Avainsana: ositus

Apua, ositus tekemättä. Mitä merkitystä sillä on?

Erotilanne on aina kuormittava ja usein on tilanteita, jossa ositus on jäänyt tekemättä. Moni eronnut alkaa pohtia vuosien jälkeen tilannetta ja esim. joutuvatko perilliset aikanaan hankalaan tilanteeseen, koska kirjallista ositusta ei ole tehty. Ositus voidaan tehdä myöhemminkin helposti, jos osapuolet ovat elossa ja sopuisia. Perinnönjakoon tilanne vaikuttaa heti, sillä ilman ositusta aikaisemman aviopuolisot ovat kuolinpesän osakkaina kunnes ositus on tehty. Tällöin perinnönjaosta voi tulla pitkä ja hankala ja lisätä riitoja perheessä.

Ositussopimukseen olisi hyvä kirjata ainakin kirjallisesti mm. että osapuolet ovat suullisesti sopineet jaosta ja heillä ei ole vaatimuksia toisiltaan. Jos ex-puolisot omistavat yhteisesti esimerkiksi kiinteistön, voi olla järkevää yrittää laatia asiakirja niin kauan, kun molemmat ex-puolisot ovat elossa. Mitä tarkempi sopimus on, sitä parempi ja ehkäisee riitoja.

Mitä vanhempi ero on, sitä epätodennäköisempää on, että vaikeuksia tulee. Yleensä vaikeinta sopia on, kun erosta on vähän aikaa ja toinen osapuoli on löytänyt uuden puolison. Mitä enemmän ja moninaisempaa omaisuutta puolisoilla on, sitä tärkeämpi on osituksen tekeminen. Suosittelemme sen tekemistä heti erotilanteessa. Jos ositus on tekemättä, ei siis vielä oel myöhäistä sen hoitaminen kuntoon!

Asianajajan palkkaaminen ositukseen liittyvien seikkojen selvittämiseksi, on aina turvallista, helppoa ja suositeltavaa. Oikeusaputoimistojen oikeusavustajat antavat ilmaiseksi yleisiä neuvoja. Tilanteiden tarkka selvittäminen vaatii kuitenkin usein tarkempaa asiantuntemusta. Ositusvaadeoikeus säilyy kunnes ositus on tehty, joten entinen puoliso voi tehdä sen vielä kuolinpesällekin. Huomioitavaa on, että rekisteröitäviä omistajavaihdoksia on käytännössä usein vaikea hoitaa ilman ositusta. Jos esimerkiksi aviopuolisot sopivat asiat keskenään, toinen saa kesämökin ja toinen asunnon, he törmäävät asiaan rekisteröidessään omistustaan. Omistusoikeus rekisteröidään hakemalla lainhuutoa ja se tapahtuu toimittamalla osituskirja MML:een.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?
Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?
Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Osituksessa huomioitavat varat ja velat, ilmoitusvelvollisuus ja omaisuuden salaaminen

Aviopuolisoiden päätyessä avioeroon tulee heidän omaisuudestaan tehdä ositus tai erottelu. Puolisoiden varojen ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Puolisot voivat tehdä ositussopimuksen sovinnollisesti lakimiehen avustuksella. Osituksessa molempien velvollisuus on rehellisesti ilmoittaa omat varansa ja velkansa. Osituksen riitautuessa esimerkiksi silloin, kun puolisot eivät asianmukaisesti ilmoita toisilleen omaa omaisuuttaan, voivat puolisot hakea osituksen tekemistä varten ulkopuolista pesänjakajaa. Pesänjakaja selvittää puolisoiden omaisuuden ja lopulta suorittaa osituksen puolisoiden omaisuuden välillä.

Osituksessa huomioitavia varoja ovat kaikki puolisoilla oleva omaisuus, jolla on vähäistä suurempi arvo. Usein varoina ilmoitetaan rahavarat, kiinteistöt, asunto-osakkeet, sijoitukset, ajoneuvot, arvokkaat keräilyesineet sekä osuus kuolinpesästä. Ilmoitettavia velkoja ovat esimerkiksi asuntolaina, autolaina ja kulutusluotto. Mikäli puoliso ei ilmoita rehellisesti kaikkia varojaan ja velkojaan on kyse omaisuuden salaamisesta osituksessa. Silloin toisen puolison on mahdollista riitauttaa ositus tuomioistuimessa. Omaisuuttaan salannut puoliso voidaan määrätä maksamaan vastiketta toiselle puolisolle. Tietyissä tilanteissa osituksessa omaisuuttaan salaava puoliso voi myös syyllistyä rikokseen, kuten kavallukseen tai petokseen.

Onko ositus ajankohtainen asia sinulle? Me laadimme puolisoiden välisen sovinnollisen ositussopimuksen tai avustamme sinua ositusasiassa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Miten pitää toimia, jos haluan avioeron?

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Ositus tehdään viimeistään ennen perinnönjakoa

Kirjallinen ositussopimus puolisoiden välillä jää yhä usein tekemättä avioerossa. Perintöoikeuteen liittyvä lainsäädäntömme on hyvin vanhaa. Lainsäätäjä ei ole osannut ottanut huomioon, että ensin kuolleen puolison leski saattaa hyvinkin elää kymmeniä vuosia puolisonsa jälkeen ja mennä jopa uudelleen naimisiin. Lisäksi on ajateltu, että niin erotilanteessa kuin kuoleman tapauksessa ositus tehtäisiin melko pian. Kuitenkin käytännössä on varsin yleistä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei tehdä lainkaan ositusta.

Yhä useammalla pariskunnalla on avioehto.

Aina ei tulla ajatelleeksi, että avioehdon harkinnallinen käyttämättömyys voisi säästää pitkän pennin perintöveroja. Yksi merkittävä muutos viime vuosikymmeninä on ollut myös se, että ihmisten varallisuus on huomattavasti lisääntynyt. Lisäksi huomattavasti yleistynyt perhemuoto on uusioperheet, jolloin puolisoilla voi olla yhteisiä ja erillisiä rintaperillisiä.

Hyvin yleisiä ovat myös aviopuolisoiden keskinäiset testamentit tai avioehtosopimukset sekä ennakkoperinnöt ja lahjat, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tilanteessa, jossa ensin kuolleen puolison lapset eivät ole lesken lapsia, vaan leskellä on esimerkiksi lapsia edellisestä liitossa, saattaa leski jakaa yhteisestä osittamattomasta omaisuudesta ennakkoperintöä omille lapsilleen.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Perinnönjako

Kuolinpesän perinnönjako tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Ennakkoperinnössä perittävä luovuttaa osan omaisuudestaan perilliselle jo elinaikanaan. Tämä saatu osa vähennetään lopullisessa perinnönjaossa ennakonsaajan osuudesta.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja. Tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Autamme ja neuvomme perinnönjaossa

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

10 kysymystä perinnönjaosta

Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Kuolinpesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentin saajat, leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.

Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua.

Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.

Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt.

Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja tai jakosopimus on toimitettava verottajalle.

Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, jolloin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet.

Varsinainen jako toimitetaan yleensä vasta, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie on sopia asia osakkaiden kesken niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää lakimiestä.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Miten välttää sudenkuopat avioero-osituksessa?

Avioero tulee vireille, kun toinen puolisoista tai molemmat puolisot yhdessä jättävät avioerohakemuksen käräjäoikeudelle. Samalla syntyy ositusperuste ja puolisoiden omaisuus arvostetaan tähän hetkeen.

Avioliitossa puolisot omistavat itse oman omaisuutensa ja avioero-osituksen tarkoituksena on avio-oikeuden toteuttaminen eli sen määrittäminen, kuinka paljon enemmän omistavan puolison on suoritettava tasinkona vähemmän omistavalle puolisolle. Puolisot voivat yhdessä sopia omaisuuden osituksesta ja tasingosta. Lähtökohtaisesti tasingosta ei makseta veroa. Tämä on myös halvin ja nopein keino saada omaisuus jaetuksi.

Avioero-ositukselle ei ole annettu mitään määräaikaa, mihin mennessä se tulee tehdä. Usein puolisot eivät tee avioero-ositusta vuosikausiin tai tekevät käytännössä suullisesti sopimalla osituksen, jolloin siitä ei tehdä virallista asiakirjaa. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia vielä vuosien jälkeenkin esimerkiksi tilanteissa, joissa entiset puolisot ovat menneet tahoillaan uudelleen naimisiin ja saaneet uusien puolisoiden kanssa lapsia tai toinen puolisoista kuolee. Parhaiten voidaan välttää myöhemmin eteen tulevat ongelmat, jos avioero-ositus laaditaan kirjallisena ja kohtuullisen ajan sisällä.


Heräsikö kysymyksiä? Ota meihin yhteyttä!


Kuolinpesäosituksen ongelmakohtia

Perintöoikeuteen liittyvä lainsäädäntömme on hyvin vanhaa. Lainsäätäjä ei ole osannut ottanut huomioon, että ensin kuolleen puolison leski saattaa hyvinkin elää kymmeniä vuosia puolisonsa jälkeen ja mennä jopa uudelleen naimisiin. Lisäksi ajateltiin, että niin erotilanteessa kuin kuoleman tapauksessa ositus tehdään melko pian.

Kuitenkin käytännössä on varsin yleistä, että ensiksi kuolleen puolison jälkeen ei tehdä lainkaan ositusta. Yksi merkittävä muutos viime vuosikymmeninä on ollut myös se, että ihmisten varallisuus on huomattavasti lisääntynyt. Lisäksi huomattavasti yleistynyt perhemuoto on uusioperheet, jolloin puolisoilla voi olla yhteisiä ja erillisiä rintaperillisiä. Hyvin yleisiä ovat myös aviopuolisoiden keskinäiset testamentit tai avioehtosopimukset sekä ennakkoperinnöt ja lahjat, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tilanteessa, jossa ensin kuolleen puolison lapset eivät ole lesken lapsia vaan leskellä on esimerkiksi lapsia edellisestä liitossa, saattaa leski jakaa yhteisestä osittamattomasta omaisuudesta ennakkoperintöä omille lapsilleen.

Ensin kuolleen puolison perunkirjoituksessa leskellä on velvollisuus ilmoittaa myös oma omaisuutensa, vaikka puolisot olisivat tehneet täysin avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen.


Kysy lisää, autamme mielellämme!

Perintöasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Miten nopein, helpoin ja edullisin perinnönjako tehdään?

  • Sopikaa osakkaiden kesken miten pesä jaetaan
  • Yhteys Anniaan ja ajan varaus
  • Kaikki asiakirjat toimitetaan samalla kertaa
  • Laaditaan kirjallisesti ja toimitetaan etukäteen kaikki tieto perinnönjaosta
  • Laaditaan kirjallinen perinnönjakosopimus Anniassa
  • Allekirjoitetaan jakosopimus
  • Toimitetaan jakosopimus viranomaisille ja pankkiin, jolla mahdolliset varat jaetaan
  • Kuolinpesä päättyy

Miten riitainen kuolinpesä jaetaan?

  • Yhteys Anniaan, joko avustamme tai toimimme pesänselvittäjä- ja jakajana
  • Haetaan pesänselvittäjä- ja jakaja kuolinpesään
  • Kun määräys tulee, pesän hoito siirtyy pesänselvittäjälle, tällöin osakkaiden ei tarvitse hoitaa yhdessä käytännönasioita
  • Pesänselvittäjä hoitaa käytännön asiat kuolinpesässä
  • Järjestetään pesänselvityskokous tai useampi
  • Pesänselvittäjä selvittää pesän jakokuntoon
  • Jos sovintoa ei synny, pesänjakaja jakaa pesän antamalla jakoratkaisun
  • Varallisuuden tilitys osakkaille
  • Kuolinpesä päättyy

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet? Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa.

Perunkirjoitus saattaa tuntua kovin haastavalta, monien muiden hoidettavien asioiden ohella. Lue lisää ja anna meidän olla apunasi.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Perheasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Avioehto on järkevää laatia, kun elämä on sopuisaa. Silloin usein ajatellaan yhteisesti molempien puolisoiden etua.

Myös avoliiton purkautuessa on mahdollista vaatia hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Juristin avulla laadittu ositussopimus varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus herättävät kysymyksiä erotilanteessa. Tavoitteemme on, että ratkaisu turvaa lapselle myönteiset ja läheiset suhteet hänen molempiin vanhempiinsa. Sisältö on päivitetty vastaamaan 1.12.2019 voimaan tulleita lapsenhuoltolain muutoksia.

Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Autamme kaikissa isyyteen liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!