Avainsana: vanhemmuus

10 KYSYMYSTÄ SATEENKAARIPERHEISTÄ

1. Mitä tarkoitetaan sateenkaariperheillä?

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan lapsiperheitä, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

2. Keitä tarkoitetaan puhuttaessa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä?

Seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja ja muita ei-heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöillä puolestaan viitataan tyypillisesti joko transsukupuolisiin, transvestiitteihin, muunsukupuolisiin tai intersukupuolisiin henkilöihin.

3. Mitä tarkoitetaan sisäisellä ja ulkoisella adoptiolla?

Perheen sisäisessä adoptiossa lapsen ns. sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Sisäinen adoptio edellyttää, että vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa. Ulkoinen adoptio puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Suomessa ulkoinen adoptio on sallittu vain aviopareille tai yksin eläville. Siten vuonna 2017 voimaan astunut tasa-arvoinen avioliittolaki, joka mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton, mahdollisti samalla heille perheen ulkoisen adoption.

4. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vanhemmuudella?

Sosiaalinen eli psykologinen vanhemmuus ei ole sidoksissa biologiseen, juridiseen tai geneettisen vanhemmuuteen. Se toteutuu lapsen elämässä ja sen katkeamattomuus on lapsen edulle tärkeää.

5. Kuinka monta vanhempaa lapsella on mahdollista olla?

Lapsella ei voi missään tilanteessa olla enempää kuin kaksi juridista vanhempaa.

6. Mitä eroa on juridisella ja biologisella vanhemmuudella?

Juridisella tai oikeudellisella vanhemmuudella tarkoitetaan lainvoimaista vanhemmuussuhdetta, joka on muodostunut joko synnyttäessä, avioliiton kautta vahvistuttua, isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta tai adoptioprosessin avulla. Juridinen vanhemmuus tuo mukanaan vanhemmalle velvollisuuksia (esimerkiksi elatusvelvollisuuden) ja lapselle perintöoikeuden vanhempaansa.

Biologinen vanhemmuus tarkoittaa puolestaan biologista suhdetta lapseen. Lapsen biologisia vanhempia ovat lapsen synnyttänyt henkilö ja henkilö, jonka siittiöitä on käytetty lapsen alkuun saattamiseen. Biologinen vanhempi ei välttämättä ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi, eikä hänelle näin ollen muodostu samoja velvollisuuksia suhteessa lapseen tai vastaavasti lapselle perintöoikeutta biologiseen vanhempaansa.

7. Milloin lapselle voidaan tunnustaa kaksi äitiä?

Äitiys on mahdollista tunnustaa vain, jos lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää. Käytännössä äitiyden tunnustaminen tulee kyseeseen silloin, kun lapsi on syntynyt hedelmöityshoidoissa.  Nykyään lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että lapsen isyyttä ei ole todettu tai vahvistettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa myöhemminkään.

8. Onko äitiyden tunnustaminen mahdollista koti-inseminaatiolla syntyneen lapsen kohdalla?

Ei. Lapsen synnyttäneelle on tullut antaa hedelmöityshoidoista annetun lain tarkoittamaa hedelmöityshoitoa. Koti-inseminaatiolla alkunsa saaneen lapsen äitiys on mahdollista vahvistaa vain perheen sisäisen adoption kautta.

9. Voidaanko lapselle vahvistaa oikeus tavata tosiasiallista (eli sosiaalista) vanhempaansa?

Kyllä. Vuoden 2019 lopulla voimaan tullut uusi lapsenhuoltolaki mahdollistaa lapselle oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, johon lapsella on lapsen ja vanhemman suhteeseen verrattava suhde. Lapsella voi olla tosiasiallinen vanhempi esimerkiksi juuri sateenkaariperheessä. Tapaamisoikeuden ratkaisee aina tuomioistuin.

10. Voiko lapsi periä ns. sosiaalisen vanhempansa samalla perintöveroprosentilla kuin juridisen vanhempansa?

Kyllä. Tämä edellyttää, että juridisen vanhemman aviopuoliso tai rekisteröity puoliso jättää puolisonsa juridiselle lapselle omaisuuttaan testamentilla. Tällöin lapsi kuuluu perintöveroluokkaan 1.

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!