Avainsana: vuoroasuminen

Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen – kuinka se toimii?

Kun vanhempien ero sattuu kohdalle, on kyettävä ratkaisemaan, kumman luona yhteinen lapsi virallisesti asuu. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa, minkä seurauksena esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi otetaan huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lisäksi lapsilisä maksetaan lähtökohtaisesti sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Tästä virallisesta asuinpaikasta huolimatta vanhemmat voivat keskenään sopia joustavasti lapsen asumisesta.

Lapsen vuoroasuminen on yleinen ratkaisu silloin, kun vanhemmat ovat eronneet mutta ovat yhdessä lapsen huoltajia. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vuoroasuminen voidaan järjestää esimerkiksi siten, että lapsi asuu viikon kerrallaan yhdessä paikassa. Järjestely on kuitenkin lähtökohtaisesti täysin vanhempien sovittavissa, joten lapsi voi asua kerrallaan myös pidempiä aikoja yhdessä paikassa. Järjestelystä päätettäessä olisi tärkeä kuulla myös lasta hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan.

Vuoroasumisesta voi muodostua toimiva ja turvallinen ratkaisu lapselle. Toimivassa vuoroasumisessa suhde molempiin vanhempiin säilyy, sillä yhteistä arkea on enemmän. Tämän päämäärän saavuttamiseksi vanhemmilta edellytetään kykyä yhteistyöhön. Vanhempien hyvien välien lisäksi kotien etäisyys on ratkaisevassa asemassa järjestelyn toimivuuden kannalta. Kotien läheisyys helpottaa ennen kaikkea lasta; tämä mahdollistaa lapsen omatoimisen liikkumisen kotien välillä sekä ylläpitää muodostuneita kaveripiirejä ja muita sosiaalisia suhteita.

Vuoroasumisen tarkemmista pelisäännöistä on syytä laatia kirjallinen sopimus, josta ilmenee vuoroasumisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevassa sopimuksessa ilmoitetaan lisäksi se, kumman vanhemman luona on lapsen virallinen asuinpaikka. Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen vuoroasumisesta ja sen ehdoista, asian voi saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen asumisesta päätettäessä lapsen etu on merkityksellisin tekijä. Vuoroasumisen tulee perustua lapsen tarpeisiin, eikä esimerkiksi vanhempien taloudellisiin intresseihin.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa

Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädäntö uudistuu vuoden 2019 aikana. Lakiin lisätään esimerkiksi lapsen vanhempia velvoittavia asioita. Myös lapselle tärkeän henkilön tapaamisoikeus olisi mahdollista vahvistaa. Nykyisin yleistynyt vuoroasuminen kirjataan uudistuksen myötä lakiin. Lisäksi lasten huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien kierre halutaan katkaista.

Lapsen oikeudet – vanhempien velvollisuudet

Uudistuksen myötä lakiin lisätään vanhempien velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Toinen lakiin lisättävä velvollisuus vanhemmille koskee lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Tämä tarkoittaa, että vanhempien tuleemyötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Laissa kielletään myös epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Vuoroasuminen

Viime vuosina yleistynyt lapsen vuoroasuminen lisätään nyt lakiin. Asumisratkaisun valintaan vaikuttaisivat kuitenkin lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Vuoroasumisessakin lapsella voisi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lakimuutos ei siis vaikuttaisi etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistuksen myötä lapselle on mahdollista vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voisi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Nykyisen vain lapsen ja vanhemman välille vahvistetun tapaamisoikeuden voisi jatkossa vahvistaa esimerkiksi sijaisvanhemmille, vanhemman entiselle puolisolle tai samassa taloudessa asuneille isovanhemmille. Tuomioistuin voisi vahvistaa tapaamisoikeuden ja se tulisi arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Huoltoriitojen kierteen katkaiseminen

Toistuvat huoltoriidat ovat lapsen kannalta vahingollisia ja kuormittavat koko perhettä. Uudistuksen myötä toistuvien oikeudenkäyntien kierteen katkaisemiseksi tuomioistuimen tulisi hylätä asiaan liittyvä muutoshakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos hakemukselle ei ole selvää perustetta. Päätettäessä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tulisi nykyistä paremmin huomioida vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle. Asian ratkaisussa olisi myös kiinnitettävä huomioita siihen, mikä vaihtoehto voisi parhaiten turvata lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen. Suuri painoarvo tulisi antaa myös tapaamisoikeuden ja lapselle läheisten ihmissuhteiden kunnioittamiselle.