Avainsana: kuolinpesä

Kuolinpesässä velkoja enemmän kuin omaisuutta: ylivelkainen kuolinpesä

Mikäli kuolinpesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun, on kuolinpesä ylivelkainen. Myös tällöin kuolinpesä tulee selvittää ja saattaa loppuun. Tässä tilanteessa, on hyvä hakea pesänselvittäjä mahdollisimman nopeasti. Lähtökohtaisesti vainajan velkojen maksuun käytetään vain vainajan jättämää omaisuutta ja osakkaan ei kannata ryhtyä pesään.

Ylivelkaisessa kuolinpesässä siis pesänselvittäjän hakeminen korostuu. Ongelmia saattaa tuottaa pesän laajuus tai muuten sitä on vaan vaikea osakkaiden keskenään selvittää. On hyvä tietää, että pesänselvittäjän palkkio maksetaan pesän varoista päältä eli kustannukset eivät tule tällöin osakkaille maksettavaksi.

Kuolinpäivän jälkeen syntyneet ns. pesän velat maksetaan ennen muita velkoja. Siten päältä päin maksetaan täysimääräisesti pesänselvittäjän palkkio ja kohtuulliset hautauskulut- ja perunkirjoitukset. Tämän jälkeen muille velkojille jaetaan saatavaansa vastaava suhteellinen osuus jäljelle jääneestä varallisuudesta. Pesänselvittäjän tehtävänä on sopia velkojien kanssa tai tarvittaessa tehdä päätös velkojen suhteellisista jako-osuuksista.

Pesänselvittäjä hoitaa kaikki käytännön tehtävät pesän selvityksessä ja myös esimerkiksi edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan. Tällaisessa pesässä pesänselvittäjän hakeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kaikkien edun mukaista. Tällöin osakkaan ei tarvitse itse hoitaa enää pesän asioita, vaan voi turvallisesti luottaa siihen, että asiat tulee selvitettyä lain mukaan.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla?

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopimukseen pääseminen perinnönjaon sisällöstä perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Yksikin erimielinen osakas voi estää jaon, sillä sovintojako edellyttää yksimielisyyttä. Tällöin sovintoratkaisun löytymisessä suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta.

Lopulta jako on kuitenkin voitava toimittaa myös vastoin yksittäisen osakkaan tahtoa. Tällöin pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Tosielämässä tilanteet ovat hyvinkin moninaisia ja voi olla, että ositus on toimittamatta monenkin ex-puolison kesken ja vaikka avioerosta olisi vuosikymmeniä aikaa, tällöin tulee aina haaste selvittää pesän todellinen tilanne.

Toimitusjaon etenemisestä

Pesänhoitajan velvollisuus on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu ja sovitella asiaa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy.

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset ovat täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, onko pesä selvitetty ja saatettu jakokuntoon, onko perunkirjoitus toimitettu, onko pesän osakkaat kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja onko ositus toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Yleensä pesänselvittäjä- ja jakaja on sama henkilö ja ositus ja perinnönjako ratkaistaan samassa asiakirjassa.

Jaossa on tyypillisesti paljon erilaisia ratkaistavia kysymyksiä

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluu omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat pesänjakajan ratkaisut johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On tyypillistä, että esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Mikäli osakkaat käyttävät avustajia menettelyssä, voi se hyvinkin nopeuttaa menettelyä paljon, lisäksi osakkaan on itse osattava vedota oikeisiin asioihin jaossa.

Edunvalvoja ajaa alaikäisen tai muuten etuaan ajamaan kykenemättömän henkilön etua

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Tällöin edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Jos pesänjakaja on määrätty, hän on sidottu osakkaiden tekemään sopimukseen. Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä lopputulos asiassa, jossa riita ei ole kroonistunut. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät enää kykene ajattelemaan järkevästi, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys. Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Ensinnäkin toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on myös osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta ja tällöin osakas voi saada realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllinen tilanne.


Lue myös:

Lisätietoa alaikäisen edunvalvonnasta Digi- ja väestötietoviraston sivuilla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako

Kuolinpesän perinnönjako tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Ennakkoperinnössä perittävä luovuttaa osan omaisuudestaan perilliselle jo elinaikanaan. Tämä saatu osa vähennetään lopullisessa perinnönjaossa ennakonsaajan osuudesta.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja. Tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Autamme ja neuvomme perinnönjaossa

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

10 kysymystä perinnönjaosta

Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Kuolinpesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentin saajat, leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.

Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua.

Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.

Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt.

Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja tai jakosopimus on toimitettava verottajalle.

Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, jolloin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet.

Varsinainen jako toimitetaan yleensä vasta, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie on sopia asia osakkaiden kesken niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää lakimiestä.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus tulee toimittaa jokaisesta Suomessa kuolleesta henkilöstä. Perunkirjoituksessa luetteloidaan kuolinpesän osakkaat sekä vainajan varat ja velat. Perukirja toimii myös perintöveron määräytymisen perustana sekä pohjana tulevalle perinnönjaolle. Nimettäväksi tulee myös pesänhoitaja, joka voi olla yksi kuolinpesän osakkaista. Perunkirjoitus on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, mutta perustellusta syystä perukirjan jättämisaikaan voi hakea pidennystä Verohallinnolta. Perukirja ei itsessään luo perilliselle omistusoikeutta, vaan omaisuuden jakaminen edellyttää perinnönjakoa.

Perunkirjoituksen vaiheet infografiikkana – klikkaa isommaksi

Perunkirjoitus saattaa tuntua kovin haastavalta, monien muiden hoidettavien asioiden ohella. Siksi me olemme apunasi. Me tiedämme, miten prosessi tulee hoitaa, ja valvomme tarvittavien asiakirjojen hankkimisen. Anna meidän auttaa osaamisellamme, niin voit itse antaa aikaa muistoille ja surutyölle.

Perunkirjoituksen laatiminen

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Perintöasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Miten nopein, helpoin ja edullisin perinnönjako tehdään?

  • Sopikaa osakkaiden kesken miten pesä jaetaan
  • Yhteys Anniaan ja ajan varaus
  • Kaikki asiakirjat toimitetaan samalla kertaa
  • Laaditaan kirjallisesti ja toimitetaan etukäteen kaikki tieto perinnönjaosta
  • Laaditaan kirjallinen perinnönjakosopimus Anniassa
  • Allekirjoitetaan jakosopimus
  • Toimitetaan jakosopimus viranomaisille ja pankkiin, jolla mahdolliset varat jaetaan
  • Kuolinpesä päättyy

Miten riitainen kuolinpesä jaetaan?

  • Yhteys Anniaan, joko avustamme tai toimimme pesänselvittäjä- ja jakajana
  • Haetaan pesänselvittäjä- ja jakaja kuolinpesään
  • Kun määräys tulee, pesän hoito siirtyy pesänselvittäjälle, tällöin osakkaiden ei tarvitse hoitaa yhdessä käytännönasioita
  • Pesänselvittäjä hoitaa käytännön asiat kuolinpesässä
  • Järjestetään pesänselvityskokous tai useampi
  • Pesänselvittäjä selvittää pesän jakokuntoon
  • Jos sovintoa ei synny, pesänjakaja jakaa pesän antamalla jakoratkaisun
  • Varallisuuden tilitys osakkaille
  • Kuolinpesä päättyy

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet? Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa.

Perunkirjoitus saattaa tuntua kovin haastavalta, monien muiden hoidettavien asioiden ohella. Lue lisää ja anna meidän olla apunasi.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!