Avainsana: tapaamisoikeus

Lapsen oikeuksista huoltoon, asumiseen ja tapaamisiin liittyvissä asioissa

Lapsella oikeus tavata läheistä henkilöä

Tapaamisoikeus on voitu lapsen vanhemman ohella vahvistaa myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Edellytyksenä on, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava, vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut lapsen elämään lähes päivittäin.

Vieraannuttamisen ehkäiseminen

Kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä

Viimeaikaisten lakiuudistusten tavoitteena on ollut vahvistaa lapsen osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyssä. Uudistusten tarkoituksena on ollut parantaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Tästä johtuen huoltajien on selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehdessään. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla

Joskus tapaamiset eivät toteudu kuten osapuolten välisessä sopimuksessa on sovittu tai kuten käräjäoikeus on antamassaan päätöksessä määrännyt. Toinen vanhemmista saattaa jatkuvasti peruuttaa tai siirrellä toisen vanhemman kanssa sovittuja tapaamisia ilman perusteltua syytä. Tällaisessa tapauksessa, kuten myös lapsen asumista tai huoltoa koskevissa tilanteissa voi tuomioistuimelta hakea täytäntöönpanon tehostamista. Täytäntöönpanon toimittamiseksi voidaan määrätä, että vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan lapsi tai vaihtoehtoisesti lapsi määrätään noudettavaksi. Autamme tarvittaessa niin asian ajamisessa tai perustelujen laatimisessa kuin sovittelussa.

Täytäntöönpanon tehostamisen yhteydessä on tuomioistuimelta mahdollista pyytää vähissä määrin myös täsmennystä osapuolten väliseen sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Tällöin arvioidaan, miksei tapaamiset ole toteutuneet ja huomioidaan myös lapsen mielipide. Tapaavaa vanhempaa ei voida kuitenkaan velvoittaa tapaamaan lastaan.

Asia on laitettava vireille hakemuksella.

Usein asia siirretään käräjäoikeuden toimesta ensin täytäntöönpanosovitteluun ja asiaan määrätään sovittelija. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, jatketaan käsittelyä käräjäoikeudessa.

Mikäli sovittuja tapaamisjärjestelyitä ei ole mahdollista toteuttaa, voivat vanhemmat yhteisymmärryksessä sopia myös tilapäisesti poikkeavista ratkaisuista tai niihin voi hakea oikeudelta muutosta. Tapaamisjärjestelyitä pohtiessa tulee aina huomioida lapsen etu. Autamme sinua tarvittaessa koko asian käsittelyn ajan.

Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

LAPSEN TAPAAMISOIKEUS

Lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Lisäksi laki edellyttää, että vanhempien tulee myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhemman tulisi myös kasvatustehtävässään välttää kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lapselle on mahdollista vahvistaa myös oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Esimerkkinä mainittakoon sijaisvanhempi, vanhemman entinen puoliso tai samassa taloudessa asuneet isovanhemmat. Tuomioistuin voi vahvistaa edellä mainitun tapaamisoikeuden. Asiaa tulee arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Toinen vanhempi on tällöin velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos velvoite laiminlyödään, voi tuomioistuin tuomita uhkasakon maksettavaksi. Uhkasakkoa ei kuitenkaan tuomita, jos vanhemmalla on ollut hyväksyttävä syy jättää velvoite noudattamatta.

Aiemmin sattuneiden tapausten osalta esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa isän tullessa hakemaan lasta tapaamiseen, äiti ei ollut avannut ovea tai lapsi ei ollut odottanut isäänsä sovitussa paikassa. Isän terveydentilaan liittyvät seikat, alkoholinkäyttö ja aikaisempi rikollisuus, jotka olivat olleet tiedossa jo tapaamisoikeudesta määrättäessä, eivät muodostaneet hyväksyttävää syytä äidin toiminnalle. Tapauksessa kuitenkin katsottiin, että 9-vuotiaan lapsen tahdolla oli asiassa merkitystä.

Yhdeksänvuotiasta lasta ei yleisesti ottaen voida pitää riittävän kehittyneenä päättämään itse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta asiasta. Tässä tapauksessa kuitenkin katsottiin uskottavasti näytetyksi, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa, eikä lapsen mielipiteeseen oltu vaikutettu. Lapsen tahto muodosti siten hyväksyttävän syyn sille, ettei äiti ollut noudattanut velvollisuuttaan myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Tästä johtuen myötävaikutusvelvollisuutta ei voitu edellyttää täytäntöönpantavaksi pakolla, eikä äidille siten määrätty uhkasakkoa.

Rovaniemen hovioikeus 2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781. Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.edilex.fi/uutiset/52234

Lapsen tapaamisoikeus – isovanhempi tai muu läheinen henkilö

Merkityksellisten ihmissuhteiden vaaliminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä, mutta myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava. Kysymys lapsen oikeudesta tavata läheisiä henkilöitä konkretisoituu erityisesti lapsen tapaamisoikeudesta päätettäessä. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus läheiseen suhteeseen vanhempansa kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Näin ollen tapaamisoikeus perinteisesti solmitaan lapsen ja hänen vanhempansa välille.

On mahdollista, että lapsi on erityisen läheinen myös jonkun muun henkilön, kuin vanhempansa kanssa. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi lapsen isovanhempi, sijaisvanhempi taikka isä- tai äitipuoli. Vuodesta 2019 lähtien laki on mahdollistanut tapaamisoikeuden vahvistamisen myös muun henkilön kuin vanhemman ja lapsen välille. Lapselle voidaan vahvistaa tuomioistuimessa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

Tapaamisoikeus voidaan näin ollen vahvistaa esimerkiksi lapsen ja hänen isovanhempansa välille, jos isovanhempi on lapselle erityisen läheinen henkilö. Jotta henkilö voidaan katsoa lapselle erityisen läheiseksi, edellyttää se pitkäaikaista, tiivistä ja läheistä kanssakäymistä, lähes huoltajuuteen verrattavissa olevaa suhdetta. Esimerkiksi aiempi asuminen samassa taloudessa on vahva osoitus suhteen läheisyydestä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Harkittaessa tapaamisoikeuden vahvistamista tulee huomioida ennen kaikkea lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset. Varsinkin vanhemman lapsen osalta merkitystä annetaan sille, kokeeko lapsi kyseisen henkilön hänelle erityisen läheisenä. Koska kyseessä on suhteellisen tuore lakimuutos, on oikeuskäytäntö näissä asioissa vielä vakiintumatonta.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen vieraannuttaminen

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Lapsen vieraannuttaminen

Vanhempien erot muuttavat perhe-elämää ja vaativat myös lapselta sopeutumista uuteen arkeen. Jotkut erot saattavat johtaa tilanteeseen, jossa toinen vanhempi pyrkii tahallaan etäännyttämään lasta tämän toisesta vanhemmasta. Tällöin puhutaan vieraannuttamisesta. Vieraannuttaminen voi tapahtua esimerkiksi manipuloimalla lasta eri tavoin, kuten luomalla kielteisiä mielikuvia toisesta vanhemmasta, tai estämällä tapaamisten toteutumisen. Vieraannuttaminen edellyttää, että lapsen ja vanhemman suhde on aiemmin ollut myönteinen.

Vieraannuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Lapsi saa toisesta vanhemmastaan kielteisen näkemyksen ja asettaa vanhemmat vastakkainasetteluun, jossa toinen on hyvä ja toinen paha. Myöhemmin lapsi saattaa kokea pettäneensä vanhempansa osallistuessaan vieraannuttamiseen. Tämän vuoksi lapsi saattaa elämänsä aikana kokea esimerkiksi syyllisyyttä ja itseinhoa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tapaamisia rajoitettaessa ei aina ole kyseessä vieraannuttaminen. Vanhempi saattaa vain aidosti olla huolissaan lapsen hyvinvoinnista ja haluaa vain suojella lasta. Lapsen kieltäytyessä tapaamisesta, saattaa sen sijaan taustalla olla jo entuudestaan huonot välit vanhempaan tai huonot kokemukset aiemmista tapaamisista. Loppuen lopuksi tuomioistuimessa käsiteltävissä tapauksissa kyse onkin siitä, ovatko vanhemmat toimineet tilanteessa lapsen edun mukaisesti.

Eroriidassa, mikäli lapset reagoivat tilanteessa, on kyse aina haastavasta riitatilanteesta, johon tulee ottaa avuksi lapsiasioihin perehtynyt asianajaja. Tällöin on tärkeä osata arvioida tilannetta oikein ja osata esittää vanhemmalle ne seikat, joihin asianajo olisi hyvä perustaa aina kussakin tapauksessa.

Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Rikosasiat ja lähestymiskielto

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Uhrin eli asianomistajan avustaminen

Rikoksen uhriksi voi joutua yllättäen, vaikka itse olisi täysin syytön ja ulkopuolinen. Rikoksen uhrilla eli asianomistajalla ei välttämättä ole voimavaroja vaatia hänelle kuuluvaa oikeudellista apua tai korvausta. Siksi hän tarvitsee vierelleen välittävän ja osaavan avustajan, varsinkin vakavimmissa rikoksissa. Rikoksesta on saattanut aiheutua sekä taloudellisia tappioita että vammoja, joista asianomistajalla on oikeus vaatia korvausta. Kokenut avustaja varmistaa, että korvausvaatimus tulee laadittua oikein.

Näin rikosasian käsittely etenee – katso infografiikka klikkaamalla

Pohditko asianajokuluja?

Tiesitkö, että seksuaalirikoksen uhrilla ja läheisen tekemän väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus avustajaan, jonka palkkio maksetaan valtion varoista. Kaikissa rikoksissa uhrilla eli asianomistajalla on oikeus saada korvaus asianajokuluistaan vastapuolelta, jos tämän katsotaan syyllistyneen rikokseen. Myös kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus voi korvata lakimieskulut oikeudessa.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi tai todistajaksi, katso myös www.riku.fi (Rikosuhripäivystys).

Epäillyn tai syytetyn eli vastaajan avustaminen

Vastaajan eli rikoksesta epäillyn tai syytetyn on hyvä hankkia avustaja jo esitutkintavaiheessa, varmistamaan oman oikeusturvansa toteutuminen. Jos epäillystä rikoksesta voi seurata vähintään neljä kuukautta vankeutta tai vangitsemisen edellytykset täyttyvät, on epäillyllä oikeus saada puolustaja, jonka hän saa itse valita. Meillä on laaja kokemus vastaajan avustamisesta eri oikeusasteissa.

Oletko epäiltynä tai syytettynä rikoksesta?

Ammattitaitoinen avustaja valvoo sinun oikeuksiasi heti rikosprosessin alusta alkaen, kun otat yhteyttä mahdollisimman pian.

Lähestymiskielto

Oman turvallisuuden järkkyminen on iso asia. Jos pelkäät turvallisuutesi puolesta, voit hakea suojaksesi lähestymiskieltoa. Se tarkoittaa, että henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi suojaamiseksi uhan aiheuttajaa kielletään ottamasta sinuun  yhteyttä. Useimmiten lähestymiskielto liittyy entisen puolison aiheuttamaan väkivallan uhkaan, mutta sitä voidaan hakea myös ketä tahansa muuta henkilöä vastaan, jos perusteet ovat olemassa.

Kaipaatko apua lähestymiskiellon hakuun?

Meillä on kokemusta monista, hyvin erilaisista lähestymiskieltotapauksista. Autamme sinua mielellämme – ota yhteyttä.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!

Perheasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Avioehto on järkevää laatia, kun elämä on sopuisaa. Silloin usein ajatellaan yhteisesti molempien puolisoiden etua.

Myös avoliiton purkautuessa on mahdollista vaatia hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Juristin avulla laadittu ositussopimus varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus herättävät kysymyksiä erotilanteessa. Tavoitteemme on, että ratkaisu turvaa lapselle myönteiset ja läheiset suhteet hänen molempiin vanhempiinsa. Sisältö on päivitetty vastaamaan 1.12.2019 voimaan tulleita lapsenhuoltolain muutoksia.

Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Autamme kaikissa isyyteen liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!