Avainsana: tapaamisoikeus

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen korona-poikkeusolojen aikana – kiireellinen täytäntöönpano sakon uhalla

Joskus tapaamiset eivät toteudu kuten osapuolten välisessä sopimuksessa on sovittu tai kuten käräjäoikeus on antamassaan päätöksessä määrännyt. Toinen vanhemmista saattaa jatkuvasti peruuttaa tai siirrellä toisen vanhemman kanssa sovittuja tapaamisia ilman perusteltua syytä. Tällaisessa tapauksessa, kuten myös lapsen asumista tai huoltoa koskevissa tilanteissa voi tuomioistuimelta hakea täytäntöönpanon tehostamista. Täytäntöönpanon toimittamiseksi voidaan määrätä, että vastapuoli velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan lapsi tai vaihtoehtoisesti lapsi määrätään noudettavaksi. Autamme tarvittaessa niin asian ajamisessa tai perustelujen laatimisessa kuin sovittelussa.

Täytäntöönpanon tehostamisen yhteydessä on tuomioistuimelta mahdollista pyytää vähissä määrin myös täsmennystä osapuolten väliseen sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Tällöin arvioidaan, miksei tapaamiset ole toteutuneet ja huomioidaan myös lapsen mielipide. Tapaavaa vanhempaa ei voida kuitenkaan velvoittaa tapaamaan lastaan.

Asia on laitettava vireille hakemuksella.

Usein asia siirretään käräjäoikeuden toimesta ensin täytäntöönpanosovitteluun ja asiaan määrätään sovittelija. Mikäli sovittelu päättyy tuloksettomana, eikä sopimusta asiassa synny, jatketaan käsittelyä käräjäoikeudessa.

Tällä hetkellä Suomessa vallitseva poikkeustila herättää kysymyksiä myös lapsen tapaamisoikeudesta; toinen vanhemmista saattaa kieltäytyä luovuttamasta lasta toiselle tai esimerkiksi uhmaa viranomaisten antamia määräyksiä viemällä lapsen isovanhempien luokse. Tilanne ei kuitenkaan lähtökohtaisesti muuta osapuolten välisen sopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen mukaista menettelyä vaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa on vaalittava myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi Uudenmaan eristystä koskevassa hallituksen tiedostustilaisuudessa keskiviikkona 25.3. hallitus linjasi, ettei liikkumista rajoiteta, jos siihen on painava henkilökohtainen syy, kuten lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen. Vastaavanlaisesta tilanteesta ei kuitenkaan ole olemassa oikeuskäytäntöä, ja tilanne on aina ratkaistava tapauskohtaisesti.

On hyvä muistaa, että mikäli sovittuja tapaamisjärjestelyitä ei ole mahdollista tässä poikkeustilanteessa toteuttaa, voivat vanhemmat yhteisymmärryksessä sopia myös tilapäisesti poikkeavista ratkaisuista tai niihin voi hakea oikeudelta muutosta. Tapaamisjärjestelyitä pohtiessa tulee ottaa huomioon hallituksen linjaukset ja noudattaa viranomaisen ohjeistusta. Tärkeintä on varmistaa, että lapsi joka tapauksessa kokisi tilanteen mahdollisimman turvalliseksi. Autamme sinua koko asian käsittelyn ajan.


Tutustu myös seuraaviin artikkeleihimme:
Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen
Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen

Joulukuun alussa uudistuva lapsenhuoltolaki sallii ensimmäisen kerran isovanhemmille lain suoman tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös huoltajien yhteistoimintaan ja velvollisuuteen myötävaikuttaa omalta osaltaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1.12.2019. Asianajotoimisto Annian mukaan lakiuudistusta on odotettu, ja nyt voimaantullessaan se selkeyttää monia asioita, joita kohdataan esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä tai apilaperheissä.

Lapselle oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistus mahdollistaa tapaamisoikeuden vahvistamisen myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Nykyisin se voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille. Edellytyksenä on se, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava, vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut osallistuminen lapsen elämään lähes päivittäin.

Oheishuolto sopimisen piiriin ja vuoroasuminen

Vanhemmilla on jatkossa aiempaa laajemmat mahdollisuudet sopia muun muassa huoltajuudesta ja lapsen asumisesta. Yksi merkittävä uudistus on se, että oheishuollosta on mahdollista sopia vanhempien kesken. Riidattomissa tilanteissa vanhempien ohella yhden tai useamman henkilön voidaan sopia olevan lapsen oheishuoltaja, vanhempien suostumuksella ja lastenvalvojan vahvistamana.  Lakiuudistus mahdollistaa lapsen asumisjärjestelynä sen, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.

Vieraannuttamisen ehkäiseminen

Uudistuksen myötä myös tapaamisoikeuden merkitys ja huoltajien yhteistoiminta tapaamisoikeuden suhteen korostuu. Uudessa laissa on nimenomainen säännös siitä, että kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä vahvistuu   

Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on vahvistaa lapsen osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyssä. Muutosten tarkoituksena on parantaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajien on jatkossa selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.  

Lisätietoja

Maria Puputti
Asianajaja, OTM, toimitusjohtaja, 040 640 3737, maria@annia.fi

Niina Nurmi
Oikeudellinen assistentti, 040 672 2255, niina@annia.fi



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa



Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädäntö uudistuu vuoden 2019 aikana. Lakiin lisätään esimerkiksi lapsen vanhempia velvoittavia asioita. Myös lapselle tärkeän henkilön tapaamisoikeus olisi mahdollista vahvistaa. Nykyisin yleistynyt vuoroasuminen kirjataan uudistuksen myötä lakiin. Lisäksi lasten huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien kierre halutaan katkaista.

Lapsen oikeudet – vanhempien velvollisuudet

Uudistuksen myötä lakiin lisätään vanhempien velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Toinen lakiin lisättävä velvollisuus vanhemmille koskee lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Tämä tarkoittaa, että vanhempien tuleemyötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Laissa kielletään myös epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Vuoroasuminen

Viime vuosina yleistynyt lapsen vuoroasuminen lisätään nyt lakiin. Asumisratkaisun valintaan vaikuttaisivat kuitenkin lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Vuoroasumisessakin lapsella voisi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lakimuutos ei siis vaikuttaisi etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistuksen myötä lapselle on mahdollista vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voisi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Nykyisen vain lapsen ja vanhemman välille vahvistetun tapaamisoikeuden voisi jatkossa vahvistaa esimerkiksi sijaisvanhemmille, vanhemman entiselle puolisolle tai samassa taloudessa asuneille isovanhemmille. Tuomioistuin voisi vahvistaa tapaamisoikeuden ja se tulisi arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Huoltoriitojen kierteen katkaiseminen

Toistuvat huoltoriidat ovat lapsen kannalta vahingollisia ja kuormittavat koko perhettä. Uudistuksen myötä toistuvien oikeudenkäyntien kierteen katkaisemiseksi tuomioistuimen tulisi hylätä asiaan liittyvä muutoshakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos hakemukselle ei ole selvää perustetta. Päätettäessä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tulisi nykyistä paremmin huomioida vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle. Asian ratkaisussa olisi myös kiinnitettävä huomioita siihen, mikä vaihtoehto voisi parhaiten turvata lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen. Suuri painoarvo tulisi antaa myös tapaamisoikeuden ja lapselle läheisten ihmissuhteiden kunnioittamiselle.

Rikosasiat ja lähestymiskielto

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Uhrin eli asianomistajan avustaminen

Rikoksen uhriksi voi joutua yllättäen, vaikka itse olisi täysin syytön ja ulkopuolinen. Rikoksen uhrilla eli asianomistajalla ei välttämättä ole voimavaroja vaatia hänelle kuuluvaa oikeudellista apua tai korvausta. Siksi hän tarvitsee vierelleen välittävän ja osaavan avustajan, varsinkin vakavimmissa rikoksissa. Rikoksesta on saattanut aiheutua sekä taloudellisia tappioita että vammoja, joista asianomistajalla on oikeus vaatia korvausta. Kokenut avustaja varmistaa, että korvausvaatimus tulee laadittua oikein.

Näin rikosasian käsittely etenee – katso infografiikka klikkaamalla

Pohditko asianajokuluja?

Tiesitkö, että seksuaalirikoksen uhrilla ja läheisen tekemän väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus avustajaan, jonka palkkio maksetaan valtion varoista. Kaikissa rikoksissa uhrilla eli asianomistajalla on oikeus saada korvaus asianajokuluistaan vastapuolelta, jos tämän katsotaan syyllistyneen rikokseen. Myös kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus voi korvata lakimieskulut oikeudessa.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi tai todistajaksi, katso myös www.riku.fi (Rikosuhripäivystys).

Epäillyn tai syytetyn eli vastaajan avustaminen

Vastaajan eli rikoksesta epäillyn tai syytetyn on hyvä hankkia avustaja jo esitutkintavaiheessa, varmistamaan oman oikeusturvansa toteutuminen. Jos epäillystä rikoksesta voi seurata vähintään neljä kuukautta vankeutta tai vangitsemisen edellytykset täyttyvät, on epäillyllä oikeus saada puolustaja, jonka hän saa itse valita. Meillä on laaja kokemus vastaajan avustamisesta eri oikeusasteissa.

Oletko epäiltynä tai syytettynä rikoksesta?

Ammattitaitoinen avustaja valvoo sinun oikeuksiasi heti rikosprosessin alusta alkaen, kun otat yhteyttä mahdollisimman pian.

Lähestymiskielto

Oman turvallisuuden järkkyminen on iso asia. Jos pelkäät turvallisuutesi puolesta, voit hakea suojaksesi lähestymiskieltoa. Se tarkoittaa, että henkesi, terveytesi, vapautesi tai rauhasi suojaamiseksi uhan aiheuttajaa kielletään ottamasta sinuun  yhteyttä. Useimmiten lähestymiskielto liittyy entisen puolison aiheuttamaan väkivallan uhkaan, mutta sitä voidaan hakea myös ketä tahansa muuta henkilöä vastaan, jos perusteet ovat olemassa.

Kaipaatko apua lähestymiskiellon hakuun?

Meillä on kokemusta monista, hyvin erilaisista lähestymiskieltotapauksista. Autamme sinua mielellämme – ota yhteyttä.

Perheasiat

Monet toimeksiannot voidaan toteuttaa myös etäpalveluna. Kysy lisää!

Edunvalvontavaltuutuksella voit määrätä kuka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa et itse siihen kykene sairauden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Avioehto on järkevää laatia, kun elämä on sopuisaa. Silloin usein ajatellaan yhteisesti molempien puolisoiden etua.

Myös avoliiton purkautuessa on mahdollista vaatia hyvitystä yhteisen talouden hyväksi annetusta panoksesta.

Avioliiton päättyessä moni asia muuttuu. Juristin avulla laadittu ositussopimus varmistaa, että se täyttää lain asettamat vaatimukset.

Huoltajuus, asuminen, tapaaminen ja elatus herättävät kysymyksiä erotilanteessa. Tavoitteemme on, että ratkaisu turvaa lapselle myönteiset ja läheiset suhteet hänen molempiin vanhempiinsa. Sisältö on päivitetty vastaamaan 1.12.2019 voimaan tulleita lapsenhuoltolain muutoksia.

Jos isyyttä ei vahvisteta tunnustamisella, isyys voidaan vaatia vahvistettavaksi oikeudenkäynnissä. Autamme kaikissa isyyteen liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa

Puh: 040 672 2255

Email: tarja@annia.fi

Kaikki yhteystiedot

Hinnasto & U.K.K

 

 


Lapsen tahdolla merkitystä tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa

Tuomioistuin voi päättää, että lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Toinen vanhempi on tällöin velvollinen myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Jos velvoite laiminlyödään, voi tuomioistuin tuomita uhkasakon maksettavaksi. Uhkasakkoa ei kuitenkaan tuomita, jos vanhemmalla on ollut hyväksyttävä syy jättää velvoite noudattamatta.

Rovaniemen hovioikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa (2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781) hovioikeus katsoi, että äiti oli laiminlyönyt velvollisuutensa myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen. Isän tullessa hakemaan lasta ovea ei ollut avattu tai lapsi ei ollut odottanut isäänsä sovitussa paikassa. Isän terveydentilaan liittyvät seikat, alkoholinkäyttö ja aikaisempi rikollisuus, jotka olivat olleet tiedossa jo tapaamioikeudesta määrättäessä, eivät muodostaneet hyväksyttävää syytä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kyseisessä tapauksessa 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiota.

Yhdeksänvuotiasta lasta ei yleisesti ottaen voida pitää riittävän kehittyneenä päättämään itse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta asiasta.  Hovioikeuden mukaan tapauksessa oli kuitenkin uskottavasti näytetty, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa, eikä lapsen mielipiteeseen ollut vaikutettu. Kyseisessä tilanteessa täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää, ja äidillä oli siten ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon.

Rovaniemen hovioikeus 2.5.2017, päätös nro 171, dnro S 16/781. Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.edilex.fi/uutiset/52234