Avainsana: toimitusjako

Perinnönjako – Miten se etenee ja mitä ongelmia voi tulla?

Kuolinpesä jaetaan joko sovinnollisesti tai pakolla

Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mikäli osakkaat pääsevät perinnönjaon sisällöstä yksimielisyyteen. Tällöin puhutaan niin sanotusta sopimusjaosta tai sovintojaosta. Joskus sopimukseen pääseminen perinnönjaon sisällöstä perillisten kesken voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi. Yksikin erimielinen osakas voi estää jaon, sillä sovintojako edellyttää yksimielisyyttä. Tällöin sovintoratkaisun löytymisessä suuri merkitys on sillä, miten asiaa sovitellaan osakkaiden kesken. Kuolinpesän jakaminen sovinnollisesti on nopeinta ja halvinta.

Lopulta jako on kuitenkin voitava toimittaa myös vastoin yksittäisen osakkaan tahtoa. Tällöin pesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakaja toimii puolueettomana tahona, joka tekee tarvittavat päätökset siihen liittyvine reaalisine jatkotoimenpiteineen. Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan suorittamaa perinnönjakoa kutsutaan toimitusjaoksi.

Jos perittävä oli avioliitossa suoritetaan ensimmäiseksi omaisuuden ositus tai erottelu riippuen onko puolisoilla ollut avioehto vai ei. Tavallisesti pesänjakaja määrätään sekä ositusta että perinnönjakoa varten. Tilanne voi muodostua ongelmalliseksi silloin, jos pesänjakajan määräys on annettu siten, että siinä mainitaan vain perinnönjako. Tulkittaessa määräystä sen sanamuodon mukaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että pesänjakaja ei voi toimittaa ositusta. Ongelmatilanteiden välttämiseksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että pesänjakaja määrätään varta vasten kumpaakin toimitusta varten. Tosielämässä tilanteet ovat hyvinkin moninaisia ja voi olla, että ositus on toimittamatta monenkin ex-puolison kesken ja vaikka avioerosta olisi vuosikymmeniä aikaa, tällöin tulee aina haaste selvittää pesän todellinen tilanne.

Toimitusjaon etenemisestä

Pesänhoitajan velvollisuus on pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu ja sovitella asiaa. Mikäli osakkaat pääsevät tässä vaiheessa sovintoon, pesänjakaja vahvistaa sovinnon ja pesä jaetaan osakkaiden sopimalla tavalla ja virallinen menettely päättyy.

Ennen toimitusjakoon ryhtymistä pesänjakajan on tärkeää varmistua siitä, että jaon yleiset edellytykset ovat täytetty. Pesänjakajan on muun muassa varmistuttava siitä, onko pesä selvitetty ja saatettu jakokuntoon, onko perunkirjoitus toimitettu, onko pesän osakkaat kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen ja onko ositus toimitettu. Toimitusjaon edellytyksenä olevien seikkojen sivuuttamisesta voi pahimmillaan seurata, että perinnönjako ei ole laillinen. Yleensä pesänselvittäjä- ja jakaja on sama henkilö ja ositus ja perinnönjako ratkaistaan samassa asiakirjassa.

Jaossa on tyypillisesti paljon erilaisia ratkaistavia kysymyksiä

Voidaan katsoa, että pesänjakajan haastavimpiin tehtäviin kuuluu omaisuusluetteloa koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Usein erimielisyydet kanavoituvat perillisten ja lesken välillä toimitettavaan ositukseen. Osituksessa voi nousta esiin suuri määrä tulkinnallisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vie luonnollisesti aikaa. Samanlaisia ongelmia voi esiintyä myös myöhemmin perinnönjaossa. Mikäli pesän osakkaiden välit ovat kireät, omistusoikeutta koskevat pesänjakajan ratkaisut johtavat helposti pitkittyviin perinnönjakoihin. On tyypillistä, että esitetään vaatimuksia, joille ei ole laillisia perusteita. Mikäli osakkaat käyttävät avustajia menettelyssä, voi se hyvinkin nopeuttaa menettelyä paljon, lisäksi osakkaan on itse osattava vedota oikeisiin asioihin jaossa.

Edunvalvoja ajaa alaikäisen tai muuten etuaan ajamaan kykenemättömän henkilön etua

Jos pesän osakas ei ole itse kykenevä ajamaan omaa etuaan, hänen etuaan valvoo perinnönjaossa hänelle määrätty edunvalvoja. Tällöin edunvalvoja voi tehdä sopimuksen jäämistön jakamisesta henkilön etua valvoen. Jos pesänjakaja on määrätty, hän on sidottu osakkaiden tekemään sopimukseen. Perinnönjaon sisältöä koskevan sopimuksen pätevyys voidaan riitauttaa. Sopimus voi olla pätemätön esimerkiksi sen vuoksi, että kaikki pesän osakkaat eivät olleet sopimusta tehtäessä asianmukaisella tavalla edustettuina. Jos edunvalvoja on tehnyt sopimuksen osakkaan puolesta, pesänjakajan on arvioitava ennen jaon toimittamista, onko tehty sopimus päämiehen eli pesän osakkaan edun mukainen. Laki ei anna selvää vastausta siihen, milloin pesänjakaja voi katsoa sopimuksen olevan päämiehen edun mukainen, jonka vuoksi nämä tilanteet ovat lähtökohtaisesti aina hyvin tulkinnanvaraisia. Pesänjakajan on lopulta pystyttävä perustelemaan, miksi hän on pitänyt ratkaisua hyväksyttävänä.

Yhteenveto

Yleisesti voidaan todeta, että perinnönjakoon liittyvät mahdolliset ongelmat ovat yleensä seurausta erimielisyyksistä pesän osakkaiden välillä. Sovintoneuvotteluilla voidaan saavuttaa hyvä lopputulos asiassa, jossa riita ei ole kroonistunut. Pitkään jatkuneissa riitatilanteissa osakkaat eivät enää kykene ajattelemaan järkevästi, vaan riita on lähinnä periaatteellinen kysymys. Yhteisymmärrykseen pääseminen on monelta kannalta toivottava lopputulos ja yleensä aina osakkaiden edun mukainen. Ensinnäkin toimitusjako on kuolinpesälle usein suurempi kuluerä kuin sovintojako. Yhteisymmärrys osakkaiden välillä myös tukee perinnönjaon nopeaa ja sujuvaa toimittamista. Mitä kauemmin riita jatkuu, sitä kuluttavampi se on myös osakkaille. Asianajajan kanssa keskustelu on varmasti näissä tilanteissa aina hyvä valinta ja tällöin osakas voi saada realistisen kuvan jaon toimittamisen mahdollisuuksista ottaen huomioon kuolinpesän yksilöllinen tilanne.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa