Avainsana: vuoroasuminen

Uusi lapsenhuoltolaki vastaa perheiden monimuotoistumiseen

Joulukuun alussa uudistuva lapsenhuoltolaki sallii ensimmäisen kerran isovanhemmille lain suoman tapaamisoikeuden lapsenlapsiinsa. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös huoltajien yhteistoimintaan ja velvollisuuteen myötävaikuttaa omalta osaltaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1.12.2019. Asianajotoimisto Annian mukaan lakiuudistusta on odotettu, ja nyt voimaantullessaan se selkeyttää monia asioita, joita kohdataan esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä tai apilaperheissä.

Lapselle oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistus mahdollistaa tapaamisoikeuden vahvistamisen myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Nykyisin se voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille. Edellytyksenä on se, että lapsella on tähän henkilöön läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava, vakiintunut suhde. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja apilaperheissä. Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää myös isovanhempaa, joka on ollut tiiviisti mukana lapsen elämässä ja osallistunut osallistuminen lapsen elämään lähes päivittäin.

Oheishuolto sopimisen piiriin ja vuoroasuminen

Vanhemmilla on jatkossa aiempaa laajemmat mahdollisuudet sopia muun muassa huoltajuudesta ja lapsen asumisesta. Yksi merkittävä uudistus on se, että oheishuollosta on mahdollista sopia vanhempien kesken. Riidattomissa tilanteissa vanhempien ohella yhden tai useamman henkilön voidaan sopia olevan lapsen oheishuoltaja, vanhempien suostumuksella ja lastenvalvojan vahvistamana.  Lakiuudistus mahdollistaa lapsen asumisjärjestelynä sen, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.

Vieraannuttamisen ehkäiseminen

Uudistuksen myötä myös tapaamisoikeuden merkitys ja huoltajien yhteistoiminta tapaamisoikeuden suhteen korostuu. Uudessa laissa on nimenomainen säännös siitä, että kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lisäksi vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Etenkin eron jälkeen on riski vieraannuttamiselle. Siinä vanhempi vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, mikä voi johtaa suhteen vaikeutumiseen tai katkeamiseen.

Lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä vahvistuu   

Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on vahvistaa lapsen osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyssä. Muutosten tarkoituksena on parantaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajien on jatkossa selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. Lisäksi huoltajien velvollisuutena on kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista hänen elämäänsä vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.  

Lisätietoja

Maria Puputti
Asianajaja, OTM, toimitusjohtaja, 040 640 3737, maria@annia.fi

Niina Nurmi
Oikeudellinen assistentti, 040 672 2255, niina@annia.fi



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa



Uudistuksia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädäntö uudistuu vuoden 2019 aikana. Lakiin lisätään esimerkiksi lapsen vanhempia velvoittavia asioita. Myös lapselle tärkeän henkilön tapaamisoikeus olisi mahdollista vahvistaa. Nykyisin yleistynyt vuoroasuminen kirjataan uudistuksen myötä lakiin. Lisäksi lasten huoltoriitoihin liittyvien oikeudenkäyntien kierre halutaan katkaista.

Lapsen oikeudet – vanhempien velvollisuudet

Uudistuksen myötä lakiin lisätään vanhempien velvollisuus suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Toinen lakiin lisättävä velvollisuus vanhemmille koskee lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan. Tämä tarkoittaa, että vanhempien tuleemyötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Laissa kielletään myös epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Vuoroasuminen

Viime vuosina yleistynyt lapsen vuoroasuminen lisätään nyt lakiin. Asumisratkaisun valintaan vaikuttaisivat kuitenkin lapsen yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet. Vuoroasumisessakin lapsella voisi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lakimuutos ei siis vaikuttaisi etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen. Tieto vuoroasumisesta merkittäisiin väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lakiuudistuksen myötä lapselle on mahdollista vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voisi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Nykyisen vain lapsen ja vanhemman välille vahvistetun tapaamisoikeuden voisi jatkossa vahvistaa esimerkiksi sijaisvanhemmille, vanhemman entiselle puolisolle tai samassa taloudessa asuneille isovanhemmille. Tuomioistuin voisi vahvistaa tapaamisoikeuden ja se tulisi arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Huoltoriitojen kierteen katkaiseminen

Toistuvat huoltoriidat ovat lapsen kannalta vahingollisia ja kuormittavat koko perhettä. Uudistuksen myötä toistuvien oikeudenkäyntien kierteen katkaisemiseksi tuomioistuimen tulisi hylätä asiaan liittyvä muutoshakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos hakemukselle ei ole selvää perustetta. Päätettäessä lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tulisi nykyistä paremmin huomioida vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle. Asian ratkaisussa olisi myös kiinnitettävä huomioita siihen, mikä vaihtoehto voisi parhaiten turvata lapsen ja vanhemman välisen suhteen säilymisen. Suuri painoarvo tulisi antaa myös tapaamisoikeuden ja lapselle läheisten ihmissuhteiden kunnioittamiselle.