Avainsana: esisopimus

Esisopimus ja sen laatiminen

Esisopimus tarkoittaa sopimusta, jolla osapuolet sitoutuvat varsinaisen pääsopimuksen tekemiseen tulevaisuudessa. Esisopimuksia tehdään tyypillisesti esimerkiksi kiinteistönkauppaa tehtäessä. Se on sitovuudeltaan sekä muodoltaan yhtä velvoittava kuin pääsopimuskin. Esisopimus on pätevä niin kirjallisesti kuin suullisesti tehtynä, mutta kirjallinen muoto on todistelun näkökulmasta aina ensisijainen. Kirjallisen sopimuksen tekemällä voi ehkäistä riitatilanteita ja kirjallinen sopimus kannattaakin aina tehdä kattavasti ja selkeään muotoon. Kun esisopimus on laadittu kahden osapuolen väliseksi, sitovat sopimuksen velvoitteet molempia osapuolia. Tämän myötä kummallakin osapuolella on oikeus vaatia esisopimuksen mukainen velvoite täytettäväksi siinä sovitulla tavalla. Yksipuolisen esisopimuksen tekeminen on myös mahdollista. Kannattaa kuitenkin huomata, että esimerkiksi kiinteistönkaupassa esisopimus sitoo käytännössä vain sen osapuolia eikä esimerkiksi samasta kiinteistöstä kiinnostunutta muuta ostajaa.

Esisopimusta koskevat samat muotomääräykset kuin pääsopimustakin. Tämän myötä on huomattava, että esimerkiksi kiinteistökaupan esisopimus on tehtävä maakaaren määräämässä muodossa, jotta se olisi pätevä. Kaupan kohteen hintaa ei vielä esisopimuksessa tarvitse määritellä tarkasti, mutta esisopimuksesta tulee kuitenkin ilmetä kauppahinnan laskemisen perusteet. Maakaarta koskevan hallituksen esityksen (HE 120/1994) mukaan esisopimuksessa on yksilöitävä vähintään ne perusteet, joiden avulla lopullinen hinta on laskettavissa, mutta hinta voidaan jättää riippumaan esimerkiksi rakennusoikeuden määrästä tai yleisestä hintakehityksestä.

Esisopimuksen osapuoli voi jättää täyttämättä esisopimuksessa sovitun velvoitteensa tai muuten toimia esisopimuksen vastaisesti. Tällaisessa tilanteessa kyseessä on sopimusrikkomus. Kiinteistön omistaja voi esimerkiksi myydä kiinteistönsä esisopimuksesta huolimatta jollekin toiselle. Tämä vuoksi jo esisopimuksessa kannattaa sopia siitä, mitä tapahtuu, jos toinen ei noudatakaan sopimusta. Kiinteämääräinen sopimussakko on yleensä helpoin, sillä sopimusrikkomuksesta aiheutunutta muuta vahinkoa voi olla vaikea näyttää toteen. Sopimussakko voidaan sopia myös juoksevaksi, jolloin sen määrä kasvaa, kunnes sopimusrikkomuksen aiheuttama asiaintila on korjattu. Juoksevasta sopimussakosta sovittaessa on myös järkevää määrittää sen kesto. Muutoin sen aktivoituessa voi olla vaikeaa määrittää sakon määräaika, ellei kyseessä ole korjattavissa oleva tilanne, kuten myöhästyminen. Myös esimerkiksi kiinteistökaupassa ostajan esisopimuksen yhteydessä maksettu käsiraha voi toimia rangaistusluontoisena mikäli ostaja sittemmin vetäytyy kaupasta ilman perustetta.

Esisopimus kannattaa siis laatia kirjallisena ja sen on noudatettava muotomääräyksiltään samoja vaatimuksia kuin pääsopimuksenkin ollakseen pätevä. Lisäksi esisopimukseen on tärkeää määrittää täsmällisesti jo etukäteen mahdolliset seuraamukset sen rikkomisen varalta. Ammattitaitoiset juristimme auttavat mielellään esisopimusten laatimisessa, jotta se menee kerralla nappiin.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!