Tällöin olisi hyvä kummankin osapuolen ottaa itselleen oma oikeudellinen avustaja. Jos osapuolet eivät pääse sopuun lapsia koskevissa asioissa, viime kädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.     

Tarvitseeko avioeron hakemiseen lakimiehen avuksi?

Jos avioero mietityttää, olisi hyvä jo tässä vaiheessa selvittää, mitä se oikeudellisesti tarkoittaa ja, miten se tulee vaikuttamaan elämään. Jos puolisoilla on yhteisiä lapsia, lakimiehen ottaminen avuksi etenkin tällöin on kannattavaa. Konsultoimalla lakimiestä saa näkemystä siihen, miten esimerkiksi lasta koskevien asioiden kanssa menetellään ja miten ositus toimitetaan. Lakimiehen avulla osapuolten mahdollisuus päästä sovintoon nopeutuu ja helpottuu. Lähtökohtana on aina se, että pyritään hakemaan ja edistämään sovinnollista ratkaisua. Ottamalla lakimiehen avuksi aikaisessa vaiheessa osapuolet säästävät rahaa ja vältytään siltä, että tilanne lukkiutuisi. Avioliiton päättyminen on suuri elämänmuutos. Me olemme apunasi ja tukenasi koko avioeroprosessin ajan sekä vastaamme kysymyksiisi, jotka mietityttävät.   


Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Puolisoiden elatusvastuu parisuhde-eron jälkeen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perheasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Avioehto on järkevää laatia, kun elämä on sopuisaa. Silloin usein ajatellaan yhteisesti molempien puolisoiden etua.

Myös avoliiton purkautuessa on mahdollista vaatia hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Juristin avulla laadittu ositussopimus varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus herättävät kysymyksiä erotilanteessa. Tavoitteemme on, että ratkaisu turvaa lapselle myönteiset ja läheiset suhteet hänen molempiin vanhempiinsa. Sisältö on päivitetty vastaamaan 1.12.2019 voimaan tulleita lapsenhuoltolain muutoksia.

Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Autamme kaikissa isyyteen liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K

 

 


Puolisoiden elatusvastuu parisuhde-eron jälkeen

Elatusvastuu avioliitossa perustuu avioliittolakiin. Pääsääntö on, että molempien puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Elatuksen tarkoitus on kattaa sekä puolisoiden yhteiset että kummankin henkilökohtaiset tarpeet. Elatusvastuu ei välttämättä tarkoita vain rahallista vastuuta. Myös toisen puolison panos perhe-elämään voi olla hänen osallistumisensa yhteiseen talouteen. Vastaavasti avopuolisoiden välillä voidaan maksaa hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Jo parisuhde-eron alkuvaiheessa on hyvä turvautua lakimiehen apuun, jotta oikeutesi tulevat turvatuiksi. Toimistomme tarjoaa asiantuntevaa apua tarvittavien asiakirjojen laadintaan.

Elatusvastuu avioeron vireille tulon jälkeen

Kun aviopuolisot laittavat avioeron vireille, voidaan sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja tapa, jolla elatusapu suoritetaan. Tuomioistuin voi myös tietyin perustein velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle, jos puoliso ei muuten täytä elatusvelvollisuuttaan.

Elatusvastuu avioeron vahvistamisen jälkeen

Kun puolisot tuomitaan avioeroon ja toisen puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua kohtuulliseksi harkitun määrän mukaan. Elatusapu voidaan määrätä suoritettavaksi toistaiseksi tietyn määräajan tai kertasuorituksena. Jos elatusapua saava puoliso menee uudelleen naimisiin, raukeaa velvollisuus maksaa määräajoin suoritettavaa elatusapua. Lähtökohta on, että kumpikaan puoliso ei saa hyötyä avioliitosta tai erosta toisen puolison kustannuksella. Tuomioistuin voi muuttaa, kumota tai julistaa mitättömäksi puolisoiden välillä tehdyn elatusapusopimuksen, jos laadittu sopimus on kohtuuton. Tuomioistuin voi myös velvoittaa puolison, jolle elatusapua on väärin perustein maksettu, suorittamaan saamansa avun takaisin elatusapua maksaneelle puolisolle.

Hyvitys avopuolison yhteistalouden hyväksi antamasta panoksesta

Parisuhde-erosta avopuolisoiden kesken säädetään avoliittolaissa. Lain piiriin kuuluvat avopuolisot, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Avopuoliso voidaan velvoittaa maksamaan toiselle puolisolle hyvitystä, jos tämä on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan. Avopuolisotkaan eivät saa perusteettomasti hyötyä toisen puolison kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi voidaan katsoa työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen sekä varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen. Hyvityksestä voidaan sopia puolisoiden kesken. Vastaavasti hyvitysvaatimus esitetään joko omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle tai saatetaan kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi. Oleellista on, että yhteistalouden hyväksi annettu panos on huomattavan suuri ja hyvitysvaatimus on esitetty ajoissa.