Avainsana: pahoinpitely

Onko henkinen väkivalta rikos?

Terveyttä ja ruumiillista koskemattomuutta voidaan loukata eri tavoin; loukkaaminen voi olla fyysistä tai henkistä. Pahoinpitely on säädetty rangaistavaksi teoksi rikoslaissa. Pahoinpitely ymmärretään perinteisesti toisen fyysisenä satuttamisena, mutta pahoinpitelyä voi olla myös ilman ruumiillista väkivaltaa. Rikoslain mukaan se, joka ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Näin ollen myös henkinen väkivalta voidaan katsoa rangaistavaksi teoksi.

Kun rikos tehdään ilman ruumiillista väkivaltaa, teon rangaistavuus edellyttää, että siitä aiheutuu jonkinlaisia seurauksia uhrille. Seurauksina laissa mainitaan terveyden vahingoittaminen, kivun aiheuttaminen ja tiedottomaan taikka muuhun vastaavaan tilaan saattaminen. Terveyden vahingoittamiselle viitataan sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen, sillä terveyttä voi vahingoittaa myös muuten kuin nyrkein tai puukoin. Terveyden vahingoittaminen ilmenee usein vammana tai sairautena. Rangaistavaksi voi tulla teko, jonka seuraukset ilmenevät esimerkiksi mielisairauksena tai mielenterveyden häiriöinä.

Psyykkisen vamman aiheuttamaa pahoinpitelyä voi käytännössä esiintyä esimerkiksi koulu- tai työpaikkakiusaamisen yhteydessä sekä parisuhteissa. Henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi toisen julkisena nöyryyttämisenä, uhkailuna, kiristämisenä, vähättelynä tai kontrollina.

Oikeuskäytännössä on pohdittu sitä, täyttääkö henkinen väkivalta pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Turun hovioikeus on vuonna 2016 antamassaan tuomiossa katsonut miehen syyllistyneen naisen pahoinpitelyyn ruumiillista väkivaltaa tekemättä. Henkinen väkivalta ilmeni toistuvana haukkumisena, alistamisena, loukkaavana nimittelynä sekä uhkailuna. Mies oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa aviopuolisolleen sekä ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittanut aviopuolisonsa terveyttä. Miehen käyttämä henkinen väkivalta aiheutti naiselle ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Näin ollen hovioikeus katsoi, että naisen terveyttä oli vahingoitettu rikoslaissa tarkoitetulla tavalla myös muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä.

Uhrilla voi olla oikeus korvaukseen kokemansa henkisen väkivallan seurauksena. Vahingonkorvauslain nojalla vahingonkorvaus käsittää hyvityksen sekä henkilö- että esinevahingosta. Henkilövahingoissa on kyse ihmisen terveydentilan negatiivisesta muutoksesta. Henkilövahingolla tarkoitetaan näin ollen myös sellaista psyykkisen tilan häiriintymistä, joka on todettavissa lääketieteellisin keinoin.

Kun henkistä väkivaltaa tapahtuu itselle läheisen ihmisen taholta, sitä voi olla vaikeaa tunnistaa. Henkisen väkivallan uhreille on tyypillistä selittää toisen väkivaltaista käyttäytymistä omilla virheillään. Pelko ei kuitenkaan kuulu parisuhteeseen, töihin tai kouluun. Jos henkilö kokee itsensä uhatuksi ja jättää asioita sanomatta tai tekemättä pelon vuoksi on todennäköistä, että hän kokee henkistä vakivaltaa.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Alkoholia alaikäiselle tarjonnut tuomittiin alkoholirikkomuksesta ja pahoinpitelystä

Oulun käräjäoikeus tuomitsi viinaa alaikäiselle pojalle tarjonneen miehen alkoholirikkomuksesta ja pahoinpitelystä 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi mies tuomittiin korvaamaan pojalle kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta 800 euroa.

Mies oli tarjonnut 12-vuotiaalle pojalle puistossa alkoholia. Poika oli juopunut alkoholista, mennyt tajuttomaksi ja hänet oli pitänyt viedä sairaalaan. Sairaalassa pojan veren alkoholipitoisuudeksi oli mitattu 2,73 promillea. Asiassa esitettiin näyttönä pojan ja todistajien kertomukset tapahtumista. Vastaaja kertoi, ettei hän muistanut kyseisiä tapahtumia. Käräjäoikeus arvioi pojan kertomuksen uskottavuutta sekä sitä, oliko asiassa esitetty riittävä näyttö vastaajan syyllisyyden tueksi.

Käräjäoikeus katsoi, että alkoholi oli aiheuttanut pojalle merkittävän terveysriskin, joka olisi voinut uhata tämän henkeä. Käräjäoikeus totesi myös, että 12-vuotiaan lapsen kehitystaso sekä tieto- ja kokemuspiiri huomioon ottaen tämän ikäisen lapsen ei yleensä voida katsoa ymmärtävän alkoholin juomisesta aiheutuvia vaaroja terveydelle. Vastaajan oli puolestaan väkevää alkoholijuomaa antaessaan pitänyt ymmärtää, että se voisi vahingoittaa pojan terveyttä. 

Oulun käräjäoikeus 31.10.2016; Tuomio 16/145077; Asianro R 16/1628

Lähde: https://www.edilex.fi/uutiset/51193