Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopiminen perinnönjaon toteuttamisesta perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Sovintojako edellyttää yksimielisyyttä, joten yksikin erimielinen osakas voi estää jaon. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta. Sovintoratkaisun löytymiseksi suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken.

Lopulta perinnönjako on kuitenkin voitava toimittaa, vaikkei yhteisymmärrykseen päästäisi. Pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä, jolloin pesänjakaja suorittaa perinnönjaon. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa, suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen siitä, onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Mikäli ositus on jäänyt tekemättä ja avioerosta on aikaa vuosia, kuolinpesän todellista tilannetta voi olla myöhemmin hyvin hankalaa selvittää. Tämän välttämiseksi ositus kannattaa suorittaa mahdollisimman pian ositusperusteen syntymisen jälkeen.

Toimitusjaon etenemisestä

Pesänjakajan ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä löytämään jakoasiassa sovintoratkaisu neuvottelemalla pesän osakkaiden kanssa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy. Jos osakkaiden välillä taas on erimielisyyttä eikä sopua synny, pesänjakaja jakaa pesän lainsäädännön mukaan ja päätöksensä oikeudellisesti perustellen.

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset on täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, että pesä on selvitetty ja saatettu jakokuntoon, perunkirjoitus on toimitettu, pesän osakkaat on kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja ositus on toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Kun pesänselvittäjä ja -jakaja on sama henkilö, ositus ja perinnönjako ratkaistaan yleensä samassa asiakirjassa.

Jaossa on tyypillisesti paljon erilaisia ratkaistavia kysymyksiä

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluvat omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat kiistat johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On myös tyypillistä, että perinnönjaossa esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Avustajien käyttäminen perinnönjaossa voi nopeuttaa ja selkeyttää menettelyä huomattavasti.

Edunvalvoja ajaa alaikäisen tai muuten etuaan ajamaan kykenemättömän henkilön etua

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia.
Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus edunvalvojan päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä ja toimiva ratkaisu asiassa, jossa riita ei ole pitkittynyt. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät usein enää halua toimia rationaalisesti, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys.

Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta, jotta osakas saa realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllisen tilanteen.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!