Avainsana: tapaamisoikeus

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädäntö uudistuu vuoden 2019 aikana. Lakiin lisätään esimerkiksi lapsen vanhempia velvoittavia asioita. Myös lapselle tärkeän henkilön tapaamisoikeus olisi mahdollista vahvistaa. Nykyisin yleistynyt vuoroasuminen kirjataan uudistuksen myötä lakiin. Lisäksi lasten huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien kierre halutaan katkaista.

Lapsen oikeudet – vanhempien velvollisuudet

Uudistuksen myötä lakiin lisätään vanhempien velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Toinen lakiin lisättävä velvollisuus vanhemmille koskee lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Tämä tarkoittaa, että vanhempien tuleemyötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Laissa kielletään myös epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Vuoroasuminen

Viime vuosina yleistynyt lapsen vuoroasuminen lisätään nyt lakiin. Asumisratkaisun valintaan vaikuttaisivat kuitenkin lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Vuoroasumisessakin lapsella voisi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lakimuutos ei siis vaikuttaisi etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistuksen myötä lapselle on mahdollista vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voisi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Nykyisen vain lapsen ja vanhemman välille vahvistetun tapaamisoikeuden voisi jatkossa vahvistaa esimerkiksi sijaisvanhemmille, vanhemman entiselle puolisolle tai samassa taloudessa asuneille isovanhemmille. Tuomioistuin voisi vahvistaa tapaamisoikeuden ja se tulisi arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Huoltoriitojen kierteen katkaiseminen

Toistuvat huoltoriidat ovat lapsen kannalta vahingollisia ja kuormittavat koko perhettä. Uudistuksen myötä toistuvien oikeudenkäyntien kierteen katkaisemiseksi tuomioistuimen tulisi hylätä asiaan liittyvä muutoshakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos hakemukselle ei ole selvää perustetta. Päätettäessä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tulisi nykyistä paremmin huomioida vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle. Asian ratkaisussa olisi myös kiinnitettävä huomioita siihen, mikä vaihtoehto voisi parhaiten turvata lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen. Suuri painoarvo tulisi antaa myös tapaamisoikeuden ja lapselle läheisten ihmissuhteiden kunnioittamiselle.

Rikosasiat ja lähestymiskielto

Uhrin eli asianomistajan avustaminen

Rikoksen uhriksi voi joutua yllättäen, vaikka itse olisi täysin syytön ja ulkopuolinen. Rikoksen uhrilla eli asianomistajalla ei välttämättä ole voimavaroja vaatia hänelle kuuluvaa oikeudellista apua tai korvausta. Siksi hän tarvitsee vierelleen välittävän ja osaavan avustajan, varsinkin vakavimmissa rikoksissa. Rikoksesta on saattanut aiheutua sekä taloudellisia tappioita että vammoja, joista asianomistajalla on oikeus vaatia korvausta. Kokenut avustaja varmistaa, että korvausvaatimus tulee laadittua oikein.

Näin rikosasian käsittely etenee – katso infografiikka klikkaamalla

Pohditko asianajokuluja?

Tiesitkö, että seksuaalirikoksen uhrilla ja läheisen tekemän väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus avustajaan, jonka palkkio maksetaan valtion varoista. Kaikissa rikoksissa uhrilla eli asianomistajalla on oikeus saada korvaus asianajokuluistaan vastapuolelta, jos tämän katsotaan syyllistyneen rikokseen. Myös kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus voi korvata lakimieskulut oikeudessa.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi tai todistajaksi, katso myös www.riku.fi (Rikosuhripäivystys).

Epäillyn tai syytetyn eli vastaajan avustaminen

Vastaajan eli rikoksesta epäillyn tai syytetyn on hyvä hankkia avustaja jo esitutkintavaiheessa, varmistamaan oman oikeusturvansa toteutuminen. Jos epäillystä rikoksesta voi seurata vähintään neljä kuukautta vankeutta tai vangitsemisen edellytykset täyttyvät, on epäillyllä oikeus saada puolustaja, jonka hän saa itse valita. Meillä on laaja kokemus vastaajan avustamisesta eri oikeusasteissa.

Oletko epäiltynä tai syytettynä rikoksesta?

Ammattitaitoinen avustaja valvoo sinun oikeuksiasi heti rikosprosessin alusta alkaen, kun otat yhteyttä mahdollisimman pian.

Lähestymiskielto

Oman turvallisuuden järkkyminen on iso asia. Jos pelkäät turvallisuutesi puolesta, voit hakea suojaksesi lähestymiskieltoa. Se tarkoittaa, että henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi suojaamiseksi uhan aiheuttajaa kielletään ottamasta sinuun  yhteyttä. Useimmiten lähestymiskielto liittyy entisen puolison aiheuttamaan väkivallan uhkaan, mutta sitä voidaan hakea myös ketä tahansa muuta henkilöä vastaan, jos perusteet ovat olemassa.

Kaipaatko apua lähestymiskiellon hakuun?

Meillä on kokemusta monista, hyvin erilaisista lähestymiskieltotapauksista. Autamme sinua mielellämme – ota yhteyttä.

Perheasiat

Avioero, avoero ja ositus

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Omaisuudesta tulee tehdä ositus tai erottelu, josta eroavat puolisot voivat sopia keskenään. Puolisoiden omaisuuden ja velkojen jakamisesta on hyvä laatia kirjallinen ositussopimus. Sen laatiminen juristin avulla varmistaa, että ositussopimus täyttää lain sille asettamat vaatimukset.

Avioeron vaiheet infografiikkana – klikkaa isommaksi

Erityisesti riitatilanteissa tarvitaan asiantuntemusta osituksessa, jotta varmistetaan taloudellisten asioiden oikeudenmukainen jako. Tarvittaessa opastamme neuvottelemaan osituksesta ja valvomme, että solmittava ositussopimus on asiakkaamme etujen mukainen. Mikäli ositusta varten joudutaan määräämään pesänjakaja, avustamme joka vaiheessa ja tarvittaessa toimimme myös pesänjakajana.

Tiedätkö oikeutesi erotilanteessa?

Ota meihin yhteyttä tasapuolisen osituksen laatimiseksi.

Avoero

Avoliiton päättyessä ei toimiteta ositusta, vaan pääsääntöisesti kumpikin puoliso saa sen omaisuuden, joka hänelle omistajana kuuluu. Kuitenkin, mikäli jompikumpi puolisoista on saanut perusteetonta etua toisen kustannuksella, voi omaisuuden jaon kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen joutuva puoliso olla oikeutettu saamaan hyvitystä puolisoltaan.


10 kysymystä erosta

”Onko avioerossa aina puolen vuoden harkinta-aika?”

Katso juristin vastaukset kymmeneen yleisimpään kysymykseen erosta.

Avioerohakemuksen voi toimittaa asuinpaikan mukaan lähimpään käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse tai sähköpostina.

Kyllä, avioeroa voi hakea joko toinen puoliso yksin tai molemmat puolisot yhteisesti. Toisin sanoen toinen puoliso ei voi estää avioeroa kieltäytymällä jättämästä avioerohakemusta.

Nykyisin avioerohakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa syytä erolle.

Tämäkin asia voidaan puolisoiden kesken sopia. Viimekädessä asia voidaan jättää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Ei, jos puolisot ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta, voi käräjäoikeus tuomita heidät avioeroon ilman harkinta-aikaa. Tämä erillään asuminen tulee kuitenkin jollain tavalla osoittaa. Tällaisessa tilanteessa on usein hyvä turvautua lakimiehen apuun.

Lähtökohta on, että kumpikaan puoliso ei saa hyötyä avioerosta. Avioero-osituksessa voidaan huomioida puolisoiden kerryttämä omaisuus ennen avioliittoa. Erityisesti saatetaan huomioida tilanne, jossa avioliitto on kestänyt hyvin lyhyen aikaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puolison panos yhteiselämään voi olla muutakin kuin rahallista. Oleellista on, että tällaisen tilanteen huomioimista osituksessa pitää osata vaatia.

Puolisoiden välillä olisi hyvä laatia avioehtosopimus avioliiton solmimisen yhteydessä. Asiantunteva lakimies, joka huomioi molempien puolisoiden tarpeet, voi tällaisen sopimuksen laatia.

Puolisot voivat yhteisesti sopia lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta ja elatuksesta. Lähtökohtaisesti ja lapsen etua ajatellen asioiden sovinnollinen ratkaiseminen on aina paras vaihtoehto. Viimekädessä käräjäoikeus tekee päätöksen asiasta ja molempien vanhempien tulee sitä noudattaa.

Normaalitilanteessa hieman yli puoli vuotta, mutta riitaiset tapaukset saattavat kestää useita vuosia.

Avioerohakemuksen voi perua harkinta-ajan kuluessa ennen kuin käräjäoikeus on tuominnut puolisot avioeroon. Hakemuksen voi peruuttaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti käräjäoikeuteen. Tämä peruutusilmoitus pitää molempien puolisoiden allekirjoittaa.

Lapset erotilanteessa

Vanhempiensa eron kokee Suomessa vuosittain noin 40 000 lasta. Eron aiheuttamaa stressiä ei voi kokonaan välttää, mutta sitä voi vähentää huomattavasti hyvällä sopimisella ja lapsen edun mukaisilla järjestelyillä. Nämä helpottavat myös vanhempien jaksamista.

Huoltajuus, tapaaminen ja elatus

Erotilanteessa tulee pohdittavaksi, miten lapsen asuminen, tapaaminen ja elatus järjestetään. Huoltajuus säilyy yleensä molemmilla vanhemmilla, mutta joissakin tilanteissa yksinhuoltajuus on lapsen edun mukainen ratkaisu. Vuosien mittaan elämäntilanteet muuttuvat ja saatetaan tarvita muutoksia sovittuihin järjestelyihin tai jo kertaalleen sovituista asioista voi syntyä erimielisyyttä.

TOP 5: Yleisimmät kysymykset elatusavusta

Elatusavun määrää arvioidaan käyttäen apuna Oikeusministeriön julkaisemaa ohjetta lapsen elatusavusta. Arvioinnissa otetaan huomioon perheen tiedossa olevat olosuhteet. Elatusavun määrään vaikuttavat kummankin vanhemman tulot ja menot, uusi elämäntilanne, lapsen ikä ja erityistarpeet. Lopulta asiassa mietitään kohtuullisuutta. Yleensä elatusapu määrätään 18 ikävuoteen asti, ja sitä voidaan myös porrastaa esimerkiksi lapsen iän mukaisen tarpeen kasvaessa.

Elatusapua haetaan oikeuden kautta yleensä hyvin riitaisissa tilanteissa, joissa asioita ei saada sovittua ja vanhempien välit ovat tulehtuneet. Lastenvalvojalla ei ole avustajaa mukana, ja riitaisissa tilanteissa sovintoon on hyvin vaikea päästä, varsinkin jos toinen osapuoli ei suostu esittämään tuloista ja menoista tositteita. Kun elatusapu haetaan oikeudesta ja käytetään avustajaa, on riidan kehittyminen epätodennäköisempää kuin tilanteessa, jossa vanhemmat yrittävät sovitella asiaa keskenään tai lastenvalvojan luona. Oikeudessa tiedot on esitettävä tai tuomioistuin määrää elatusavuksi vaaditun määrän. Yleensä etävanhemman on vaikea hyväksyä elatusapua, koska sen ei koeta kohdistuvan ainoastaan lapsen hyväksi. Avustajat pyrkivät aina sovittelemaan asiaa ja saamaan järkevän ratkaisun.

Lastenvalvoja ja oikeusprosessi ovat valinnaisia tapoja elatusavun hakemisessa. Varsinkin riitaisissa tilanteissa, joissa sovinto on varsin epätodennäköinen, tuomioistuinprosessi on hyvä tapa varmistaa elatus lapselle. Tuomioistuin vahvistaa elatusavun vireille tulopäivästä eli kun hakemus saapuu oikeudelle, siten asian pitkittyminen voi aiheuttaa elatusavun menetyksiä. Tuomioistuin voi vain erityisestä syystä määrätä elatusapua maksettavaksi takautuvasti. Siten niin kauan kuin sovintoa yritetään lastenvalvojalla ei ole takeita saada elatusapua ja lastenvalvojalla vahvistettu elatusapu edellyttää aina sovintoa.

Hakemus voidaan laittaa vireille joko lähivanhemman tai lapsen nimissä. Mikäli lapsilla ei ole tuloa tai varallisuutta, he saavat yleensä valtion maksaman ilmaisen oikeusavun, jolloin oikeudenkäynti ei aiheuta lähivanhemmalle kustannuksia. Avustaja hoitaa myös oikeusavun hakemisen. Jos oikeusturvavakuutus on voimassa, voi se elatusapuasiassa korvata niin lähi- kuin etävanhemman oikeudenkäyntikuluja. Lasta ei yleensä velvoiteta korvaamaan toisen vanhemman oikeudenkäyntikuluja, vaikka toinen vanhempi niin vaatisi. Etävanhempi saatetaan velvoittaa korvaamaan lapsen tai lähivanhemman oikeudenkäyntikuluja hävitessään asian.

Kun asia tulee haastehakemuksella vireille käräjäoikeuteen, se saatetaan toiselle osapuolelle tiedoksi ja pyydetään vastausta asiaan. Tämä prosessi kestää yleensä muutamia kuukausia ja voi myös venyä, riippuen asian laajuudesta. Asia voidaan ratkaista kirjallisesti tai suullisessa istunnossa, riippuen asiasisällöstä ja muun muassa todistelun laadusta. Kirjallinen menettely on aina nopeampi. Asia voidaan myös sopia asiamiesten välityksellä. Tällöin käräjäoikeus vahvistaa osapuolten sovinnon ja asia saadaan nopeammin ratkaistua. Vaikka prosessissa menisi aikaa, elatusapu määrätään vaadittaessa aina vireille tulosta asti ja erityisestä syystä myös tätä aikaisemmalta ajalta. Ratkaisusta on oikeus valittaa hovioikeuteen, joten tämäkin voi viedä oman aikansa, mikäli ainakin toinen osapuoli valittaa päätöksestä.

Osaavan ja ymmärtävän lakimiehen avulla sovinnollisen ratkaisun mahdollisuus kasvaa. Meillä on vankka kokemus lasten huoltajuus- ja tapaamisasioiden sopimisesta  sekä asumis- ja elatusasioiden hoitamisesta. Neuvotellessamme tärkein tavoitteemme on, että ratkaisu turvaa lapselle myönteiset ja läheiset suhteet hänen molempiin vanhempiinsa, sekä sopii juuri kyseisen perheen tarpeisiin.

Hyvästä tahdostakaan huolimatta aina ei saada lasten asioita sovittua yhteisymmärryksessä. Tällöin asian selvittäminen avustajan kanssa on järkevä ratkaisu, sillä asiantuntevan lakimiehen avulla sovinnollisen ratkaisun mahdollisuus kasvaa. Sovittelussa on mahdollisuus myös tuomioistuinavusteiseen, eli niin sanottuun Follo-sovitteluun. Jos sovinnolliseen ratkaisuun ei päästä, voidaan riitainen asia viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Myös silloin lapsen etu on aina lähtökohtana. Me huolehdimme siitä, että asiakkaamme näkemys tilanteesta ja lapsen edusta tulee prosessissa asianmukaisesti esille ja huomioiduksi.

Lisää tietoa eron jälkeisestä vanhemmuudesta Ensi- ja turvakotien liiton julkaisemalta sivustolta www.apuaeroon.fi

Valitsemalla meidät saat tueksesi lasten asioihin hyvin perehtyneen avustajan.

Ota yhteyttä – sovitaan aika tapaamiselle

Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Toinen vanhempi on tällöin velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos velvoite laiminlyödään, voi tuomioistuin tuomita uhkasakon maksettavaksi. Uhkasakkoa ei kuitenkaan tuomita, jos vanhemmalla on ollut hyväksyttävä syy jättää velvoite noudattamatta.

Rovaniemen hovioikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa (2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781) hovioikeus katsoi, että äiti oli laiminlyönyt velvollisuutensa myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Isän tullessa hakemaan lasta ovea ei ollut avattu tai lapsi ei ollut odottanut isäänsä sovitussa paikassa. Isän terveydentilaan liittyvät seikat, alkoholinkäyttö ja aikaisempi rikollisuus, jotka olivat olleet tiedossa jo tapaamioikeudesta määrättäessä, eivät muodostaneet hyväksyttävää syytä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kyseisessä tapauksessa 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiota.

Yhdeksänvuotiasta lasta ei yleisesti ottaen voida pitää riittävän kehittyneenä päättämään itse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta asiasta.  Hovioikeuden mukaan tapauksessa oli kuitenkin uskottavasti näytetty, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa, eikä lapsen mielipiteeseen ollut vaikutettu. Kyseisessä tilanteessa täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää, ja äidillä oli siten ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon.

Rovaniemen hovioikeus 2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781. Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.edilex.fi/uutiset/52234