Avainsana: rikosprosessi

Rikosasian käsittely oikeudessa

Kun syyttäjä on vienyt asian oikeuden käsiteltäväksi, päättää oikeus tavallisesti istuntopäivästä. Joissain vähäisemmissä rikoksissa asia voidaan asianosaisten suostumuksella käsitellä kirjallisessa menettelyssä, mutta pääsääntöisesti rikosasiat käsitellään tuomioistuimessa pääkäsittelyssä. Asianosaisilla on oikeus olla paikalla ja tuomioistuin kutsuu heidät istuntoon. Joskus asianosaiset kutsutaan istuntoon henkilökohtaisesti tai avustajan edustamana sakon uhalla. Näin toimitaan, kun oikeus katsoo henkilön läsnäolon olevan välttämätöntä asian selvittämiseksi.

Rikosasian käsittelyssä syyttäjällä on suuri rooli käsittelyn eteenpäin viemisessä, vaikka tuomari käyttääkin oikeudessa viimesijaista valtaa. Istunnossa kummallakin osapuolella on mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta ja kommentoida toisen osapuolen esittämiä seikkoja ja todisteita. Myös todistajia kuullaan tarvittaessa ja molemmilla osapuolilla on oikeus ilmoittaa todistajia kuultavaksi oikeuteen.

Asian pääkäsittelyn jälkeen oikeus antaa ratkaisunsa joko heti istunnon jälkeen tai harkintaa vaativissa asioissa myöhemmin kirjallisena. Oikeus on ratkaisussaan sidottu lakiin ja sen tulee ratkaista asia esitetyn näytön ja lain perusteella.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Mitä rikosasiassa tapahtuu esitutkinnan jälkeen? Syyttäjän syyteharkinta

Kun poliisi on suorittanut rikosasiaan liittyvän esitutkinnan, rikosasia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää, nostaako hän epäillystä rikoksesta syytteen vai ei. Syyttäjän on lain mukaan nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Mikäli syyte päätetään nostaa, syyttäjä laatii tapauksesta haastehakemuksen, jossa hän kuvailee, mitä rikosta syyte koskee. Kuvauksessaan syyttäjä kertoo mitä asiassa on hänen tietojensa mukaan tapahtunut ja kertoo, mikä rikos on hänen mielestään kyseessä. Tämän jälkeen asia etenee tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Syyttäjä voi kuitenkin monessa erilaisessa tilanteessa jättää syytteen nostamatta. Tällöin hän laatii kirjallisen päätöksen syyttämättä jättämisestä ja perustelee siihen johtaneet syyt. Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu. Päätös perusteluineen toimitetaan syyttämättä jätetylle epäillylle sekä asianomistajalle eli uhrille. Asianomistajalla on oikeus itse nostaa syyte rikoksesta, vaikka syyttäjä olisi päättänyt jättää syytteen nostamatta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että asian vieminen oikeuteen ilman syyttäjän myötävaikutusta lisää asianomistajan kuluriskiä ja sitä kannattaakin harkita aina tarkoin.

Syyttäjä jättää syytteen nostamatta, jos rikokseen epäillyn syyllisyydestä ei ole riittävää näyttöä. Useimmiten syyte on siis nostettava, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi. Syyttäjä voi kuitenkin luopua myös näissä tilanteissa syytteen nostamisesta harkinnanvaraisella perusteella, jos esimerkiksi rikos on vähäinen, rikoksesta epäilty on alaikäinen, asian jatkamisen kustannukset tulisivat kohtuuttomiksi tai jos rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomana tai se ei olisi tarkoituksenmukainen.

Rikoksen vähäisyyden perusteella syyttämättä jättäminen edellyttää, että rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja että rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Vähäisyyden arvioinnissa mittapuuna käytetään epäillyn rikoksen vertaamista saman rikoslajin eli esimerkiksi näpistyksen normaalitapaukseen.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rikosprosessin kulku – esitutkinta

Rikosprosessi alkaa, kun poliisi on joko itse havainnut epäillyn rikoksen tai joku on tehnyt asiasta ilmoituksen. Poliisi alkaa tällöin tutkia asiaa ja kuulustelee siihen mahdollisesti liittyviä henkilöitä tai henkilöitä, jotka ovat kuulleet tai nähneet jotain asiaan liittyvää. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisille sähköisesti tai menemällä henkilökohtaisesti poliisilaitokselle. Poliisin tutkinnan keinot vaihtelevat sen mukaan, millaista rikosta epäillään. Poliisilla on valta käyttää esitutkinnan aikana pakkokeinoja, kuten ottaa henkilö putkaan säilöön, mutta näiden keinojen käyttö ja niiden rajat on tarkasti säännelty.


Joskus väitetty rikos voi olla jo lähtökohtaisesti vanhentunut tai käy ilmi, ettei rikosta ole koskaan tapahtunut. Tällöin poliisi ei jatka esitutkintaa.


Esitutkinnasta tehdään esitutkintapöytäkirja, johon kirjataan esitutkinnan tulokset eli se, mitä asiassa on selvinnyt. Siitä tulee ilmi kuultujen henkilöiden kertomukset, todistusaineisto, mahdolliset kuvat rikospaikalta ja poliisin näkemys rikosnimikkeistä. Jos poliisi katsoo, että asiassa on syytä epäillä rikosta, siirretään asia syyttäjälle syyteharkintaan.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Rikoksen uhri – tiedätkö miten toimia?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita siitä mahdollisimman nopeasti poliisille tekemällä rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä monella eri tapaa. Voit esimerkiksi mennä poliisiasemalle tai ilmoittaa rikoksesta sähköisesti osoitteessa https://poliisi.fi/tee-rikosilmoitus.

Jos kyse on esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tai muusta sellaisesta rikoksesta, josta sinulle on aiheutunut vammoja, sinun tulisi mennä lääkäriin mahdollisimman nopeasti ja mikäli mahdollista, ottaa valokuvia vahingoista. Lääkärintodistuksen hankkiminen on tärkeää asiaan liittyvän todistelun kannalta. Jos tapahtumalla on todistajia, ota ylös heidän yhteystietonsa. Kaikki mahdolliset todisteet tapahtumista on hyvä kerätä talteen. Esimerkiksi puhelimesta tai internetistä löytyvä todistelu tulisi tallentaa siten, ettei se häviä rikosprosessin aikana.

Avustajan ottaminen on hyvin suositeltavaa jo rikosprosessin alkuvaiheessa. Avustamme mielellämme jo rikosilmoituksen tekemisessä. Hyvin tehty tutkintapyyntö edesauttaa toivotun lopputuloksen saavuttamista ja tutkinnan etenemistä.

Miten rikosprosessi etenee?

Rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön saatuaan poliisi käynnistää esitutkinnan, jossa selvitellään rikosta tarkemmin. Esitutkinnassa poliisi kuulustelee tarkemmin kaikkia osapuolia sekä mahdollisia todistajia ja kerää todistusaineistoa. Asian selvittämistä edesauttaa, että poliisille toimitetaan kaikki saatavissa oleva materiaali.

Asianomistajan on ilmoitettava, vaatiiko hän rangaistusta ja vahingonkorvausta. Esitutkinnan valmistuttua asia etenee syyttäjälle, joka harkitsee, nostetaanko asiassa syyte. Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, rikoksen uhri voi itse sitä ajaa, mutta hävitessään uhrilla on velvollisuus korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Silloin kun syyttäjä ajaa syytettä, ei rikoksen uhri joudu korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.

Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot rikoksen uhrille. Vaatimus vahingonkorvauksista on ilmoitettava esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimessa. Vahingonkorvausta voidaan vaatia esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakuluista, rikkoontuneesta tai anastetusta omaisuudesta, sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Joissakin rikoksissa korvausta voidaan vaatia myös henkisestä kärsimyksestä. Vahingonkorvauksia ei tuomita, mikäli niitä ei erikseen vaadi, eikä niitä voida tuomita enempää kuin on vaadittu.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksessa on annettu suosituksia vahingonkorvausten määristä esimerkiksi tilapäisen haitan ja kärsimyksen osalta. Vaatimusten tulisi perustua suosituksiin. Viimeistään silloin, kun vahingonkorvausvaatimukset pyydetään, on suositeltavaa olla yhteydessä asiamieheen, jotta korvausvaatimukset tulisi laadittua oikein ja saataisiin hankittua lisätodistelua vaadittujen määrien tueksi. Jos rikoksentekijältä ei saada perityksi vahingonkorvauksia, rikoksen uhri voi hakea ja saada joitakin tuomioistuimen määräämiä korvauksia Valtiokonttorilta. Haemme korvaukset yleensä asiakkaan puolesta.

Jos kyseessä on seksuaalirikos, lähisuhdeväkivalta- tai muu väkivaltarikos, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä uhrille tukihenkilön ja avustajan, joiden palkkio maksetaan uhrin tuloista riippumatta valtion varoista. Tällöin oikeudenkäynti on uhrille ilmainen. Usein myös kotivakuutuksen liitteenä oleva oikeusturvavakuutus korvaa oikeudenkäynnin kustannukset. Yleensä rikoksentekijä velvoitetaan vaatimuksesta korvaamaan nämä kustannukset. Vähä- tai keskituloisena voit olla myös oikeutettu valtion maksamaan ilmaiseen oikeusapuun. Kartoitamme sinulle nämä vaihtoehdot yhdessä.