Terveyttä ja ruumiillista koskemattomuutta voidaan loukata eri tavoin: loukkaaminen voi olla fyysistä tai psyykkistä. Pahoinpitely ymmärretään perinteisesti toisen fyysisenä satuttamisena, mutta pahoinpitelyä voi olla myös ilman ruumiillista väkivaltaa. Pahoinpitely on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslaissa. Rikoslain mukaan myös se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Näin ollen myös henkinen väkivalta voidaan katsoa rangaistavaksi teoksi. Henkisen väkivallan muotoja ovat esimerkiksi alistaminen, nimittely, nöyryyttäminen ja kontrollointi. Henkistä väkivaltaa voi esiintyä esimerkiksi koulu- tai työpaikkakiusaamisen yhteydessä, perheen kesken sekä parisuhteessa.
Jotta rikoksentekijä voitaisiin tuomita oikeudessa tai hakea korvauksia, on henkinen väkivalta ja sen seuraukset pystyttävä näyttämään. Teon rangaistavuus edellyttää, että siitä aiheutuu lain tarkoittamia seurauksia uhrille. Seurauksina laissa mainitaan terveyden vahingoittaminen, kivun aiheuttaminen ja tiedottomaan taikka muuhun vastaavaan tilaan saattaminen. Terveyden vahingoittamisella viitataan sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen. Rangaistavaksi voi tulla teko, jonka seuraukset ilmenevät esimerkiksi mielenterveyden häiriöinä.
Oikeuskäytännössä on käsitelty sitä, milloin henkinen väkivalta täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Turun hovioikeus on vuonna 2016 antamassaan tuomiossa katsonut miehen syyllistyneen naisen pahoinpitelyyn ruumiillista väkivaltaa tekemättä. Henkinen väkivalta ilmeni toistuvana haukkumisena, alistamisena, loukkaavana nimittelynä sekä uhkailuna. Mies oli tehnyt sekä ruumiillista väkivaltaa aviopuolisolleen että ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittanut aviopuolisonsa terveyttä. Miehen käyttämä henkinen väkivalta aiheutti naiselle ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Näin ollen hovioikeus katsoi, että naisen terveyttä oli vahingoitettu rikoslaissa tarkoitetulla tavalla myös muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä.
Uhrilla voi olla oikeus korvaukseen kokemansa henkisen väkivallan seurauksena. Vahingonkorvauslain nojalla henkilövahingon kärsineellä on oikeus vahingonkorvaukseen. Henkilövahingoissa on kyse ihmisen terveydentilan negatiivisesta muutoksesta. Henkilövahingolla tarkoitetaan näin ollen myös sellaista psyykkisen tilan häiriintymistä, joka on todettavissa lääketieteellisin keinoin.
Kun henkistä väkivaltaa tapahtuu itselle läheisen ihmisen taholta, sitä voi olla vaikeaa tunnistaa. Henkisen väkivallan uhreille on tyypillistä selittää toisen väkivaltaista käyttäytymistä omilla virheillään. Pidemmän päälle jatkuva henkinen väkivalta kuitenkin romahduttaa uhrin turvallisuuden tunteen sekä itsetunnon ja pahimmillaan aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia. Tämän vuoksi tilanteen tunnistaminen on avun saamiseksi hyvin tärkeää. Mikäli henkilö kokee itsensä uhatuksi ja jättää asioita sanomatta tai tekemättä pelon vuoksi, hän todennäköisesti kokee henkistä väkivaltaa. Pelko ei kuitenkaan kuulu parisuhteeseen, töihin, kotiin tai kouluun. Henkisen väkivallan uhreille on olemassa erilaisia tukipalveluja. Esimerkiksi tukipalvelu Nollalinja on auki vuorokauden ympäri jokaiselle lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle. Naistenlinja on puolestaan erikoistunut naisten ja tyttöjen auttamiseen väkivallan tai sen uhkan läsnä ollessa. Me olemme apunasi ja tukenasi oikeudellisissa kysymyksissä, joita mahdolliseen rikosprosessiin ja esimerkiksi vahingonkorvausten vaatimiseen liittyy.
Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!
