Avainsana: perintöoikeus

10 KYSYMYSTÄ SATEENKAARIPERHEISTÄ

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää, että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville. Siten vuonna 2017 voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki, joka mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton, mahdollisti samalla heille perheen ulkoisen adoption.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esimerkiksi elatusvelvollisuuden) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö ja henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä hänelle näin ollen muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai vastaavasti lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa.  Nykyään lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että lapsen isyyttä ei ole todettu tai vahvistettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Lapsen synnyttäneelle on tullut antaa hedelmöityshoidoista annetun lain tarkoittamaa hedelmöityshoitoa. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tosiasiallinen vanhempi esimerkiksi juuri sateenkaariperheessä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Perinnönjako

Kuolinpesän perinnönjako tehdään yleisimmin osakkaiden välisellä sopimuksella. Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen, voidaan tarvittaessa hakea käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja. Sovinnollisessa jaossa prosessi on nopeampi ja huomattavasti edullisempi kuin ulkopuolista pesänselvittäjää ja -jakajaa käytettäessä. Vajaavaltaisen osakkaan etua ajamaan tarvitaan usein edunvalvojan sijainen, ja sovintosopimuksen tekemiseen vaaditaan myös Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Ennakkoperinnössä perittävä luovuttaa osan omaisuudestaan perilliselle jo elinaikanaan. Tämä saatu osa vähennetään lopullisessa perinnönjaossa ennakonsaajan osuudesta.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja. Tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Autamme ja neuvomme perinnönjaossa

Ota meihin yhteyttä ja anna meidän auttaa.

10 kysymystä perinnönjaosta

Vainajan kuoleman hetkellä syntyy jakamaton kuolinpesä, joka toimii niin kauan kuin perinnönjako päättyy. Kuolinpesän osakkaat toimivat kaikessa tasa-arvoisesti yhdessä. Kuolinpesän osakkaina ovat lakimääräiset perilliset, testamentin saajat, leski ja toissijaiset perilliset. Mikäli ei ole perillisiä, omaisuuden perii Suomen valtio. Leski ei peri omaisuutta vainajalta, jos vainajalla on rintaperillisiä.

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa vainajan läheinen henkilö eli se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä se on puoliso tai lapsi.

Perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat eli selvitetään kuolinpesän tilanne. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy luettelo perunkirjan sisältö- ja liitevaatimuksista. Kopio perukirjasta on toimitettava verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Perukirja laaditaan henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä kolmen kuukaudessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verottaja voi perustellusta syystä myöntää lisäaikaa, mistä on tehtävä hakemus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Verottaja määrää perintöveron saatuaan perunkirjan suorittamalla laskennallisen perinnönjaon. Vero määrätään perukirja-arvoista ottaen huomioon myös perinnönjakokirja. Mikäli verotus on määrätty väärin ja se johtuu puutteellisista tai virheellisestä tiedoista vainajan varallisuustilanteesta kuolinhetkellä, voi verotukseen hakea muutosta perusteoikaisulla. Tällöin aikaisempi perintöveron määrä voi muuttua.

Lähtökohtaisesti lapset perivät vanhempansa, ja perintö jaetaan pääluvun mukaan tasan. Laki suojaa lapsia takaamalla heille lakiosan. Laissa on säädetty erityisistä tilanteista, joissa lapsen voi jättää perinnöttä kirjaamalla se testamenttiin. Kynnys tähän on kuitenkin asetettu korkealle. Siten tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos perillinen on tahallisesti ja rikollisella teolla loukannut syvästi itse perittävää tai perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pelkkä väite testamentissa ei näistä riitä, vaan tämän on tullut todella tapahtua.

Mikäli testamenttia ei ole, perintö menee lakimääräisille perillisille. Henkilö voi määrätä testamentilla kenelle haluaa omaisuutensa menevän. Perijöinä voivat olla ihmisten lisäksi myös juridiset yhteisöt, kuten yritykset, yhdistykset tai säätiöt.

Perinnönjako on toimitettavissa sovinnollisesti sopimusjakona tai riitaisissa tapauksissa pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamassa toimitusjaossa. Pesä jatkaa jakamattomana niin kauan kuin jako on tehty. Jakokirja tai jakosopimus on toimitettava verottajalle.

Kuolinpesä loppuu, kun perintö on tullut kaikkiaan jaetuksi. Varsinainen jako on hyvä toimittaa vasta, kun jako on tullut lainvoimaiseksi. Tyytymätön osakas voi moittia niin sopimusjakoa kuin pesänjakajan suorittamaa jakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta jaon suorittamisesta. Osakkaat voivat myös luopua moiteoikeudestaan, jolloin jako saa lainvoiman heti, kun kaikki osakkaat ovat sen hyväksyneet.

Varsinainen jako toimitetaan yleensä vasta, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi. Siten nopein ja edullisin tie on sopia asia osakkaiden kesken niin, että osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Sopimusjakokirjan laatimisessa on hyvä käyttää lakimiestä.

Tule asiakkaaksemme ja aloita täyttämällä esitietolomake

Perintöasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Miten nopein, helpoin ja edullisin perinnönjako tehdään?

  • Sopikaa osakkaiden kesken miten pesä jaetaan
  • Yhteys Anniaan ja ajan varaus
  • Kaikki asiakirjat toimitetaan samalla kertaa
  • Laaditaan kirjallisesti ja toimitetaan etukäteen kaikki tieto perinnönjaosta
  • Laaditaan kirjallinen perinnönjakosopimus Anniassa
  • Allekirjoitetaan jakosopimus
  • Toimitetaan jakosopimus viranomaisille ja pankkiin, jolla mahdolliset varat jaetaan
  • Kuolinpesä päättyy

Miten riitainen kuolinpesä jaetaan?

  • Yhteys Anniaan, joko avustamme tai toimimme pesänselvittäjä- ja jakajana
  • Haetaan pesänselvittäjä- ja jakaja kuolinpesään
  • Kun määräys tulee, pesän hoito siirtyy pesänselvittäjälle, tällöin osakkaiden ei tarvitse hoitaa yhdessä käytännönasioita
  • Pesänselvittäjä hoitaa käytännön asiat kuolinpesässä
  • Järjestetään pesänselvityskokous tai useampi
  • Pesänselvittäjä selvittää pesän jakokuntoon
  • Jos sovintoa ei synny, pesänjakaja jakaa pesän antamalla jakoratkaisun
  • Varallisuuden tilitys osakkaille
  • Kuolinpesä päättyy

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Mitä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet? Pahimman varalle on järkevää varautua, vaikka olisikin helpompaa vain olla ajattelematta koko asiaa.

Perunkirjoitus saattaa tuntua kovin haastavalta, monien muiden hoidettavien asioiden ohella. Lue lisää ja anna meidän olla apunasi.

Kokeneet asiantuntijamme auttavat ja neuvovat jakokirjan laatimisessa sekä opastavat tilanteessa, jossa kuolinpesään on määrätty pesänjakaja.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!