Avainsana: vuoroasuminen

LAPSEN TAPAAMISOIKEUS

Lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Lisäksi laki edellyttää, että vanhempien tulee myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen sen vanhemman kanssa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhemman tulisi myös kasvatustehtävässään välttää kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Toinen vanhempi ei saa omalla toiminnallaan tarkoituksella vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Lapsen oikeus tavata läheistä henkilöä

Lapselle on mahdollista vahvistaa myös oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä. Tällainen voi olla henkilö, jonka kanssa lapsella on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Esimerkkinä mainittakoon sijaisvanhempi, vanhemman entinen puoliso tai samassa taloudessa asuneet isovanhemmat. Tuomioistuin voi vahvistaa edellä mainitun tapaamisoikeuden. Asiaa tulee arvioida ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.

Lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen – kuinka se toimii?

Kun vanhempien ero sattuu kohdalle, on kyettävä ratkaisemaan, kumman luona yhteinen lapsi virallisesti asuu. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa, minkä seurauksena esimerkiksi asumistukea myönnettäessä lapsi otetaan huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lisäksi lapsilisä maksetaan lähtökohtaisesti sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Tästä virallisesta asuinpaikasta huolimatta vanhemmat voivat keskenään sopia joustavasti lapsen asumisesta.

Lapsen vuoroasuminen on yleinen ratkaisu silloin, kun vanhemmat ovat eronneet mutta ovat yhdessä lapsen huoltajia. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Vuoroasuminen voidaan järjestää esimerkiksi siten, että lapsi asuu viikon kerrallaan yhdessä paikassa. Järjestely on kuitenkin lähtökohtaisesti täysin vanhempien sovittavissa, joten lapsi voi asua kerrallaan myös pidempiä aikoja yhdessä paikassa. Järjestelystä päätettäessä olisi tärkeä kuulla myös lasta hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan.

Vuoroasumisesta voi muodostua toimiva ja turvallinen ratkaisu lapselle. Toimivassa vuoroasumisessa suhde molempiin vanhempiin säilyy, sillä yhteistä arkea on enemmän. Tämän päämäärän saavuttamiseksi vanhemmilta edellytetään kykyä yhteistyöhön. Vanhempien hyvien välien lisäksi kotien etäisyys on ratkaisevassa asemassa järjestelyn toimivuuden kannalta. Kotien läheisyys helpottaa ennen kaikkea lasta; tämä mahdollistaa lapsen omatoimisen liikkumisen kotien välillä sekä ylläpitää muodostuneita kaveripiirejä ja muita sosiaalisia suhteita.

Vuoroasumisen tarkemmista pelisäännöistä on syytä laatia kirjallinen sopimus, josta ilmenee vuoroasumisen ja luonapidon tarkemmat ehdot. Vuoroasumista koskevassa sopimuksessa ilmoitetaan lisäksi se, kumman vanhemman luona on lapsen virallinen asuinpaikka. Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen vuoroasumisesta ja sen ehdoista, asian voi saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen asumisesta päätettäessä lapsen etu on merkityksellisin tekijä. Vuoroasumisen tulee perustua lapsen tarpeisiin, eikä esimerkiksi vanhempien taloudellisiin intresseihin.


Lisätietoja:



Asianajotoimisto Annia Oy – Anna asiantuntijan auttaa