Erilaiset somealustat, kuten Facebook, Instagram Twitter, TikTok ja Snapchat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet jakaa tietoa ajankohtaisista asioista, sekä pitää yhteyttä ja viestitellä muiden ihmisten kanssa. Aina ei kuitenkaan somealustan käyttäjä tiedosta, mikä on sallittua ja mikä ei. Voiko meneillään olevasta huoltoriidasta kertoa Facebook-päivityksellä, joka tavoittaa kaikki Facebook-ystävät? Tai voiko ex-puolison nykyisestä parisuhteesta tehdä Instagram-tarinan?
Somessa voi syyllistyä monenlaisiin rikoksiin, joista yleisimmät ovat ns. sananvapausrikoksia. Tavallisesti poliisitutkinnan kohteeksi joutunutta somettajaa epäillään kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tai vainoamisesta. Myös laittomaan uhkaukseen voi syyllistyä netissä.
Usein kunnianloukkaus liitetään valheellisen tiedon levittämiseen. Tämä on kuitenkin vain yksi useammasta vaihtoehtoisesta tunnusmerkistöstä. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä, vaikka esitetty tieto pitäisikin paikkansa. Tällöin arvioitavaksi tulee se, onko tekijä halventanut toista sanoilla tai eleillä tai muulla tavalla. Toisen nimittäminen halventavalla tavalla voi olla kunnianloukkaus, vaikka käytetty ilmaisu sinänsä olisi käyttäjän mielestä paikkansa pitävä.
Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen käsittää sellaisen tiedon levittämistä, jota voidaan pitää yksityiselämään kuuluvana ja tästä syystä arkaluontoisena. Arviointi on luonnollisesti tapauskohtaista. Tässäkään arvioinnissa ratkaisevaa ei ole se, onko tieto pitänyt paikkansa. Myöskään se, että tieto on ollut julkista, ei tee levittämisestä laillista. Esimerkiksi rikostuomiota, jossa toinen on tuomittu pahoinpitelystä, ei voi levittää netissä vapaasti, vaikka tuomio onkin julkinen. Sen sijaan, jos tuomion julkistamisella tai levittämisellä on haluttu käsitellä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää kysymystä, tiedon levittäminen saattaa olla sallittua. Erikseen joudutaan myös arvioimaan sitä, saako esimerkiksi poliittisesta päättäjästä tai virkamiehestä julkistaa tietoja, joiden perusteella on syytä kyseenalaistaa hänen kykynsä toimia tehtävässään. Julkisuuden henkilöitä ja johtavassa asemassa olevia henkilöitä koskevien tietojen levittämisessä on yleisesti ottaen asetettu rikoskynnys huomattavasti korkeammaksi, kuin muita henkilöitä koskevien tietojen osalta.
Jos netissä on esitetty tietoja, jotka ovat loukkaavia, halventavia tai valheellisia, niitä voi pyytää poistettavaksi suoraan hakumoottoriyritykseltä, kuten Googlelta. Tuomioistuin voi myös eräitä joukkoviestintärikoksia käsitellessään määrätä verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta. Tällaisen asian käsittelyssä sovelletaan lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä.
Jos itse on joutunut netissä solvauksen, halveksunnan tai yksityiselämän loukkauksen kohteeksi, kannattaa asiasta tehdä rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoituksen tekemiseen voi myös saada apua asianajo- tai lakiasiaintoimistosta.
Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa!
