Avainsana: Ero

Lapsen tapaamisoikeus – isovanhempi tai muu läheinen henkilö

Merkityksellisten ihmissuhteiden vaaliminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä, mutta myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Kysymys lapsen oikeudesta tavata läheisiä henkilöitä konkretisoituu erityisesti lapsen tapaamisoikeudesta päätettäessä. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus läheiseen suhteeseen vanhempansa kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Näin ollen tapaamisoikeus perinteisesti solmitaan lapsen ja hänen vanhempansa välille.

On mahdollista, että lapsi on erityisen läheinen myös jonkun muun henkilön, kuin vanhempansa kanssa. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi lapsen isovanhempi, sijaisvanhempi taikka isä- tai äitipuoli. Vuodesta 2019 lähtien laki on mahdollistanut tapaamisoikeuden vahvistamisen myös muun henkilön kuin vanhemman ja lapsen välille. Lapselle voidaan vahvistaa tuomioistuimessa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

Tapaamisoikeus voidaan näin ollen vahvistaa esimerkiksi lapsen ja hänen isovanhempansa välille, jos isovanhempi on lapselle erityisen läheinen henkilö. Jotta henkilö voidaan katsoa lapselle erityisen läheiseksi, edellyttää se pitkäaikaista, tiivistä ja läheistä kanssakäymistä, lähes huoltajuuteen verrattavissa olevaa suhdetta. Esimerkiksi aiempi asuminen samassa taloudessa on vahva osoitus suhteen läheisyydestä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Harkittaessa tapaamisoikeuden vahvistamista tulee huomioida ennen kaikkea lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset. Varsinkin vanhemman lapsen osalta merkitystä annetaan sille, kokeeko lapsi kyseisen henkilön hänelle erityisen läheisenä. Koska kyseessä on suhteellisen tuore lakimuutos, on oikeuskäytäntö näissä asioissa vielä vakiintumatonta.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen vieraannuttaminen

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen vieraannuttaminen

Vanhempien erot muuttavat perhe-elämää ja vaativat myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Jotkut erot saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta tämän toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta, tai estämällä tapaamisten toteutumisen. Vieraannuttaminen edellyttää, että lapsen ja vanhemman suhde on aiemmin ollut myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Lapsi saa toisesta vanhemmastaan kielteisen näkemyksen ja asettaa vanhemmat vastakkainasetteluun, jossa toinen on hyvä ja toinen paha. Myöhemmin lapsi saattaa kokea pettäneensä vanhempansa osallistuessaan vieraannuttamiseen. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä ja itseinhoa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyseessä vieraannuttaminen. Vanhempi saattaa vain aidosti olla huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsen kieltäytyessä tapaamisesta, saattaa sen sijaan taustalla olla jo entuudestaan huonot välit vanhempaan tai huonot kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Eroriidassa, mikäli lapset reagoivat tilanteessa, on kyse aina haastavasta riitatilanteesta, johon tulee ottaa avuksi lapsiasioihin perehtynyt asianajaja. Tällöin on tärkeä osata arvioida tilannetta oikein ja osata esittää vanhemmalle ne seikat, joihin asianajo olisi hyvä perustaa aina kussakin tapauksessa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perheasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Avioehto on järkevää laatia, kun elämä on sopuisaa. Silloin usein ajatellaan yhteisesti molempien puolisoiden etua.

Myös avoliiton purkautuessa on mahdollista vaatia hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Juristin avulla laadittu ositussopimus varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus herättävät kysymyksiä erotilanteessa. Tavoitteemme on, että ratkaisu turvaa lapselle myönteiset ja läheiset suhteet hänen molempiin vanhempiinsa. Sisältö on päivitetty vastaamaan 1.12.2019 voimaan tulleita lapsenhuoltolain muutoksia.

Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Autamme kaikissa isyyteen liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K